Ilmastosääntelyssä kaksi hyvää, mutta yksi erittäin huolestuttava päätös luvassa
Euroopan parlamentti laittaa komission ilmastopaketin keskeisille osille viimeisen leimansa ensi viikon täysistunnossa Strasbourgissa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti hiilitulleihin, päästökaupan laajentamiseen sekä sosiaaliseen ilmastorahastoon. Näiden aloitteiden taustalla on pyrkimys vihreään siirtymään, jonka myötä EU vähentäisi päästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastosääntelyä on tehty jo usean vuoden ajan ja tullaan tekemään jatkossakin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Viimeaikaisessa sääntelyssä on ollut mukana paljon hyvää ja välttämätöntäkin. Tästä hiilitullit ja päästökaupan laajentaminen ovat hyviä konkreettisia esimerkkejä.
Oikein toteutettujen hiilitullien avulla ehkäistään hiilivuotoa EU:n ulkopuolelle sekä kannustetaan valmistamaan vähäpäästöisiä tuotteita. Lisäksi siitä saatavilla tuloilla rahoitetaan myös EU:n budjettia. Päästökaupan laajentaminen uusille sektoreille on puolestaan ollut tarpeellista eri liiketoiminta-alueiden kilpailuasetelmien tasaamiseksi. Sen neuvotteluissa saavutettiin myös Suomelle paras mahdollinen lopputulos, ja päästökauppa toimii puhtaasti markkinaehtoisesti.
Sosiaalinen ilmastorahasto sen sijaan on tyyppiesimerkki haitallisesta ilmastosääntelystä.
Olen vastustanut ilmastorahastoa alusta asti, ja tulen äänestämään sitä vastaan myös ensi viikolla. Minulle tässä on kyse ennen kaikkea periaatteista. Koko ehdotus vie Euroopan unionia ja sen toimintaperiaatteita väärään suuntaan, ja luo eräänlaisen ennakkotapauksen. On pohjimmiltaan väärin antaa suoraa tukimuotoista rahaa esimerkiksi kotitalouksien ikkunaremontteihin.
Yhdyn eduskunnan suuren valiokunnan kantaan, jonka mukaan EU ei voi toimia sosiaalietuuksien rahoittajana. Etenkään kun meillä ei ole varmuutta siitä, miten mahdollinen rahasto vaikuttaa EU:n tulevalle rahoituskehyskaudelle vuoden 2028 jälkeen.
Olisi lisäksi todennäköistä, että tämän rahaston nettosaajat ovat muualla kuin Pohjois-Euroopassa. Tämänkaltainen asetelma nettosaajiin ja nettomaksajiin tekee monien ihmisten mielipiteistä yhä kriittisempää EU:ta kohtaan – pelkään rehellisesti, että ennen pitkää kansalaiset saavat yksinkertaisesti tarpeekseen.
Negatiivisten tunteiden herättyä on hankala löytää hyväksyntää järkevällekään ilmastosääntelylle. Sosiaalisen ilmastorahaston kaltainen lainsäädäntö sotii koko ilmastopaketin legitimiteettiä vastaan ja aiheuttaa pahimmillaan kansalaisissa vain vastareaktion.
Tosiasia on kuitenkin se, että ilmastorahasto tulee mitä todennäköisimmin menemään parlamentissa läpi vastustuksestani huolimatta. Jo alustava parlamentin kanta ennen neuvotteluita jäsenmaiden ja komission kanssa sai merkittävän tuen taakseen.
Jäljelle jääkin taito vaatia. Lopulta ilmastorahastosta täytyy löytyä myös Suomelle ja suomalaisille tukieuroja esimerkiksi niihin mahdollisiin kustannuksiin, joita koituisi tulevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten täyttämisestä. Näitä tukieuroja ei saada muuten kuin vaatimalla. Lisäksi Suomen täytyy pystyä ajamaan neuvoston kantaan lopullisiin trilogineuvotteluihin myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä Suomelle siedettävä paketti.
Kun viimeksi kävit täällä kertomassa, että vastustat lakiesitystä, sinulle tulikin jotain tärkeämpää menoa, kun äänestyksen aika tuli. Käykö nyt samalla tavoin?
Tärkeä on pitää mielessä, että Suomi on tosiaan nettomaksaja ja tietyllä summalla vieläpä. Sitten pitäisi myös ymmärtää, mitä siitä seuraa. Jos nyt siis EU:lta saisimme ”avustuksia”, meidän nettomaksumme nousisi samalla summalla. Yksinkertaista laskuoppia.
Se on tietysti selvä, että tämäkin laki tulee menemään läpi, kuten muukin ilmastohumppaan liittyvä lainsäädäntö, muistat olla paikalla tai et ja maksajat ovat tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
Petri kirjoitat: ”Ilmastosääntelyä on tehty jo usean vuoden ajan ja tullaan tekemään jatkossakin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella.”
Liikenne tuottaa noin 20% Suomen ilmasto päästöistä.
ja
40% noista päästöistä on maanteitten ns raskaan liikenteen aiheuttamia .
+++
Liikenteen osalta EU on tuottanut jo vuonna 1997 ns TEN_T direktiivin jonka pääidea on tuottaa ja tehostaa niin EU kuin jäsenvaltioiden sisäisiä matkoja ja kuljetuksia optimoidusti ilmasto ja energia tehokkaimmilla tavoilla.
Tavaraliikenteen osalta jätettiin Suomessa toteuttamatta tuo optimoinnin lähtökohtainen arvio. eli tehokkaimman liikennemuodon – sisävesiliikenteen – alueellinen saavutettavuus jätettiin optimoimatta, ja kaiken EU tavoitteisen kehittämisen ulkopuolelle.
Sen sijaan – kun EU ssa vuonna 2011 astui voimaan liikennestrategia jossa edellytettiin liikennemuotojen optimointia, mikä kulminoitui erityisesti raskaan maantieliikenne volyymien siirtoihin raiteille ja vesille : – meillä aloitettiin Sitran ja LVM:n toimesta ”liikenne revoluutio”jota on jatkettu ja mikä on edelleen voimassa , jossa jo vuonna 2010 LVM:n tekemän organisaatiohallinnan neljälle liikennemuodolle avulla(EUssa sovitun viiden sijaan) , voitiin hallituksen ja eduskunnan antamien ja hyväksymien tavoitteiden ja asetusten avulla keskittyä EUssa sovittujen rekka liikenne siirtojen vesille siirto tavoitteen sijaan – lisäämään raskaan maantieliikenne volyymiin määrää.
Jopa niin, että jo vuonna 2013 aloitettiin rekkojen painorajoitusten kasvattamisen lisäksi tukea rekka liikennettä Itämeren rikkidirektiivin aiheuttamien kustannusten kompensoimiseksi.
Ja jätettiin kokonaisuudessaan toinen vaihtoehto / sisävesiliikenteen kehittäminen huomioimatta. niin EU tavoitteiden toteuttamisissa kuin valtion budjeteissa ja hallinnon järjestämisissä neljälle liikennemuodolle EU ssa sovitun viiden liikennemuodon sijaan.
Se miten voisimme siirtää rekka liikennettä EU direktiivin ja liikennestrategia tavoitteisesti vesiliikenteeseen. edellyttää Suomen pikaista EU ssa sovitun liikennestrategian toteuttamisen aloittamista.
Ja siihen voi vaikuttaa uusi eduskunta , johon toivottavasti mepit tuovat oman sanomansa myös liikenteen osalta.
ei pelkästään meriliikenteen osalta kuten tähän saakka
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/elsikatainen/vahva-tuki-suomen-satamien-aseman-vahvistumiselle-euroopan-laajuisella-liikenneverkolla/
vaan ottaen huomioon Suomen liikennemaantiedon antamat mahdollisuudet
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/eu-parlamentti-ja-suomen-tietoisesti-eu-tavoitteista-eroavat-liikenteen-ilmasto-ja-kestavan-kehityksen-toteuttamis-tavoitteet/
Ilmoita asiaton viesti
Koko ”vihreä siirtymä” on syytä heittää roskatynnyriin ja unohtaa virheenä.
Hiilidioksidi ei ole myrkky, eikä saaste, vaan kuuluu oleellisena osana luonnon normaaliin kiertokulkuun.
Hiilidioksidin jahtaamisen sijaan tarvitaan:
– lisää ydinvoimaa;
– haitallisen sattumavoiman tuulivoima rakentaminen on lopetettava;
– haitallisen sattumavoiman aurinkovoima rakentaminen on lopetettava;
– väestönkasvu esimerkiksi Afrikassa on pysäytettävä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä mutta liikenteen osalta pätee kestävän kehityksen eli energiaa säästävä ja taloudellista kuljetusta edistävä infran rakentaminen on pidettävä kaikissa olosuhteissa yllä joten siinä kun energiaa säästetään vähennetään samalla ilmasto saasteita mitä joka tapauksessa hiilivetyjä poltettaessa syntyy : eli pidetään voimassa
”Liikenteen osalta EU on tuottanut jo vuonna 1997 ns TEN_T direktiivin jonka pääidea on tuottaa ja tehostaa niin EU kuin jäsenvaltioiden sisäisiä matkoja ja kuljetuksia optimoidusti ilmasto ja energia tehokkaimmilla tavoilla.”
Ilmoita asiaton viesti
Energian säästäminen on aina järkevää, jos sillä ei aiheuteta esim. hometaloja.
Ilmoita asiaton viesti
Vai oikein ilmastosääntely, voiko olla typerämpää kuin se että politiikot luulee pystyvänsä tällä sääntelyllä säätämään ilmastoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kyllä mielenkiintoinen ilmiö. Onko kyse hypnoosista vai itsesuggestiosta? Tuntuuko sieltä Brysselin saapasnahkatornista katsellen että ovat taivaan ja maan haltioita?
Minkään lukujen valossa ei EU pysty ilmastoa sääntelemään. Kun edes hidastaminen ei ole mahdollista kun Kiina ja Intia lisäävät ”päästöjään” sen kun kerkiävät, eipä sillä että ”päästöillä” olisi ilmastolle merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonvakioinnissa on tasapuolisuus vaikeaa saavuttaa, kun maat ovat erilaisia ja ihmiset erilaisissa tilanteissa. Hiilivuoto on taas esimerkki kunniahimokkaasta typeryydestä, kun vähäpäästöinen teollisuus siirtyi Euroopasta suuripäästoiseksi teollisuudeksi Kiinaan ja muualle vapaan saastutuksen vyöhykkeelle.
Kokonaisuutena EU voi vaikuttaa omilla toimillaan n. 10% ihmistekoisista hiilidioksidipäästöistä. Se on sitten sillä kintaalla, pystyykö Intia kompensoimaan tuon päästövähennyksen:
https://roskasaitti.wordpress.com/2021/11/05/paljonko-intia-pystyisi-kompensoimaan-co2-paastovahennyksia/
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, mitta on jo tullut aivan täyteen tätä eu:n suunnasta tulevaa rahastusta. Vai onko tarkoituskin ajaa nykyinen keskiluokka köyhäintaloon.
Ilmoita asiaton viesti
Kokkari perinteiseen tapaan ajaa monilla rattailla , mutta päälinja jota kohti he ajavat on liittovaltio euvostoliitto.Edellinen kupru eli ns koronatukipaketti maksoi n 7,2 miljardia ja sitä ennen oli jo tuettu veteliä todella monella miljardilla.Kuinka paljon saa maksaa tälle maalle ennenkuin kokkarien euvostoliittokiima hellittää.
Ilmoita asiaton viesti