ASP-lainojen enimmäismääriä pitää korottaa
Omistusasunto on edelleen suomalaisnuorten unelma. Danske Bankin kesällä julkaiseman tutkimuksen mukaan 40 prosenttia 18-35 -vuotiaista vastaajista harkitsee omistusasunnon hankkimista. Ja niistäkin, jotka eivät tällä hetkellä sitä harkitse, 82 prosenttia haluaisi joskus omistaa asunnon.
Ensiasunnon ostamista varten luotiin jo 1980-luvun alussa asuntosäästöpalkkiotili eli ASP. Kun tilille on säästetty vähintään 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta, pankki voi myöntää ASP-lainan. Asuntosäästäjä saa talletuksilleen korkohyötyjä, valtion korkotuetun lainan sekä tarvittaessa valtiontakauksen.
ASP-lainaa saa tällä hetkellä Helsingissä 180 000 euroa, pääkaupunkiseudulla 145 000 euroa ja muualla Suomessa 115 000 euroa. Ongelma on kuitenkin se, että näillä lainamäärillä ei enää saa asuntoa. Tilastokeskuksen mukaan yksiöstä joutuu maksamaan Helsingissä jo keskimäärin 207 500 euroa ja kaksiosta yli 246 000 euroa. Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät nekään jää kauaksi tästä hintatasosta. Kasvukeskuksissa, kuten Turussa ja Tampereella, kehitys on samansuuntainen.
Jos mieluinen asunto löytyy ja enimmäisrajat tulevat vastaan, ASP-lainanottaja ratkaisee ongelman siten, että hän ottaa loppusummalle lisälainaa tai tavallista asuntolainaa, jos saa. Mutta niissä vaaditaan usein lisävakuuksia eivätkä ehdot ole yhtä hyvät.
ASP-lainojen enimmäismääriä korotettiin viimeksi vuonna 2014, joten nyt olisi jo aika tarkistaa niitä ylöspäin. Helsingissä enimmäismäärä voisi hyvin olla jo 240 000 euroa ja muualla pääkaupunkiseudulla 200 000 euroa. Enimmäismäärien tasoa tulisi tarkastella määräajoin, esimerkiksi kahden vuoden välein.
ASP-lainojen maksimimäärien korotuksetkaan eivät kuitenkaan ratkaise ongelmia, jos hallituksen asiantuntijaryhmän kaavailemat heikennykset lainanottajien tilanteeseen toteutuvat sellaisinaan. Valtiovarainministeriön vuonna 2018 asettama työryhmä nimittäin ehdotti jo vuosi sitten, että vastedes lainamäärä voisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuosittaisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Esimerkiksi 40 000 euron bruttotuloilla lainaa saisi olla siis 180 000 euroa. Tätä esitystä ei kuitenkaan onneksi ole vielä tullut eduskunnalle, ja toivon, että ei tulekaan. Rajat ovat liian tiukat.
Ensiasunnon ostajien ikä on koko ajan noussut. Samaan aikaan yhä useampi yksiö tai kaksio päätyy asuntosijoittajille. Tilannetta ei pidä entisestään vääristää liian tiukalla lainasääntelyllä. Aivan ensimmäiseksi pitää nostaa ASP-lainojen enimmäismäärät todellisuutta vastaavalle tasolle.
Eikö olisi parempi että purettaisiin asuntojen ylikysyntää pääkaupunkiseudulla?
Se tapahtuisi niin että oikeutta vapaasti valita asuinpaikkansa ei olisi jos ei itse kustanna asumistaan.
Harvaan asutussa Suomessa on paljonkin tyhjillään olevaa asuntokantaa, jota joudutaan purkamaan käytön puutteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä,
Pitkin maata puretaan täysin asumiskelpoisia kerrostaloja kun ei ole asukkaita ja tyhjänä ei kannata pitää.
Meille tänne tulee ”maahanmuuttajia” jotka asutetaan Helsinkiin uusiin ja usein kalliisiin asuntoihin joista yhteiskunta maksaa vuokrat.
Miksi ei asuteta näitä tyhjillään oleviin asumiskelpoisiin taloihin purkamisen sijaan?
Voihan sitä vapaasti valita asuinpaikkansa mutta tarvitseeko yhteiskunnan maksaa asumiskulut jos yhteiskunnalla on tarjota edullinen asunto muualta kuin Helsingin keskustasta?
Ilmoita asiaton viesti
Ensiksi pitäisi miettiä miksi asuntojen hinta on noussut näin kiivaasti ja eriytynyt rakennuskustannusten kehityksestä eikä vain lisätä ensiasunnonostajien velkarahaan perustuvaa kysyntää. Tämä on mielestäni huono kehityssuunta ja sisältää selvän riskin ostajan kannalta.
Eivät sijoittajat ja muutkaan ostajat ole valmiita maksamaan nykyisiä hintoja, jos vuokrataso laskee. Tähän olisi helppoja, mutta poliittisesti vaikeita keinoja olemassa. Vähennetään vuokra-asuntoihin kysyntää asumistukeen tehtävillä leikkauksilla. Ei ole ihmisoikeus asua Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla muiden ihmisten varoilla. Jos sinulla ei ole työtä tai muuta erityistä syytä asua kasvukeskuksessa niin sen pitäisi näkyä asumistuessa. Suuri määrä asuntoja on myös viime vuosikymmeninä rakennettu kalliin humanitäärisen maahanmuuton tarpeeseen. Tähän puuttuminen olisi asunnonostajien ja veronmaksajien etu.
Kokoomus on pääkaupunkiseudulla ykköspuolue, joten kehityksen suunnan arkitehdit löytyvät eniten siltä suunnalta. Suosittelisin vaikuttamista ensisijaisesti oman lähipiirin kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Ensiasunnon ostajia ei pitäisi kohdella eriarvoisesti verrattuna muihin. Pitäisi keksiä joku muu kriteeri, millä tuetaan, jos tuetaan. Ostin ensiasuntoni vuonna 2008, Keski-Suomessa. Samana vuonna globaali lama vei työpaikan alta, ja työllisyyden näkymien takia muutin pk-seudulle. Se siitä ensiasunnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi: ASP-lainan saa kerran elämässään.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se ole sama asia kuin että sen saa ensiasuntoon? Nimittäin asuntolainat on sidottu yhteen asuntoon. Jos siitä asunnosta joutuu muuttamaan pois, esim. minun mainitsemassani tapauksessa, se etu menee sen sileän tien, ja sitten ollaan yhtä heikossa tilanteessa kuin jos sitä etua ei olisi koskaan saatukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki lisätuki jota asunnon ostamiseen tai vuokraamiseen annetaan yhteiskunnan taholta menee suoraan asuntosijoittajien ja -rakentajien kukkaroon.
Samalla vedetään olemassa olevan asuntokannan hintaa ylös samoin kuin vuokria.
Kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin, pienentää kaikenlaisia tukia jolloin hintataso vähitellen seuraisi mukana.
Samoin pitäisi vähentää asuntosijoittajien tyhjänä olevien asuntojen kustannusten verovähennysoikeutta. Ts. pakottaa vuokraamaan tai myymään kohtuuhinnalla.
Tällainen jatkuva tukien lisääminen on tietenkin Kokoomuksen mieleen. Se lisää vain sijoittajien ja keinottelijoiden tuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Olet tismalleen oikeassa. Kokoomus ajaakin vain pankkien ja sijoittajien etuja eikä asuntolainojen nostajien. Kieroa porukkaa.
Totuus on se, että asumisen kalleudelle on tehtävä jotain pääkaupunkiseudulla. Markkinavetoisuus ei vain toimi oikein.
Ilmoita asiaton viesti
ASP-säästäminen on tarkoitettu lähinnä nuorille ensiasunnon ostoon. ASP-tilin korko on tällä hetkellä 4 %, ja muilla tileillä 0 %. Valtio siis maksaa aspisäästäjälle 4 %:n korkotukea siitä, että nuori on ryhtynyt tätä kautta säästämään rahaa ensiasunnon ostoon.
Muualla Suomessa ASP-lainan osuus on siis 115 000 e koko asunnon lainamäärästä. ASP-säästöosuus on 10 % asunnon hinnasta, joka on säästettävä ennen asunnon hankintaa.
Mutta aspi taitaa olla kohta vanhan mallinen ratkaisu, sille pankit ovat lanseeranneet kilpailevia ratkaisuja. Jos korot nousevat, kuten se lienee todennäköistä jollakin aikavälillä, aspissa valtio maksaa yli 3,75 %:n koron, eli aspiasiakas maksaa tuohon 3,75 saakka. Pankkien korkoputkimallissa aspia ei ole ja asiakas maksaa 1,7 %:n korkokattoon saakka korkoa maksimissaan ja pankki siitä ylimenevän osuuden.
Eli yhteenvetona pankin korkoputki on asiakkaalle nousevien korkojen lähestyessä parempi malli. Siinä vain lainan markinaali on 0,2 % aspisäästäjää korkeampi. Tarkoittaa, että asiakkaan korkokatto on selvästi matalempi, mutta asuntolainan korko alusta lähtien 0,2 % korkeampi.
Eli näin ollen valtion tuista päästäisiin eroon ja pankit ottavat omat riskinsä korkoliikkeistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän ole mitään mieltä helpottaa asuntojen hintojen nousua velkaannuttamalla ostajat entistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Koko Suomen tasapuolinen kehittäminen olisi yksi paras ratkaisu kohtuuttomiin asuntojen hintoihin pk-seudulla. Tämä tapahtuisi pahaiten kehittämällä kautta maan rataverkostomme nopean henkilliikenteen mahdollistavaksi nykyisen hallitusohjelmme mukaan. ”Tunnin junaradat” eivät ratkaise asiaa vaan jopa pahentavat tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavalla rataverkosto saadaan kehittämään maaseutua?
Joka kylään kun ei ole mahdollista rakentaa rautatietä.
Järkevä keino olisi ylipäätään alentaa liikkumisen kustannuksia.
Alentamalla reilusti polttoaineen ja ajoneuvojen verotusta.
Ilmoita asiaton viesti