Suomen on tunnustettava tosiasiat Venäjästä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kirjoittanut historiaan uuden, hyvin synkän luvun. Sellaisen luvun, jota emme olisi uskoneet enää ikinä näkevämme. Raakalaismaiset sotarikokset siviilejä kohtaan ovat järkyttäneet ympäri maailmaa. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että läntinen yhteisö on jäänyt kiusalliseen välitilaan, ja sodan alussa löytynyt yhtenäisyys on unohtumassa.

Vaikka Butšan verilöyly tuomittiin usean päättäjän toimesta, niin tässä kohtaa teot puhuvat enemmän kuin sanat. EU:n vastaisku loistaa poissaolollaan, vaikka jykevimmät päätökset ovat silmiemme edessä – Euroopan on kivihiilen lisäksi irtauduttava venäläisestä öljystä sekä kaasusta ja Venäjältä ostettavan fossiilisen energian maksujenvälityksen keskiössä olevat pankit on suljettava SWIFT:in ulkopuolelle.

Kyseisten keinojen käyttöönotto on välttämätöntä, ja niiden seuraukset heijastuvat varmasti myös EU:n jäsenvaltioihin. Tätä ei pidä kuitenkaan pelätä, eikä se ole millään tavalla perusteltu syy olla ottamatta käyttöön kyseisiä pakotteita, sillä niiden vaikutukset tuntuvat monin kerroin kiperämmin Putinin ja hänen moraalittoman hallintonsa selkänahassa.

Esimerkiksi Saksa on yksi merkittävimmistä toimijoista, joka ei ole tätä tosiasiaa halunnut sisäistää. Sen vastaanhangoittelu aiheuttaa EU:n sisällä juuri sitä, mitä Putin haluaa – erimielisyyksiä. Erimielisyydet eivät puolestaan auta Ukrainaa ja Eurooppaa millään tavalla, vaan päinvastoin. Ahneuden ja omien kansallisten intressien suojelun sijaan on ymmärrettävä, että jokaisesta tekemättä jätetystä päätöksestä ukrainalaiset ovat ne, jotka maksavat lopulta kovimman hinnan. Siis juuri he, jotka tällä hetkellä puolustavat omalla verellään meitä kaikkia eurooppalaisia.

Myös Suomessa on viimein hetki ryhdistäytyä ja tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Baltian maat ovat oppineet menneisyydestään Venäjän kanssa, ja johtavat tällä hetkellä esimerkillä. Muun muassa Liettua on kuun alussa ilmoittanut luopuvansa täysin venäläisestä kaasusta, ja Viro tukee Ukrainaa suhteellisesti Suomeen verrattuna monikymmenkertaisesti. Lisäksi Viron parlamentin puhemies ja entinen pääministeri Jüri Ratas esitti jo helmikuussa Naton peruskirjan artikla neljän mukaisia turvallisuuskonsultaatioita.

Sen sijaan Nesteen öljyntuonti Venäjältä Suomeen ei yksinkertaisesti kestä päivänvaloa. Huomionarvoista on se, että Nesteen suurimpien osakkeenomistajien paalupaikalla on valtioneuvoston kanslia, eli suomalaiset veronmaksajat. Putinin sotakassan rahoittaminen öljyntuonnilla tai se, että pihtaamme aseellista ja taloudellista tukea, ei tule olla niitä tekijöitä joista meidät tämän kriisin jälkeen muistetaan. Ollaksemme aidosti historian oikealla puolella, meidän on myös kyettävä tekemään vaikuttavia toimia. Venäläiset diplomaatit olisi pitänyt karkottaa Suomesta jo päiviä sitten, ja tukeamme Ukrainalle, oli se sitten aseita tai euroja, pitäisi kasvattaa huomattavasti.

Petri Sarvamaa (kok/epp)

Europarlamentaarikko

 

+34
petrisarvamaa
Kokoomus Helsinki

Europarlamentaarikko vuodesta 2012.
Euroopan parlamentin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, parlamentin suurimman ryhmän EPP:n varapuheenjohtaja talousarvion valvontavaliokunnassa sekä budjetti- ja rakennerahastotyöryhmän varapuheenjohtaja. EU-Yhdysvallat- sekä EU-Venäjä valtuuskunnissa.
CNN 1989. YLE:n TV-uuutisten ulkomaantoimituksen päällikkö 1997-2002. Washingtonin pääkirjeenvaihtaja 2002-2006. A-studion journalistinen vetovastuu 2007-2009. Vuoden 2019 Eurovaaleissa 64 560 ääntä.
petri.sarvamaa@europarl.europa.eu
http://www.petrisarvamaa.eu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu