Unionin ulkopolitiikka pois paitsiosta

Kenelle soitan, jos haluan puhua Euroopalle? Näin kysyi Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger 70-luvulla. Tänäkään päivänä ei ole olemassa yhtä puhelinnumeroa, jonka voisi toimittaa Henrylle. EU:ssa tehdäänkin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, muttei vain yhtä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Järkevääkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan tehdä EU:ssa, ilman että se harjoittaa samanlaista ulkopolitiikkaa kuin yksittäinen valtio. Usein kuulee puhetta siitä, kuinka EU koetaan jäsenvaltioiden ulkopolitiikan korvaajana, vaikka todellisuudessa EU:n yhtenäinen ulkopolitiikka on vain yksi jäsenvaltioiden ulkopolitiikan monista eri tasoista.

EU:lla on voimaa suurvaltojen kanssa neuvotellessa aivan erilaisella mittakaavalla kuin sen yksittäisillä jäsenvaltioilla. Unionin yhteinen ulkopolitiikka tuokin lisäarvoa jäsenvaltioille – nettovoittajina ovat pienet valtiot kuten Suomi, sillä leveämmät hartiat antavat parempaa turvaa.

EU:ssa on kuitenkin vielä paljon valjastamatonta voimaa ulkopolitiikan saralla. Nykyisin kaikki päätökset vaativat yksimielisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tässä valitettavasti heikkoutena on se, että jos yksikin jäsenvaltio asettuu poikkiteloin päätöksentekoa vastaan, voi lopputuloksena olla muiden jäsenvaltioiden edun riskeeraaminen.

Pitkään onkin toivottu, että unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin. Niiden avulla unioni pystyisi reagoimaan ja toimimaan nopeasti erilaisten kriisien aikana. Nykyisessä maailmantilanteessa unionin aseiksi eivät riitä vain taloudelliset pakotteet ja verbaaliset moitteet.

Koska näitä valuvikoja unionin yhteisessä turvallisuuspolitiikassa edelleen on ja niiden korjaaminen tulee viemään aikaa, emme voi unohtaa kansallisia turvallisuusratkaisuja. Tässä suhteessa Suomen tuleva Nato-jäsenyys on eittämättä yksi historiamme tärkeimmistä päätöksistä.

Maailmanlaajuisen pandemian jälkimainingit, energiakriisi, ilmastonmuutokseen vastaaminen ja ruokakriisi ovat kaikki haasteita, joihin EU on onnistunut vastaamaan yhteistyön ansiosta hyvin. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen takaisi sen, että myös sodan kaltaisiin kriiseihin voitaisiin vastata entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin.

Hyvää Eurooppa-päivää!

+5
petrisarvamaa
Kokoomus Helsinki

Europarlamentaarikko vuodesta 2012.
Euroopan parlamentin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen, parlamentin suurimman ryhmän EPP:n varapuheenjohtaja talousarvion valvontavaliokunnassa sekä budjetti- ja rakennerahastotyöryhmän varapuheenjohtaja. EU-Yhdysvallat- sekä EU-Venäjä valtuuskunnissa.
CNN 1989. YLE:n TV-uuutisten ulkomaantoimituksen päällikkö 1997-2002. Washingtonin pääkirjeenvaihtaja 2002-2006. A-studion journalistinen vetovastuu 2007-2009. Vuoden 2019 Eurovaaleissa 64 560 ääntä.
petri.sarvamaa@europarl.europa.eu
http://www.petrisarvamaa.eu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu