Näytösvaalit osoittivat Venäjän piittaamattomuuden kansainvälisistä sitoumuksista

Venäjällä viime viikonloppuna järjestetyt presidentinvaalit eivät olleet aidot vaalit, vaan vallanpitäjien järjestämä näytös. Etyjin yleiskokouksen puheenjohtajana olen erittäin harmissani, että tarkkailijoiden pääsy Venäjälle estettiin, emmekä voineet tarkkailla vaaleja. Päätös oli Putinin hallinnon räikeä rikkomus Venäjän itse tekemiä kansainvälisiä sitoumuksia vastaan.

Koska emme päässeet paikan päälle, voimme järjestönä tietenkin kommentoida kolmipäiväisten vaalien kulkua vain rajallisesti. Viime vuosien huolestuttavat kehityskulut Venäjällä ovat olleet laajasti nähtävillä. Demokratian tila on kutistunut eikä perusoikeuksista piitata.

Kieltäytyminen yhteistyöstä puolueettomien kansainvälisten tarkkailijoiden kanssa ei pelkästään loukkaa Etyjin sitoumuksia, vaan heijastelee myös laajempaa suuntausta, jossa valtionpäämies voi Venäjällä toimia ilman parlamentaarista valvontaa. Etyj on tarkkaillut vaaleja vuodesta 1993 lähtien, ja viimeisin operaatio oli vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vuoden 2021 parlamenttivaaleissa emme lähettäneet Venäjälle tarkkailumissiota, koska pääsy olisi silloin luvattu vain kymmenelle tarkkailijalle. Normaalisti lyhyt- ja pitkäaikaisia tarkkailijoita on paljon enemmän.

Viime viikonlopun äänestystapahtumista voi vetää muun muassa sen johtopäätöksen, että ”vaalien” järjestäminen Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla oli vain Kremlin yritys legitimoida Ukrainalle kuuluvien alueiden kaappaamista. Äänestyspaikkoja avattiin myös separatistialueilla Transnistriassa ja Abhasiassa sekä Venäjän miehittämässä Etelä-Ossetiassa ilman Moldovan ja Georgian suostumusta. Näillä alueilla järjestetyt ”äänestykset” ovat yhtä lailla laittomia.

Putinin vastaehdokkaita suljettiin vaalien alla ehdokaslistojen ulkopuolelle arveluttavin perustein, mediatila oli vallanpitäjien valvonnassa ja rauhanomaisia mielenilmauksia tukahdutettiin. Venäjän kansalaiset järjestivät ”hiljaisia mielenosoituksia” näytösvaaleja vastaan vaalipäivinä puoliltapäivin esimerkiksi Berliinissä, Belgradissa ja Helsingissä.

Ja kuten Aleksei Navalnyin kohtalosta on nähty, poliittinen vastarinta istuvaa presidenttiä kohtaan on tämän päivän Venäjällä vaarallista. Myös muita oppositiopoliitikkoja, toisinajattelijoita ja toimittajia on vangittu ja jopa tapettu. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on nostanut johdonmukaisesti näitä asioita esiin jo vuosien ajan.

Etyjin vaalitarkkailun yksi keskeinen tavoite on varmistaa kansan tahdon toteutuminen niin, että se heijastuu vaalien tuloksessa. Tarkkailijat eivät pelaa istuvien vallanpitäjien pussiin, vaan toimivat aina kunkin maan kansan hyväksi. Kun autoritääriset taipumukset lisääntyvät ja geopoliittiset jännitteet kiristyvät, Etyjin kaltaisten kansainvälisten järjestöjen on puolustettava demokratian periaatteita entistäkin lujemmin.

Venäjä on äskettäin ilmoittanut, että se haluaa pysyä Etyjin jäsenenä. Maan johdolla on siis halua olla ainakin jollain tasolla mukana yhteisössä, jonka tavoitteena on yhteinen vuoropuhelu, demokratia sekä alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen. Pelkkä läsnäolo jää kuitenkin tyhjäksi, jos ja kun järjestön yhteisiä sääntöjä vastaan rikkominen vain näyttää jatkuvan.

Etyjin yleiskokous ja länsimaat odottavat Venäjän johdolta nyt täyskäännöstä aggressiiviselle ulkopolitiikalle sekä tekoja kansainvälisten sitoumustensa täyttämiseksi.

Pia Kauma
Kokoomus Espoo

KTM ja yritysjohtajataustainen kansanedustaja Uudeltamaalta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja 2023-2024
Espoolainen valtuutettu ja aluevaltuutettu. Naimisissa ja neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu