Pakolaiskriisit – pirullinen painostuskeino

Viime vuosikymmenen puolivälin pakolaiskriisi sekoitti Euroopan. Se rikkoi monessa maassa sisäisen koheesion. Se osoitti, miten tehottomia länsimaiset demokratiat ovat poliittisesti ja oikeudellisesti ratkaisemaan kriisiä, jossa ihmisiä käytetään pelinappuloina.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin lähtölaukaus alkoi vuotta aiemmin, kun Venäjän tuella ryhdyttiin pommittamaan siviilikohteita Syyriassa. Muistan keskustelun tutun tiedustelu-upseerin kanssa talvelta 2015. Hän palveli tuolloin EU:n tiedusteluvirastossa ja tunsi tilanteen.

Hän kertoi, että Euroopan kaakkois- ja etelärajojen ulkopuolella oli miljoonien pakolaisten massa, joka oli pakotettu kodeistaan liikkeelle, määränpäänä Eurooppa. Media ei vielä tuolloin kertonut asiasta juuri mitään. Kyseisen upseeri kertoi syyksi, että poliitikot kieltävät ongelman ja keskustelun koko asiasta. Oli helpompaa olla hiljaa ja odottaa tilanteen muuttuvan positiiviseen suuntaan, kuin ryhtyä toimiin.

Puoli vuotta myöhemmin olin ministerin erityisavustaja, kun pakolaiskriisi repesi valloilleen myös Suomessa. Merkit olivat olleet ilmassa jo jonkin tovin, sillä pakolaisia ryntäsi Euroopan rajan yli kaakossa ja etelässä keväästä 2015 alkaen. Muistan, kun rajavartiolaitoksen johto briiffasi päämiestäni. Heillä oli erinomainen tilannekuva, mistä ja miten ihmisvirrat kulkevat Suomeen. Tietoa ja tahtoa puuttua oli, siitä se ei jäänyt kiinni.

Poliittisesti tilanne oli mahdoton yhtälö ratkaistavaksi. Suomen lait ja kansainväliset velvoitteet eivät mahdollistaneet nopeita ja suoraviivaisia toimia. Lakien muuttaminen oli liian pitkän tien päässä. Tilanne repi kansalaiset kahtia. Toinen ääripää marssi kaduilla ja huusi: ”Rajat kiinni!” Toisen laidan mukaan kaikki piti ottaa vastaan, ketä rajoille ilmaantuu. Media arvosteli hallitusta saamattomuudesta, oppositio ihmisvihamielisyydestä.

Se, joka tilanteen oli saanut aikaan, saattoi hykerrellä tyytyväisenä. Eurooppa oli sekaisin ja poliittinen järjestelmä osoittanut Akilleen kantapäänsä. Voittaja oli Venäjä.

Tapahtumat Valko-Venäjän rajoilla näyttävät toistavan vuoden 2015 tapahtumia. Kriisin syyt ovat Euroopan Unionin ja Valko-Venäjän (sekä Venäjän) tulehtuneissa suhteissa. Tämän hetken tapahtumat eivät ole syntyneet hetkessä, vaan pidemmän valmistelun tuloksena. Tahtipuikkoa heiluttaa Venäjä ja Suomi muiden EU-maiden ohella on vastaanottavana osapuolena.

Ministerit yksi toisensa jälkeen edustavat julkisuudessa tiukkaa linjaa ja vaativat nopeita toimia. Mitä tapahtuu kulissien takana? Todennäköisesti tilanne on sama kuin syksyllä 2015. On helpompaa odottaa tilanteen kääntyvän, kuin ryhdyttävän radikaaleihin toimiin.

Niin pitkään kuin eurooppalaiset maat – Suomi mukaan lukien – toimivat eri pelisäännöillä kuin Venäjä ja sen vasallit, tämä ei ratkea. EU-maiden on arvioitava kansainvälisten sopimusten velvoitteet uudelleen ja säädettävä sellainen lainsäädäntö, jolla estetään pakolaiskriisien käyttö poliittisena painostuskeinona.

+15
PetteriLeino
Sitoutumaton Helsinki

Pienyrittäjä, joka ottaa kantaa vain omissa nimissään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu