Vastauksia annetaan – kuusi vastausta Harkimolle

Harkimo esitti kuusi kysymystä pääministeri Marinille. Koska useimpiin löytyy suoraan vastaus jo netistä etsimällä, niin päätän omalta osaltani auttaa Harkimoa parhaani mukaan, koska minusta on erittäin ikävää jos eduskunnan päättäjät eivät tiedä näitä asioita.

Ensinnäkin, julkisuudesta olet varmasti huomannut, että Pääministerikin on lomalla, mutta hänellä on sijainen. Kysymyksesi aikaan sijaisena toimi Jari Leppä, eli kysymys olisi tullut asettaa hänelle. Kansanedustajana tiedät varmasti että löydät tämän tuurauslistan täältä, mutta laitan siltä varalta tähän alle jos on päässyt unohtumaan: https://vnk.fi/documents/10616/25822208/P%C3%A4%C3%A4ministerin+sijaiset_kes%C3%A42020+rev.pdf/3139f5f5-2c88-4133-c3f7-4254b19e4509/P%C3%A4%C3%A4ministerin+sijaiset_kes%C3%A42020+rev.pdf?t=1595439572192

Mutta eihän se tietenkään niin mediaseksikästä ole esittää kysymyksiä pääministerin sijaisille, eikä siitä otsikkoihin olisi päässytkään…

Harkimon kysymykset lihavoituna tekstinä:

  1. Suomen antamat suorat tuet 6,6 miljardia euroa maksetaan korkoineen takaisin vuosina 2028-58 yhteensä yhdeksän miljardia euroa, kun lyhennykset ja korot ovat 300 miljoonaa euroa 30 vuoden aikana. Suomen saama apu 3,2 miljardia käytetään nyt. Seuraavan 40 vuoden aikana ehtii tapahtua monta pandemiaa, poliittista ja taloudellista kriisiä. Miten selitätte tällaisen vastuunpakoilun tuleville sukupolville?

– En täysin ymmärtänyt kysymystäsi, mutta jos itse päätöksissä, rahankäytössä tai summissa oli jotain epäselvää, niin voisitko hieman täsmentää mitä ja missä kohdassa. Päätetty asiakirja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/media/45109/210720-euco-final-conclusions-en.pdf

Mitä tulee mainintaasi kaikista seuraavista neljänkymmenen vuoden kriiseistä, niin eihän niitä kukaan pysty ennustamaan. Sen kyllä pystyy ennustamaan, että jos epäonnistumme ilmastonmuutoksen hidastamisessa, niin tuon ajanjakson jälkeen se aiheuttaa meille merkittäviä paikallisia ja globaaleja kriisejä. Siksi tuleva EU-budjettikaudella 2021-2027 painotetaan edellistä budjettikautta 2014-2020 enemmän vähähiilisyyttä. Olisi vastuun pakoilua tulevilta sukupolvilta olla tekemättä vähähiilisyyteen tähtääviä investointeja. Siksi tämä ei riitä, vaan niitä tarvitaan vielä tätäkin enemmän kansallisista budjeteista ja elinkeinoelämän taholta.

Jos taasen tarkempia rahankäyttövastauksia vaatii, montako euroa jaetaan maatilalle X paikkakunnalla X, niin niitä ei ole vielä olemassa, koska nyt on vasta sovittu kuinka paljon rahaa kokonaisuudessa käytetään ja tarkemmat toimet laitetaan käyntiin virkamieskoneistolla kussakin maassa ja EU:ssa vasta tämän jälkeen.

  1. Hyvän neuvottelutaktiikan ansiona pidetään sitä, että Suomen tila nettomaksajien joukossa parani. Se johtuu kuitenkin siitä, että meillä menee huonosti ja BKT:mme putosi enemmän kuin muilla. Miksi ette kerro tätä kansalle?

– Suomea enemmän BKT putosi Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Tämän voit tarkastaa täältä: https://data.oecd.org/chart/62MW. Erityistä kerrottavaa tämän suhteen ei siis ole.

Taustatietoja EU-maksuista: Suomi on ollut bruttokansantulostaan nettomaksajana EU:lle vuosina 2000-2018 keskimäärin 0,0302%, joka tekee rahassa keskimäärin yhtä vuotta kohden 323 miljoonaa euroa. Samassa ajassa Ruotsi on maksanut Bruttokansantulostaan 0,063% ja keskimäärin vuodessa 1,3 miljardia euroa. Luvut saat täältä: https://ec.europa.eu/budget/graphs/revenue_expediture.html

  1. EU:n budjetti pitää sisällään kuuden miljardin euron muoviveron, jota mikään maa ei ole hyväksynyt? Koska ajattelitte kertoa kuinka paljon verotus kokonaisuudessaan meillä tulee nousemaan?

– En tiedä mistä sait luvun 6 miljardia, mutta kyseessä on esitys vain kierrätyskelvottomalle muovijätteelle, joka esitellään vuoden 2021 alussa ja joka olisi määrältään 0,80€ kiloa kohden. Ajatus käy selville täältä:
https://www.consilium.europa.eu/media/45109/210720-euco-final-conclusions-en.pdf

Viisaat yritykset ovatkin jo siirtyneet tai siirtymässä pois kierrätykseen kelpaamattoman muovin käyttämisestä. Ilman vero-ohjausta tätä ei yksinkertaisesti tapahdu. Tämä on samalla teko tulevien sukupolvien puolesta. Samalla on suunnitteilla digivero jolla viimeinkin saataisi internetjättejä viimeinkin verolle veroparatiiseissa löhöilyn sijaan. Keskustelun alla tulee olemaan myös ns. transaktiovero. Nämä kaikki verot on hyvä sopia kaikkien maiden kesken yhdessä, koska raha ja internetjätit eivät tälläkään hetkellä kunnioita maiden rajoja, jolloin veronkannossa tarvitaan väistämättä yhteistyötä. Jos tässä veronkannossa onnistutaan, näkisin että kaikkien maiden maksuosuudet voisivat jopa tulevaisuudessa jopa pienentyä. Tietenkin yrityselämä tulee rajusti vastustamaan tämmöisiä ylikansallisia veroja, koska niitä tulee olemaan vaikeampi kiertää.

  1. Tarkkarajaisuudesta puhuminen on vastuutonta ja täyttä teoriaa. Konkreettisessa häiriötilanteessa unioni on välittömästi yhteisvastuun mallissa. Miten Suomi toimii, jos joku maa ei pysty maksamaan osuuttaan?

– Eurooppaprofessori Juha Raition mukaan rajaus on tehty niin tarkasti, kuin tämmöisessä sopimuksessa voidaan tehdä ja oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan tarkkarajaisuuden määritelmä parani merkittävästi Eurooppa komission alkuperäisestä esityksestä. En pidä Eurooppaprofessoria tai Oikeuskansleria vastuuttomina teoreetikkoina. Heidän kommenttinsa ovat luettavissa täältä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006580080.html

Toivoisin tarkennusta ajatukseesi. Täältä voit itse osoittaa pykälä tai sivukohtaisesti osoittaa, missä mielestäsi ei ole asetettu riittävästi rajoja: https://www.consilium.europa.eu/media/45109/210720-euco-final-conclusions-en.pdf

  1. Jos uudistukset ja sopeutus venyvät, luottoluokittaja Moody’s on uhannut pudottaa luottoluokitustamme, jolloin lisääntyvän velan hoitomenot kasvavat? Millä aikataululla olette ajatelleet kertoa välttämättömistä sopeutuksista ja uudistuksistanne, joita te kyllä muilta vaaditte?

– Harkimo kansanedustajana tietää miten ja millä aikataululla tulevien vuosien budjeteista keskustelua käydään, mutta jos se on päässyt unohtumaan, niin täältä löydät tiedon milloin 2021 budjettia käsitellään ja sinun pitää olla paikalla eduskunnan täysistunnossa painamassa nappia. https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Sivut/Tulevat_taysistunnot.aspx

  1. Unionissa on kyse myös oikeudenmukaisuudesta. Kreikka on kertonut suunnitelmistaan tarjota seitsemän prosentin tasaveroa maahan muuttaville suomalaisille eläkeläisille. Miten aiotte toimia asiassa?

– Asia tuskin vaatii mitään toimia, sillä Suomi voi verottaa Suomesta Kreikkaan maksettavia eläkkeitä jo tälläkin hetkellä. Tämä on helposti todennettavissa verottajan sivuilta:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49085/ulkomaille_muuttava_elakkeensaaj/

tai

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48546/el%C3%A4ketulojen-verotus-kansainv%C3%A4lisiss%C3%A4-tilanteissa/

Se mitä ei voi verottaa, ovat vapaaehtoisesti maksetut lisäeläkkeet, joita maksetaan omasta pussista, tai sitten kultaisina kädenpuristuksina isoille pörssipösöille, sekä esim. onnettomuuden jälkeen saatavia liikenne- tai riskivakuutukseen perustuvia eläkkeitä.

 

Ja yleisenä kommenttina vielä kaikkiin kysymyksiin, että tämä komission esityshän menee vielä parlamentin käsiteltäväksi joulukuussa ja se täytyy vielä jokaisen jäsenmaan oma eduskunta läpi. https://ec.europa.eu/info/strategy/eu-budget/eu-long-term-budget/2021-2027_en#timeline

Näin on myös Suomessa, ja sen aikataulu kysymyksen 5. vastauksessa.

 

P.S.

Tässä vielä pääministerin tiedotustilaisuus jossa koko hommaa käydään kattavasti lävitse: https://youtu.be/DHoICCO-77Q

 

P.S.2.

On hämmästyttävää, että Harkimon näinkin paljon virheellisiä väittämiä ja epäjohdonmukaisuuksia sisältävä kirjoitus saa yhtään minkäänlaista julkisuutta, mutta silti taas kävi niin ja kaikki uskovat. Missä on lähde- ja mediakritiikki???

petripartanen

Päätoiminen pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu