Tapetista erottuvat tiedustelijat

Vanhan sanonnan mukaan ”tapetista erottamaton tiedustelija on paras”. Tällä tarkoitettiin, että parasta tiedustelijaa ei kukaan tunnista ja hänestä kukaan ei tiedä mitään. Vakoilijoista ja varsinkin vastavakoilun ammattilaisista käytettiin nimitystä ”kasvottomat miehet”. Tunnettu kaksoisagentti (KGB-eversti) Oleg Gordievsky nimesi suomennetut muistelmansa Sokeaksi peiliksi. Vanhaan hyvään aikaan tiedustelumiehille tuntemattomuus oli hyve ja ammatinharjoittamisen tae.

Nykyään kaikki on toisin. Suojelupoliisissa näyttää olevan strategiana lisätä twiittaavien supolaisten määrää. Kyseessä on selvä linjan ja profiilin muutos. Minun tuttaviin kuuluu vielä niitäkin supolaisia, jotka eivät tunteneet esimiestään ulkonäöltä (eivätkä välttämättä oikealla nimellä). Heidän henkilökohtainen posti tuli muualle kuin kotiosoitteeseen, eikä heidän henkilötunnusta löytynyt viranomaisrekistereistä.

Suurempi muutos näyttää tapahtuneen puolustusvoimien tiedustelupäälliköiden julkisuuskuvassa. Puolustusvoimilla on jo toinen perättäinen aktiivisesti twiittaava tiedustelupäällikkö. Itselleni on jäänyt epäselväksi, mitä sotilastiedustelu hyötyy sosiaalisessa mediassa aktiivisesta tiedustelupäälliköstä. Ainakin on vaikeampi perustella, miksi nuorempien tiedustelun ammattilaisten pitää olla erossa somesta ja kaikista sähköisistä laitteista, joilla heitä kyetään profiloimaan.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikön julkisuusprofiilissa tapahtui selkeä muutos kenraali Georgij Alafuzoffin aikana. Hän näytti nauttivan julkisuudesta. Hän antoi tiedustelulle kasvot aiempien kasvottomien miesten sijaan. Mikäli julkisuudessa esitetyt epäilyt puolustusvoimien tietovuototutkinnassa osoittautuvat todeksi, voi hyvin esittää perustellun kysymyksen: Onko julkisuudesta nauttiva päällikkö tiedustelulle eduksi vai ei?

Tunnettu tosiasia on, että Suomen radiotiedustelun isä ja pitkäaikainen johtaja Reino Hallamaa nautti julkisuudesta. Hän julkaisi Salakirjoitustaidon perusteet vuonna 1937, jota jo aikalaiset pitivät skandaalina. Silloisen tiedustelupomon epäiltiin avustavan vastustajia paljastamalla tiedustelun menetelmiä. Kuten talvi- ja jatkosodan suomalaisen radiotiedustelun korkea ammattitaito osoitti, niin Hallamaan kirja antoi tarkoituksella suomalaisen tiedustelun tilasta amatöörimäisemmän kuvan. Kyseessä oli joko tahallinen tai tahaton harhautus, tiedustelun menetelmistä yksi vanhimpia.

PetteriLeino

Pienyrittäjä, joka ottaa kantaa vain omissa nimissään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu