Kokoomuksen riippumaton meppi

Alkuviikosta ulkoasiainvaliokunta sai Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan mietintönsä valmiiksi. Eduskunnan lähes yksimielisen äänestyksen jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö löi viimeisen leiman ja Suomi on nyt matkalla sotilasliiton jäseneksi. Uuno Turhapuron appiukko ”Vuoristoneuvos” Tuura toteaisikin, että kyseessä oli varsinainen ilon ja onnen päivä.

On sanomattakin selvää, että Suomen hakeminen NATO:n jäseneksi on hallinnut kuluneen kevään keskustelua ja päätöksentekoa. Ennen Ukrainan sotaa kamppailimme kahden vuoden ajan globaalin pandemian kanssa, joka on varmasti jättänyt jälkensä meihin jokaiseen, erityisesti nuoriin.

En ollenkaan ihmettele, että tiiviin ja mielenkiintoisen politiikan kevään sekä koronakurimuksen takia osa suunnittelee kuumeisesti sitä, minne tulevan kesän riippumattonsa ripustaisi.

Koen kuitenkin mielekkääksi näin kesän korvilla täältä Brysselin riippumatosta käsin suunnata katsetta jo hieman tulevaan.  Nimittäin onhan Kokoomuksen puoluekokous, joka järjestetään kuuluisilla Kalajoen hiekoilla, jo aivan nurkan takana. Puhumattakaan siitä, että eduskuntavaaleihin on aikaa enää alle vuosi. Vahdinvaihto Mäntynimessä nähdään vuoden 2024 alussa.

Kokoomuksen puoluekokouksen teemana on ”Suomi oikealle raiteelle”. Yksi kokous ei tietenkään Suomen tai puolueen tulevaisuutta ratkaise, mutta Kokoomuksen tulee kesällä ottaa selkeä suunta ja näyttää suomalaisille, että me olemme valmiit tekemään tarvittavat uudistukset. Valitettavasti lista tarvittavista toimista on verrattain pitkä.

Esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Suomen talouskasvu hidastuu vuonna 2022. Ministeriön taloudellisessa katsauksessa todetaan, että BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Samaista katsausta peilaten on todettava, että inflaatio on kiihtynyt lähes 5 prosenttiin vuoden 2022 ensimmäisinä kuukausina. Taloustieteen lyhyen oppimäärän mukaan inflaatiossa hinnat nousevat, ja suomalaisten ostovoima heikkenee. Palkkana saadulla rahalla saa näin kaupasta entistä vähemmän tuotteita.

Sota ja pandemia eivät ole myöskään poistaneet sitä tosiasiaa, että työvoima yhtä lailla väestön määrän kanssa ovat alati laskemaan päin. Valtioneuvoston vuosi sitten julkaiseman arvion mukaan Suomi ei ole varautunut väestörakenteen muutokseen, ja sen aiheuttamaan talouskasvun hidastumiseen. Tämä jos mikä on hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta hälyttävää.

Eduskuntavaalien lähestyessä en voi olla ajattelematta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaaleja vuonna 1945. Vaaleissa työväenpuolue saavutti suurvoiton huolimatta siitä, että Winston Churchill oli johtanut kansakuntaa rautaisesti läpi sodan ja näin konservatiivit olivat olleet alati median keskiössä. Esimerkiksi ”Taistelu Englannista” ja sen voittaminen henkilöityivät vahvasti Churchilliin.

Näistä saavutuksista huolimatta tavalliset englantilaiset ihmiset halusivat uudistuksia. Churchill sai ansaitsemansa kiitoksen, mutta kriisien jälkeen tarvittiin jotain uutta – ei vanhassa pysymistä.  Koen, että tästä on kyse myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Tekemättä ei voi jättää. Suomalaiset ansaitsevat selvän suunnitelman tulevaisuuteen, jossa huomioidaan se, miten toimimme koronan ja sodan jälkeisessä ajassa samalla yhteiskuntaa ja sen rakenteita uudistaen.

Tässä onkin nyt Kokoomuksen paikka. Nykyinen hallitus on hoitanut tehtävänsä koronan ja erityisesti NATO-hakemuksen saralla mallikkaasti. Muiden tärkeiden toimien saralla toimia vielä odotellaan. Epävarmuus ei ole esimerkiksi syy hylätä tarvittavia rakenneuudistuksia, vaan sen tulisi nimenomaan toimia uudistuksien moottorina.

 

 

+1
petrisarvamaa
Kokoomus Helsinki

Europarlamentaarikko vuodesta 2012.
Euroopan parlamentin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, parlamentin suurimman ryhmän EPP:n varapuheenjohtaja talousarvion valvontavaliokunnassa sekä budjetti- ja rakennerahastotyöryhmän varapuheenjohtaja. EU-Yhdysvallat- sekä EU-Venäjä valtuuskunnissa.
CNN 1989. YLE:n TV-uuutisten ulkomaantoimituksen päällikkö 1997-2002. Washingtonin pääkirjeenvaihtaja 2002-2006. A-studion journalistinen vetovastuu 2007-2009. Vuoden 2019 Eurovaaleissa 64 560 ääntä.
petri.sarvamaa@europarl.europa.eu
http://www.petrisarvamaa.eu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu