Yrittäjäjärjestöt haluavat romuttaa Suomen talouden

Suomen yrittäjät ry ja Keskuskauppakamari esittivät yhteisesti kolmen vuoden kokeilua paikallisesta sopimisesta kirjattavaksi lakiin. Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on mahdollista jo monessa työehtosopimuksessa, joissa on samalla sovittu kuka sopii ja mistä voidaan sopia. Yrittäjäjärjestöt haluaisivat kuitenkin sopia paikallisesti ilman työehtosopimuksia. Kiinnitän kirjoituksessani huomioon kahteen järjestöjen lausuntoon; väitteeseen julkisen talouden kasvusta, sekä mitä tarkoittaisi jos työehtosopimuksien minimipalkka olisi palkkauksen peruste.

Työaikalaki tuntee ylityökorvauksen ja vuosilomalaki tuntee vuosilomapalkan käsitteen, mutta kummassakaan ei ole määritelty työaikaa tai lomaa euroina, vaan nämä määritellään rahallisena arvona ainoastaan työehtosopimuksissa. Niin sanottua lomaltapaluurahaa ei laki tunne, vaan tämä kahden viikon palkan arvoinen asia tulee ainoastaan työehtosopimuksista. Niin ikään työehtosopimuksissa on sovittu vuorotyöntekijöiden työajasta, joka ei ole työaikalain mukainen 40 tuntia viikossa, vaan jotain vähemmän. Tästä maksetaan korvauksena ns. työnajanlyhennyskorvausta, jonka määrä vaihtelee eri työehtosopimuksissa. Myöskään vuorolisiä laki ei tunne, vaan nekin ovat vain työehtosopimuksissa, puhumattakaan useimmista arkipyhistä, työnajanlyhennysvapaista, eli ns. pekkasista ja monista muista lisistä tai bonuksista, joista alakohtaisissa työehtosopimuksissa on sovittu.

Tehdäänpä laskelma tosielämän arvoilla. Tällä hetkellä työehtosopimuksissa pienimmät palkkajärjestelmän tuntipalkat ovat n. 9€/t, ja kuukausipalkat n. 1500€/kk suuruusluokassa. Lisineen pienimmän 1.tulodesiilin tuntiansiot ovat tilastokeskuksen mukaan 12,53€/h josta voimme arvioida, että kaikki palkanlisät tekevät pienimpiinkin kokonaisansioihin noin kolmanneksen lisää. Tuntipalkkojen ansioiden mediaani on tilastokeskuksen mukaan 20,08€/t ja kuukausipalkkojen vastaava 3079€/kk. Koska yrittäjäjärjestöt haluaisivat leikata merkittäviä kokonaisansioita kasvattavia palkan lisiä, niin voisimme arvioida, että heidän esityksensä toteutuessa tuntipalkat voisivat olla n. 10€/t ja kuukausipalkat vastaavasti 1600€/kk. Mediaanipalkkoihin verrattuna yrittäjäjärjestöjen esitys tosielämän palkkoihin verrattuna käytännössä suurin piirtein puolittaisi kaikki palkkatulot Suomessa.

Suomen bruttokansantuote (BKT) vuonna 2019 oli tilastokeskuksen mukaan 240,6 miljardia euroa. Palkkojen ja palkkioiden osuus tästä summasta oli 93 miljardia euroa. Koska yrittäjäjärjestöt esittävät palkkojen puolittamista, niin voimme sanoa että rahallisesti he esittävät bruttokansantuotteen leikkaamista 46,5 miljardilla eurolla. Palkasta perittävien sosiaaliturvamaksujen osuus oli BKT:sta tämän lisäksi 19 miljardia euroa. Koska nämä peritään palkoista prosenttiperusteisesti, niin BKT:sta lähtisi vielä 9,5 miljardia lisää. Luonnollisesti ostovoiman romahduttaminen tarkoittaisi BKT:n romahtamista monilta muiltakin osin, koska tulojen romahtaessa kiinteän omaisuudenkin arvo romahtaisi eikä kenelläkään olisi enää varaa kuluttaa. Suomen talouteen tulisi ydintalveen verrannollinen lama.

Ai niin, palkasta perittävistä sosiaaliturvamaksuista suurin yksittäinen maksu on eläkemaksu 17,7 miljardin osuudellaan. Niistä kuuluisista eläkerahastojen tuotoista maksetaan n. 20% eläkeläisten eläkkeistä, ja loput 80% maksetaan nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuilla. Palkkojen puolittuessa ja sosiaaliturvamaksujen ollessa prosenttiperusteisia, kohdistuisi eläkkeisiinkin siis suoraan vähintään n. 40% leikkaustarve. Suomessa palkat ja eläkkeet kulkevat käsi kädessä.

Tämä on suomen yrittäjät ry:n Mikael Pentikäisen, sekä keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemen paikallisen sopimisen mallin hintalappu, bruttokansantuotteen romahtaminen lähes puoleen ja eläkkeiden leikkaukset ainakin 40%. Heidän kovasti kritisoimien noin kahdensadan työehtosopimuksen palkkausta koskevat alakohtaiset kirjaukset kannustavat työntekijöitä suoriutumaan oman alansa töistä paremmin, kuin vain pelkän yhden lain kirjaukset voisivat koskaan kannustaa. Meidän kaikkien yhteinen tavoite on työn tuottavuuden parantaminen ja siihen kannustaminen. Lukuisilla alakohtaisilla työehtosopimuksilla sopiminen on merkittävästi parempaa paikallisempaa sopimista, kuin pelkällä yhdellä lakipykälällä sopiminen. Jotenkin tästä jää sellainen mielikuva, että joko nämä yrittäjäjärjestöt eivät tiedä mitä puhuvat, tai sitten taustalla on jokin muu tavoite tai määränpää, johon tämä yksittäinen toimenpide olisi heidän kannaltansa vasta ensimmäinen askel. Kyseisten yrittäjäjärjestöjen hyvää työtä tekevien aluekohtaisten toimijoiden vuoksi toivoisin, että näiden keskusjärjestöjen kannanotot alkaisivat siistiytyä, tai edes järkevöityä. Muuten tässä menee kohta uskottavuus jo paikallisiltakin hyvää tarkoittavilta alajärjestöiltäkin.

P.S.
On huomioitava myös se, että Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, sekä Keskustan Matti Vanhanen ovat julkisesti televisiossa maininneet paikallisen sopimisen kainoina ”parantaa” Suomen taloutta, ja samalla varmistaneet omien puolueidensa vaalirahoituksen tulevissa kunnallisvaaleissa nimeltä mainitsemattomilta yrittäjäjärjestöiltä. Vaalikentillä tavataan, Matti ja Petteri.