Raskaan kaluston CO2-asetus äänestyksessä – Suomalaisen syrjäseudun uhkana toiveajattelu ja ymmärtämättömyys
Ensi viikolla Euroopan parlamentti äänestää kiistellystä raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetuksesta. Tavoitteena on lisätä energiatehokkaampien ratkaisujen käyttöä ja vähentää päästöjä. Asetuksella on suuri vaikutus pitkien etäisyyksien Suomelle, jossa etenkin syrjäseutujen logistiikan, tavarantoimitusten ja ihmisten liikkuvuuden riippuvuus raskaista ajoneuvoista on suuri.
Omaa ajatteluani teemaan liittyen muokkaa erityisesti perusajatus raide- ja tievaihtoehtojen vastakkainasettelusta, sekä ajatus Suomesta erityisenä toimintaympäristönä. On hienoa, että Suomella on rohkeutta tehdä uusia raideinvestointeja, mutta samalla on selvää, ettei harvaan asutussa Suomessa raiteet yllä jokaisen kodin ja yrityksen takapihalle. Kun Suomen rataverkon kokonaispituus on reilut 5 900 kilometriä, on pinta-alaltaan samankokoisen Saksan rataverkko yli 33 000 kilometrin pituinen – onkin selvää, että Suomen teillä ja erityisesti syrjäseuduilla kiskojen ulottumattomissa on tarvetta raskaille ajoneuvoille vielä pitkään.
Tärkeänä osana Suomen maanteiden tavaraliikennettä ovat raskaat ajoneuvoyhdistelmät. Niiden rooli myös ympäristönäkökulmasta on merkittävä, sillä suuren yhdistelmän vetoautona käytettävä raskas ajoneuvo on parhaimmillaan yllättävänkin energiatehokas. Komission ehdotuksessa suurimmat ongelmat liittyvät Suomen edun kannalta juuri näihin ajoneuvoyhdistelmiin. Nyt olisi suunnattoman tärkeää, että ensi viikkona äänestettävä parlamentin kanta huomioisi kaikista raskaimpien yhdistelmien (yli 60 tonnia ja yli 70 tonnia) erikoistarpeet ja korvaamattomuuden Suomen kaltaisissa maissa.
Komission esitys on muuten oikeansuuntainen askel kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Kaupunkibussien osalta uusien ajoneuvojen päästöttömyystavoite vuonna 2030 on kunnianhimoinen, mutta kansallisten poikkeusten salliminen mahdollistaisi taloudellisesti kestävän siirtymisen uusiin linja-autoihin. Erityiskäyttöajoneuvojen, työkoneiden ja työajoneuvojen jättäminen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on perusteltua ja takaa yhteiskunnan toimivuuden jatkossakin. Paljon perusajatukseltaan hyvää mahtuu siis tähänkin pakettiin – lopulta kyse on kansallisen liikkumavaran määrästä ja erityisolojen huomioinnista.
Kokonaisuus on monimutkainen, onhan tieverkostosta ja maakuljetuksista täysin riippuvainen myös vihreä kultamme – 70 prosenttia puusta nimittäin kuljetetaan maanteitse perille kumipyöriä käyttäen.
EU ei saa toimillaan kasvattaa jo entisestään vaikeuksissa olevien syrjäseutujen ilmastotaakkaa tai kärjistää ympäristölainsäädännöllään vastakkainasettelua kaupunkien ja haja-asutusalueiden välille – tämä johtaisi vaalien alla vain kärkkääseen EU-vastaisuuteen.
Hiilineutraalius tavoitteessa ei nyt ole muuta järkeä kuin se että fossiiliset käyvät turhan kalliiksi noin sadan vuoden päästä. Silloinkin markkinatalous tulee ratkaisemaan ongelman, eivät poliitikot.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n hiilineutraalisuus ei auta siinäkään asiassa yhtään mitään, omaan kinttuun vaan ammutaan sarjatulella.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa dieselin saa toimimaan kivihiilipölyllä, sellainen diesel Rudolf Dieselin patenttihakemuksessa olikin. Kivihiili ei lopu 700 vuoteen joten aikaa olisi keksiä muutakin.
Millä me ajelimme 700 vuotta sitten, siitä voi ottaa vähän perspektiiviä millä ajetaan 700 vuoden kuluttua.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa-a, todennäköisesti samanlaisilla kulkupeleillä kuin 700 vuotta sitten. Saavuttihan ihmiskunta teknologisen huippunsa 1970-luvun alussa (mm 1969 Pontiac GTO Judge), siitä onkin sitten menty alamäkeä. Nykyään ongelmat ratkaistaan lisäämällä laskentatehoa ja lätkimällä joka paikkaan mikroprosessoreita. Mitäs sitten kun pitäisi tehdä toimiva laite ilman niitä? Apollot 11-17 ja Saturnus V kantoraketit veivät ihmiset kuuhun ja takaisin 386 laskentatehoilla, ei taida enää onnistua.
No jos katsellaan 90 vuotta taaksepäin että millä isoisä ajeli silloin, niin minä ajelen samalla mopolla. Ja 100 vuotta sitten oli autoissakin sähköstartti, sähkövalot ja akku-generaattori systeemi. Kehitys siitä on ollut aika marginaalista.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisinkin tietää että ajetaanko tuota hiilineutraalisuustavoitetta siksi että pelätään fossiilisten polttoaineiden lopppuvan ja siinä vaiheessa Euroopan olevan etulyöntiasemassa eri energiamuodoissa vai halutaanko vain itänaapuriamme kurittaa? Ilmastonmuutokseen vaikuttaminenhan ei ole mikään perustelu sillä ihminen ei ilmastoa ole lämmittänyt vaan meren pinnan lämpeneminen lämmittää sen.
Meren pinnan lämmittäjänähän toimii aurinko joka loppujenlopuksi viiveellisellä energianvapauttamisella meren kautta säätää lämpötilat. Siten on nykyinen lämpökausikin syntynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti – jälleen yksi EU parlamentaarikko, joka jättää EU vuonna 2011 sovitut rekka ja vesiliikenteen liikennestrategiatavoitteet käsittelemättä samoin kuin vuonna 1997 sovitun TEN:T liikenneverkko rakentamisen sisävesiliikenteen osalta.
Tarkoitan, että yksi liikennemuoto, jolla Suomessa on 8000 km valmiita väyliä tavaraliikenteelle. Ja vuoden 2009 VTT raportti siitä, että rekka liikennettä voidaan nykyisellä väylästöllä siirtää moderneihin Suomessa suunniteltuihin sisävesilaivoihin. On poissa kaikesta Suomen valtion hallinnosta ja sen suorittamista vertailuanalyyseistä, joilla toteutetaan EU liikennestrategiaa.
Miksikö – no siksi että
Vuonna 2010 eduskunta hyväksyi ns. Liikennerevoluution https://www.bing.com/search?pglt=169&q=liikennerevoluutio+bionavigaattori&cvid=64ce520d5fb84713804bb9896f892d8f&gs_lcrp=EgZjaHJvbWUqBggAEEUYOzIGCAAQRRg7MgYIARBFGDsyBggCEEUYOzIGCAMQRRg5MgYIBBAAGEAyBggFEAAYQDIGCAYQRRg90gEINDU2NmowajGoAgCwAgA&FORM=ANNTA1&PC=ASTS , jossa Suomi irrotettiin EU tavoitteisesta liikennejärjestelmä suunnittelusta ja sen perusteella kaikessa viiden liikennemuodon suunnittelu perustoista ,joihin siirrettiin virkamiesten toteutettaviksi ainoastaan Suomessa asetetut EU sta poikkeavat tavoitteet pohjiksi – esimerkiksi EU ssa sovitut rekka liikenteen tavoitteet volyymien 50% siirroista raiteille ja vesille on jätetty pois .,….
Ja nyt Venäjän politiikka laittoi iin päälle pisteen ja olemme täysin ilman sisävesiliikenne vaihtoehtoa tavaraliikenne -kuten konttien sisävesikuljetuksissa (vastoin mm Ruotsin kehitystä) ja tavoitteet liikennemuoto siirroista vesille ovat tutkimatta ja toteuttamatta edelleen
EU tukia liikenne infraan on anottu vuodesta 2011 alkaen satoja kaikille muille liikennemuotojen kehittämishankkeille paitsi sisävesiliikenteelle ei vielä yhtään.
Sen pituinen se
Lisää vaikka miten paljon, kun vaan kysyy tekoälyltä.
Tässä yksi vastaus kilpailukyky ja sisävesi kysymykseen Microsoftin bingiltä :
quote
Hei! Kiitos viestistäsi. Suomen kilpailukyky on tärkeä aihe, joka on ollut keskustelunaiheena jo pitkään. Palkkojen maltilliset korotukset ovat yksi tapa ylläpitää kilpailukykyä, kuten mainitsitkin. Vuodesta 2016 lähtien palkat ovat nousseet noin 26% ja inflaatio 33% 1. Tämä on ollut yksi tekijä, joka on auttanut ylläpitämään kilpailukykyä.
Poliittiset ja ammattiyhdistykset etsivät jatkuvasti uusia keinoja laajentaa investointien ja innovaatioiden määrää, jotta teollisuus kasvaisi 1. Tämä on tärkeää, sillä investoinnit ja innovaatiot ovat avainasemassa kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn perusteet ovat yleisesti kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta 1.
Teollisuuden uusien investointien sijoittumisesta Suomessa on saatavilla useita lähteitä. Yksi tällainen lähde on Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelu, jonka mukaan teollisuusinvestointien kasvun odotetaan olevan kuluvana vuonna hyvin voimakasta 2. Erityisen positiivista on, että kasvua ennakoidaan sekä kiinteisiin- että tutkimus- ja kehitysinvestointeihin 2. Teollisuuden yhteenlaskettujen investointien arvo olisi vuonna 2021 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi noin 16 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna 2.
Tarkemmin teollisuuden uusien investointien sijoittumisesta Suomessa ei ole saatavilla tietoa, mutta otsikoiden perusteella voidaan todeta, että ne sijoittuvat pääasiassa rannikkoseuduille 3. On totta, että maamme liikenneinfrastruktuuri on rakennettu puutteellisesti, ja noin 8000 km sisävesiväylästöä on jätetty käyttämättä, jotta voitaisiin suorittaa suoralaivaliikenteen avulla ne konttikuljetukset Järvi-Suomen alueen ja EU:n Itämeren jäsenvaltioiden välisessä kaupassa 4. Järvi-Suomen panos on noin 30% maamme viennistä ja tuonnissa 4. Jos pahimmillaan vienti ja tuonti ovat 5 kertaa kalliimpaa multimodaaliliikenteen avulla rannikkokaupungeista kuin se suoralaivaliikenteen avulla voitaisiin suorittaa, niin tämä fakta ei voi olla vaikuttamatta myöskään teollisuuden sijoittumisiin ja nykyisen Järvi-Suomen mahdollisuuksiin kehittyä omassa kilpailukyvyssään 4.
Toivottavasti tämä vastaus auttoi sinua. Kerro, jos voit auttaa sinua jollain muulla tavalla!
Lisätietoja:
1.https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/kilpailukyky/
2. https://bing.com/search?q=Suomen+kilpailukyky
3.https://yle.fi/a/3-5168552
4. stat.fi
5.https://www.salkunrakentaja.fi/2022/06/suomi-kilpailukyky-karkikasti/
6.https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/suomi-putosi-kolme-sijaa-kansainvalisessa-kilpailukykyvertailussa-nyt-sija-11/
7.https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpailukyky
8. jarviwiki.fi
9. sll.fi
10. jarviwiki.fi
+5 lisää
Ilmoita asiaton viesti