Erityisavustajat aiheetta kepinnokassa

Sanna Marinin (sd.) ja sitä ennen Antti Rinteen (sd.) hallituksen erityisavustajat ovat kestoaihe julkisuuden kepinnokassa. Arvioni mukaan näin tulee jatkumaan koko hallituskauden. Negatiivista julkisuutta on riittänyt, ei itsensä erityisavustajien tekemisen johdosta, vaan heidän esimiestensä – ministerien päätettyä lisätä merkittävästi erityisavustajien lukumäärää.

Fiksut ja työhönsä vakavasti suhtautuvat erityisavustajat ovat vastoin itse aiheutettua skandaalia kritiikin kohteena. Se on mielestäni väärin. Vastuun kuuluu yksinomaan hallituksen viisikolle.

Neljän vuoden kokemuksella uskallan väittää, että ministeri tarvitsee työnsä helpottamiseksi muutaman poliittisen erityisavustajan. Erityisavustajan pääasiallisin tehtävä on avustaa omaa ministeriään hänen vaativan tehtävän hoitamisessa. Minulle aikanaan eräs entinen kokenut poliittinen avustaja sanoi, että hyvä erityisavustaja auttaa esimiestään ajattelemaan ja muodostamaan oma kantansa. Kun hän on kantansa muodostanut ja päätöksensä tehnyt, niin sen jälkeen erityisavustajan tehtävänä on valvoa ministerin tahdon toteutuvan.

Tuolla periaatteella hoidin omaa erityisavustajan työtäni neljä vuotta. Aivan kaikki virkamiehet tai poliittiset vastustajat eivät minusta ja tyylistäni pitäneet, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Olennaista oli, että oma pomo oli tyytyväinen.

Olen samaa mieltä entisen TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtasen kanssa, ettei Antti Rinteen sepittämällä tarinalla EU-puheenjohtajuuskauden vaatimuksista ja lainvalmistelun laadusta ole mitään tekemistä erityisavustajien lukumäärän kanssa. Kyseessä oli härski sumutus. Se on korjattavissa vain sillä, että pääministeri Marin viisikkonsa kanssa päättää leikata erityisavustajien määrää kolmanneksella.

Tavalliselle sektoriministerille riittää kaksi poliittista erityisavustajaa, koska ministerien kabineteissa on sen lisäksi ei-poliittiset virkamiesavustajat. Puolueiden puheenjohtajilla voi olla kolmesta neljään avustajaa, mutta pääministerin seitsemän avustajaa osoittaa suhteellisuudentajun puutetta.

Erityisavustajien toinen tehtävä, oman ministerin avustamisen rinnalla, on hallituskumppanien ministerien toimien seuraaminen. Seurantavastuut voidaan jakaa joko ministeriöittäin tai prosessien perusteella. Väitän, että nimenomaan seurantavastuut ovat tosiasiallinen syy nykyisen hallituksen erityisavustajien suureen määrään.

Kansalaisten vaaleissa äänestämää tahtoa vastaan muodostettu (perussuomalaisten ja/tai kokoomuksen pelaaminen oppositioon) viiden puolueen hallituskoalitioei luota riittävästi toisiinsa ja siksi puolueiden piti kasvattaa joukkoa, joka valvoo toisten tekemisiä. Tällainen kulttuuri ei lisää kansalaisten luottamusta poliittista järjestelmää, eikä poliitikkoja kohtaan.

PetteriLeino

Pienyrittäjä, joka ottaa kantaa vain omissa nimissään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu