Näin tehdään propagandaa

Useampi perussuomalainen on jakanut sosiaalisessa mediassa kuvaa lukion äidinkielen 4.kurssin tehtäväkirjasta. Oppikirja on valmistunut vuonna 2016 ja on edelleen opetuskäytössä. Sitaatti kuvan tekstistä: ”6. Mieti, kenet päästät ääneen. Haluatko antaa mediatilaa huhuja ja pelkoja levittävälle perussuomalaiselle? Entä kenen annat määritellä rasismin: niiden, jotka kokevat rasismia, vai niiden, jotka sanovat, että mitään ongelmaa ei ole olemassa?

Kieltämättä vedin aamukahvin väärään kurkkuun. Väite siitä, että lukion äidinkielen kirjassa kannustetaan rajoittamaan kaikkien perussuomalaisten sananvapautta, oli kerrassaan absurdi. Se on niin järjetön, että luo ihmisessä negatiivisen vastareaktion. Päätin selvittää, pitikö väite paikkansa.

Hankin kyseisen oppikirjan käsiini ja konteksti selvisi. Kyseessä on tehtävä, jonka aineistona on Pontus Porokurun Voima -lehdessä 2016 julkaistu teksti. Sitaatti ei ole kirjantekijöiden, eikä myöskään pohdintatehtävä lukiolaisille. Sen sijaan tehtävänä on selvittää Porokurun tausta ja motiivit, ja näin kasvattaa lukiolaisten mediakritiikkiä.

Pontus Porokuru on vasemmistolainen toimittaja. Voi hyvin kyseenalaistaa, miksi Porokurun teksti on otettu esimerkiksi. Toisaalta se on niin äärimmäisen kärjistetty, että se kääntyy kirjoittajaansa ja hänen agendaansa vastaan.

Lopputulos on, että asiayhteydestä irrotettu lause aiheuttaa ihmisissä suuttumusta ja kasvattaa epäluottamusta yhteiskuntaa vastaan. Tämä on tyypillistä monelle nykyiselle perussuomalaiselle aktiiville. Vasenlaita heittelee syöttejä, joihin oikean laidan kuumakallet tarttuvat hanakasti. Kaksi ääripäätä kiihottaa toisiaan vastakkainasetteluun. Kumpaakin kiinnostaa enemmän hajottaminen kuin rakentaminen. Sen tien lopputuloksen näkee tämän päivän Yhdysvalloissa.

PetteriLeino

Pienyrittäjä, joka ottaa kantaa vain omissa nimissään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu