Miksi hallitus hidastelee venäläisten tekemien kiinteistö- ja asuntohankintojen estämisessä

Useat tiedotusvälineet ovat tällä viikolla uutisoineet, että venäläinen ostaja on hankkimassa suuren kiinteistön – sadan huoneen entisen Lohikon vanhainkodin – vain muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta ja eteläisen Suomen suurimmasta ampuma-alueesta. 

Uutinen on hätkähdyttävä tässä maailmantilanteessa, jossa Venäjä käy äärimmäisen julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ja haluja vihamieliseen toimintaan ainakin hybridioperaatioiden muodossa myös muilla lähialueilla – Suomi mukaan lukien – löytyy takuuvarmasti.

Silti lakimuutokset venäläisten eli käytännössä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten kiinteistöostojen luvanvaraisuuteen, saati estämiseen, ovat edenneet vain etananvauhtia. Ja silloinkin, kun niitä on eduskunnalle tuotu, niistä löytyy selviä porsaanreikiä.

Hyvänä esimerkkinä on torstaina 20.10. eduskunnalle annettu lakiesitys, jossa kiristetään ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa niin, että valtiolla olisi etuosto-oikeus, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Valtiolla olisi myös etuosto-oikeus, mikäli kiinteistö sijaitsisi alle kilometrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.

On tietenkin hyvä, että edes tältä osin on valvonta etenemässä. Mutta ongelmana on, että lain ja valvonnan ulkopuolelle ovat edelleen jäämässä asunto-osakkeet, liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti harjoittaa myös asunnoista. Merkitystä ei ole sillä, vuokrataanko vai omistetaanko asunto tai kiinteistö, vaan se, mihin tarkoitukseen sitä käytetään. Suurin asunto-osakkeiden EU- ja Eta-alueen ulkopuolinen ostajaryhmä ovat venäläiset ja kolmanneksi suurin kiinalaiset. 

Ja millä perusteella valtion etuosto-oikeus syntyy vasta silloin, jos turvaväli strategiseen kohteeseen on alle kilometrin? Ei tarvitse olla kovan luokan turvallisuusammattilainen  ymmärtääkseen, että droonien lennättämisen ja telekuuntelun kannalta etäisyys on aivan liian lyhyt. 

Ja onko harkittu sitä, että tässä turvallisuustilanteessa venäläisten osto-oikeudet kannattaisi kenties laittaa jäihin kokonaan? Ja entä ne kiinteistöt ja asunnot, jotka on hankittu jo aiemmin? Itä- ja Kaakkois-Suomessa tiedetään, että yksittäisillä, pienilläkin asunto-osakkeilla voi olla jopa kymmeniä venäläisosakkaita. Tavoitteena heillä varmaankin on ollut ainakin se, että pienikin osaomistus oikeuttaisi helpommin viisumiin ja siten oleskeluun Suomessa.

Tein jo 19.4. kirjallisen kysymyksen hallitukselle asunto-osakkeiden ja vuokrahuoneiston hankkimisesta luvanvaraiseksi EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille henkilöille. Tähän sain 3.5. vastaukseksi, että ”Puolustusministeriö on helmikuussa 2022 käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa perehdytään eri työkaluihin, joita hyödyntämällä pystyttäisiin valvomaan muita kiinteistön vallankäytön mekanismeja, kuin suoraa omistusoikeutta.”

Kun tutkimushanke on perustettu jo yli puoli vuotta sitten, niin miksei sieltä ole vieläkään saatu mitään tuloksia? Sen sijaan ministeri on tuonut eduskunnalle lain, jonka hän itsekin tietää olevan puutteellinen. Miksi näin tärkeälle lainmuutokselle ei ole satsattu resursseja? Eikö turvallisuus olekaan tälle hallitukselle ykkösasia? 

+1
Pia Kauma
Kokoomus Espoo
Ehdolla eduskuntavaaleissa

KTM ja yritysjohtajataustainen kansanedustaja Uudeltamaalta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtaja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja 2021-2024
Espoolainen valtuutettu ja aluevaltuutettu. Naimisissa ja neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu