Suomi tarvitsee Euroopan toimivimman positiivisen luottotietorekisterin

Suomi tarvitsee Euroopan toimivimman positiivisen luottotietorekisterin

Marinin hallituksella on nyt tuhannen euron paikka luoda Suomeen edistynyt ja toimiva positiivinen luottotietorekisteri. Vuosi sitten aloitettu työ positiivisen luottorekisterin luomiseksi tulee saattaa viipymättä maaliin. Tukea tavoitteen saavuttamiseksi antoi tiistaina 26.1. julkaistu Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, jonka  mukaan positiivisella luottotietorekisterillä saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä niin lainanottajan kuin lainanantajan näkökulmasta.

Yksinkertaistettuna kyseessä on tietokanta, johon luotto- ja rahoituslaitokset ilmoittaisivat myöntämiensä luottojen määrät yksilötasolla. Tällä hetkellä positiivisia luottotietorekistereitä on käytössä useissa Euroopan unionin  jäsenmaissa, mutta ratkaisut eivät ole yhtenäisiä, ja järjestelmät on otettu käyttöön eri aikoina. Euroopan unioni ei myöskään harmonisoi lainsäädäntöä, kun kyse on positiivisen luottotietorekisterin luomisesta.

Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottaminen loisi elintärkeän työkalun taisteltaessa  suomalaisten kasvavaa velkaantumista vastaan. Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alusta lähtien. Nousu johtuu pääosin lainavelan kasvavasta määrästä suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kotitalouksien kasvavan velkaantumisen ohella  maksuhäiriömerkintöjen määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Asiakastiedon hälyttävän tilaston mukaan  vuoden 2020 lopussa maksuhäiriömerkintöjä oli miltei 400 000 suomalaisella. Suomalaiset ottavat nykyään myös entistä useammin kulutusluottoja ja turvautuvat taloudenpidossaan pikavippeihin. Kulutusluottojen määrän kasvusta kertoo esimerkiksi se, että heinäkuussa 2020  kulutusluottoja nostettiin enemmän kuin vuotta aiemmin.

Toimivan positiivisen luottotietorekisterin käyttöönottamisen myötä pystytään aidosti torjumaan ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia ja estämään niistä aiheutuvia lieveilmiöitä. Rekisterin avulla lainan myöntävä taho saisi kattavan kokonaiskuvan lainanottajan tilanteesta, jolloin ylivelkaantumisen riskiä pystyttäisiin ehkäisemään.