Jengirikollisuuden kitkeminen edellyttää myös maahanmuuton ongelmien ratkaisemista

Tanskan parlamenttivaaleissa jengirikollisuus ei ollut enää tällä kertaa suuri vaaliteema, toisin kuin Ruotsin vaaleissa pari kuukautta sitten. Tanskassa poliitikoilla tai kansalla ei ollut tähän keskusteluun enää tarvetta, koska Tanska on jo jonkin aikaa noudattanut tiukkaa linjaa maahanmuuttopolitiikassaan ja rikospolitiikassaan sekä muokannut lainsäädäntöään ja käytäntöjään uuden linjan mukaisiksi. 

Tähän tilanteeseen on päästy siksi, että viime vuosina humanitääriseen maahanmuuttoon ja rikollisuuteen liittyvistä ongelmista ei ole enää vaiettu. Myös esimerkiksi terrorismilait ovat  osin tiukemmat kuin meillä tai Ruotsissa, samoin maahanmuuttajien sosiaaliturvan myöntämisen perusteet, vaikka siellä samoja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia noudatetaan kuin meilläkin.   

Poliitikot lähes kautta linjan Tanskan eri puolueissa ovat olleet yksimielisiä maahanmuuton ongelmien tunnistamisen tärkeydestä, koska naapurimaa Ruotsin varoittava esimerkki on ollut heille niin lähellä.

Kuten sanottua – Ruotsissa sen sijaan on jo pidemmän aikaa uutisoitu katuväkivallan ja jengirikollisuuden kasvusta.  Ampumatapauksia on tänä vuonna ollut jo noin 50, ja useissa kaupungeissa on alueita, joihin poliisikaan ei mene kuin usean partion turvin.

Vaikka Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, on meilläkin jo näkynyt samankaltaista kehitystä. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa toimii jo kymmenkunta katujengiä, ja järjestäytyneitä rikollisryhmiä jopa 90. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa niiden jäsenistä on ulkomaalaistaustaisia ja heidän tyypillisimmät rikoksensa pahoinpitelyyn tai huumeisiin liittyviä.

Nostimme kokoomuksessa jo viime keväänä esille joukon toimia, joita me ehdotamme. Tiedämme, että yhtä viisasten kiveä ei ole. Mutta koska katujengi-ilmiö on kytköksissä epäonnistumisiin juuri maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa, on punaiseksi langaksi otettava se, että maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviin ongelmiin haetaan ratkaisut. On äärimmäisen tärkeää, että nuori oppii suomen kielen, käy kouluja, tekee töitä ja ymmärtää, millaiset säännöt suomalaisessa yhteiskunnassa on. Minkäänlaista väkivallan ihannointia ei saa hyväksyä.

Olipa kyse mistä etnisestä taustasta tahansa, kouluissa ja lastensuojelussa työskentelevillä on oltava kattavat toimivaltuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen heti ja riittävän tehokkaasti. Poliisin, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen yhteistyötä on tiivistettävä, jotta nuori saadaan pois alkavasta väkivallan kierteestä.

Ja vaikka ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, tarvitaan rinnalle myös korjaavia ja jopa kovia toimia. Yksi niistä koskee aseiden käyttöä, sillä teräaseiden lisäksi myös ampuma-aseet ovat osa katuväkivaltaa. Luvattomien aseiden kanniskelusta julkisilla paikoilla sekä jengirikoksista on annettava kovemmat rangaistukset. Myös poliisien määrää on lisättävä.

Nostamalla ongelmat avoimeen keskusteluun ja ratkaistaviksi, kuten Tanskassa, voimme vielä katkaista huolestuttavan kehityksen ja varmistaa, ettei Ruotsin tie ole meidän.

+5
Pia Kauma
Kokoomus Espoo
Ehdolla eduskuntavaaleissa

KTM ja yritysjohtajataustainen kansanedustaja Uudeltamaalta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtaja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja 2021-2024
Espoolainen valtuutettu ja aluevaltuutettu. Naimisissa ja neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu