Keskustatunnelissa on järkeä

Keskustatunnelissa on järkeä

Helsingin uusi keskustatunnelisuunnitelma on herättänyt raivokasta vastustusta jo ennenkuin sen rahoitusta, ympäristövaikutuksia ja hyötyjä on ehditty asiallisesti selvittää. ”Hankkeen edellytyksiä voidaan arvioida vasta myöhemmin laajemman arvioinnin perusteella” kertoo selvityksen johtaja, mutta kolme Helsingin neljästä suurimmasta valtuustoryhmästä on jo etukäteen päättänyt etteivät ne halua tunnelia.

Tunnelin vastustuksen pääväitteet ovat, että tunneli lisää päästöjä, maksaa kaupungille 1,4 miljardia ja kyllähän katuja voidaan sulkea keskustassa muutenkin.

Ovatko nämä vastaväitteet totta, ja mitä tunnelin hyödyt voisivat olla?   

Jo nyt tiedetään, että tunnelin käyttöikä on n. 100 vuotta. Sinä aikana

  • Tunnelissa ajaisi enimmäkseen sähköautoja nopeammin kuin maan päällä vähentäen päästöjä. 
  • Helsingin niemen jo valmiiksi ruuhkainen satama- ja asukasliikenne tulee entisestään kasvamaan useilla tuhansilla asukkailla – kunnollinen kävelykeskusta ei onnistu ilman tunnelia.
  • Tunneli voidaan rahoittaa pitkälle käyttömaksuilla, mutta eniten arvoa tuo autojen poistuminen maan päältä vapauttaen Suomen arvokkainta maata ihmisille, palveluilla ja kulttuurille. 

Kaupungin strategiaan yhdessä hyväksytyn tunnelin selvittämisen torppaaminen on pettänyt valtuustoryhmien välisen luottamuksen. Lisäksi se tarkoittaa silmien sulkemista pääkaupungin kehittämisen ainutlaatuisilta mahdollisuuksilta. Helsingin valtuustoryhmän johtajana haluan päättää suuresta ja laajasti vaikuttavasta investoinnista tutkitun tiedon enkä populististen heittojen perusteella. Niin sovimme 2017 valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa.

”Tunneli on liian kallis”

Tunnelin hinnaksi on julkisuudessa väitetty 1,4 miljardia, ja kerrottu rahoituksen tulevan kaupungin pussista. Itse asiassa keskustatunnelin hinnaksi on alustavasti arvioitu noin 1,1 miljardia kaikilla satamayhteyksillä, eikä rahoitusvaihtoehtoja ole edes selvitetty. 

Järkiperäisestä politiikastaan tunnettu Osmo Soininvaara laski tunnelin rahoitusta blogissaan. Hän ehdotti rekoille 170€ kertamaksua satamaan, mutta itse asiassa jo 100€ maksu tuottaisi kolme miljardia sadan vuoden aikana. Koska rekan laivamatka maksaa satoja euroja ei tälläinen maksu ole ollenkaan mahdoton ajatus. 

Soininvaara arveli, että rekat vaihtaisivat mielummin kadulla matkustamiseen kuin maksaisivat. Rekkojen ajaminen kadulla voidaan kuitenkin kieltää, jolloin tunnelin rahoitukseen voisivat riittää pelkästään niiden maksut. 

Lisäksi maksuja voidaan pyytää henkilöautoliikenteeltä. Selvityksessä mainittu euron maksu viiden kilometrin ajosta on varsin alhainen ja voisi olla korkeampikin, jolloin rahoitus olisi entistä helpompaa.

Tunnelin rahoitus voisi siis hyvinkin onnistua pelkillä käyttömaksuilla. Mutta mitä muita rahanarvoisia hyötyjä tunnelista olisi? 

Perustellessaan joukkoliikenneinvestointeja Soininvaara käyttää ihmisten ajansäästöstä rahallista arvoa 10 € / tunti. Autossa matkustavien ja kävelijöiden aika on toivottavasti kaikkien mielestä yhtä arvokasta. 

Paljonko tunneli sitten säästäisi laivamatkustajien aikaa? Helsingin keskustan laivaliikenteen kapasiteetti on yli 10 000 henkilöautoa vuorokaudessa, ja autoissa on usein koko perhe. Kun vain nämä kymmenen tuhatta automatkustajaa säästävät päivässä 15 minuuttia tunnelin ansiosta, tarkoittaa se ajansäästön arvona 25 000 € päivässä, eli noin miljardi euroa 100 vuodessa. Lisäksi tulisi muiden tunnelimatkustajien ajansäästö – sekä jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen ajansäästö liikennevalojen puuttuessa maan päältä. 

Pelkästään tunnelin käyttömaksut tai ajansäästön arvo yksinään voivat siis kattaa tunnelin kustannukset. 

Mutta itse näkisin vielä merkittävämmäksi keskustan muuttumisen jalankulkijoille paljon miellyttävämmäksi alueeksi, johon vapautuu autoilta tilaa palveluille ja kulttuurille. Laajemman ja viihtyisämmän keskustan arvoa en nyt edes lähde arvioimaan – kunnollinen tunneliselvitys laittaisi tästäkin numerot pöytään päättäjien ja äänestäjien mietittäväksi. 

”Päästöt kasvaa”

Tunneli vähentää ruuhkissa seisomista ja tarjoaa suoremman reitin reitti sekä asukkaille että satamien rekkaliikenteelle. Silloin se vähentää päästöjä.

Autot ovat muuttumassa vähäpäästöisiksi hybridi- ja sähköautojen korvatessa polttomoottorit. Siksi tunnelin sadan vuoden käyttöiän aikana suurin osa ajosta tapahtuisi sähköllä ilman pakokaasuja ja tunnellin tulevia päästöjä. Sähköllä ajoon tunnelissa voitaisiin rohkaista tarjoamalla siihen edullisempi maksu. 

Ennen liikenteen muuttumista sähköiseksi voitaisiin keskustatunnelin ilmanpoistokanaviin lisäksi asentaa hiilidioksidin talteenottolaitteisto. Silloin päästöt vähenevät verrattuna normaaliin tiestöön ja talteenotettu hiilidioksidi voidaan jatkokäsitellä ja hyödyntää.

”Katuja voidaan sulkea keskustassa muutenkin”

Etelä-Helsinkiin tulee useita tuhansia uusia asukkaita Herne- ja Jätkäsaaren asuinalueille. Eikä kadut jo päivittäin ruuhkauttava satamaliikenne ole katoamassa minnekään. Samat laivat kuljettavat sekä autoja että muita matkustajia, ja niiden siirto Vuosaareen olisi hyvin vaikeaa järjestää. Yli puolen tunnin matka Vuosaaresta keskustaan ei lisäisi turistien kiinnostusta Helsingin matkailuun, vaikka satoja miljoonia sijoitettaisiin metrolinjan jatkamiseen Vuosaaren satamaan.

Itseajavien yhteiskäyttöautojen myötä liikenteen määrä voi itse asiassa lisääntyä, vaikka autoja olisi vähemmän. Autot ovat jatkuvassa liikkeessä kuskaten ihmisiä silloin kun ne eivät ole latauksessa. Tunnelin vastustajien teoria siitä, miten asukasmäärän kasvun ja itseajavien yhteiskäyttöautojen yleistyessä kasvava liikenne Etelä-Helsingin niemeltä ”sopeutuu ja mukautuu” autoilta suljetun keskustan läpi vaatii nähdäkseni kvanttitunneloituvan autotekniikan suuria kehitysloikkia.

Ei tehdä politiikkaa populististen heittojen pohjalta. Selvitetään keskustatunneli yhtä hyvin kuin muutkin suuret liikennehankkeet ja päätetään siitä faktat pöydällä.  

PetrusPennanen

Olen ydinfysiikan tohtori ja työskentelen perustamani kansainvälisen ohjelmistoyrityksen toimitusjohtajana. Politiikkaan osallistun Helsingin valtuustossa piraattien ryhmän johtajana ja Piraattipuolueen puheenjohtajana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu