Aluevaaleissa paremmat palvelut ilman veronkorotuksia

Aluevaalien ennakkoäänestys on alkamassa, mutta aika moni on vielä ymmällään, mistä näissä vaaleissa päätetään ja ketä voi äänestää. Viimeksi tänä aamuna tuli sähköpostiin kysymys, voiko järvenpääläinen äänestää espoolaista näissä vaaleissa. Vastasin että ei voi, koska Uusimaa on jaettu neljään eri vaalipiiriin, ja Järvenpää ja Espoo ovat eri vaalipiireissä.

Hänen ja muiden ymmällään olijoiden on hyvä tietää, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä eivät vastaakaan enää kunnat ja kuntayhtymät, vaan 21 hyvinvointialuetta, Helsinki ja HUS. Rahassa mitaten kyse on yli 20 miljardin euron uudelleen jakamisesta ja 200 000 ihmisen työpaikasta.

Ja toisin kuin peruskoulu-uudistus 1970-luvulla, tämä uudistus viedään koko Suomessa läpi yhtä aikaa. Miksi? Pitkälti poliittisista syistä. Nykyinen hallitus ei halua, että seuraava hallitus pääsisi muuttamaan tai peräti peruuttamaan uutta hyvinvointialuemallia ennen kuin se on kunnolla edes voimassa. Vaalien jälkeinen aika eli vuosi 2022 menee hallintomallin rakentamiseen, ja alueet aloittavat aikataulun mukaan toimintansa 1.1.2023 eli vain muutama kuukausi ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Sote-uudistusta on tehty kohta jo 20 vuotta, ja aluevaaleista uudistus lähtee viimein liikkeelle. Lakipaketista päätettiin viime vuonna juhannuksen alla, eikä ole mikään salaisuus, että me kokoomuslaiset emme olleet siitä järin innoissamme. Vaarana on, että kustannukset kasvavat eivätkä palvelut silti parane. Laitetaan vain lisää rahaa hallintohimmeleihin ja tuodaan vielä maakuntaverokin jo valmiiksi korkean verorasituksen päälle.

Olen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joten olin säätämässä näitä pykäliä.  Näin ollen tiedän, että tässä uudistuksessa korostetaan julkisen sektorin roolia ei pelkästään palveluiden järjestäjänä, vaan myös niiden tuottajana. Ja jos ei joku pidä huolta siitä, että myös yritykset ja järjestöt pidetään mukana, ne jäävät lapsipuolen asemaan eivätkä ihmiset saa palveluita enää senkään vertaa kuin nyt. Esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito tai lastensuojelupalvelut eivät yksinkertaisesti pyöri ilman, että siellä on myös yksityisiä palveluntuottajia. Ja esimerkiksi omassa kotikaupungissani Espoossa kaupungin omiin terveyskeskuksiin joutuu jonottamaan kiireettömään hoitoon jopa kolme kuukautta, kun ostopalveluna toimivalle yksityiselle on päässyt muutamassa päivässä.

Jos jatkossa julkinen sektori on pääasiallinen palveluntuottaja, eikä muille jää tilaa, käy todennäköisesti niin, että julkisen terveydenhuollon jonot kasvavat entisestään. Silloin ne, joilla on rahaa tai sairauskuluvakuutus, hakevat entistäkin useammin hoitonsa yksityiseltä. Lopulta ollaan todella kaukana tavoitteesta, jonka mukaan kaikilla asuinpaikkaan tai lompakon paksuuteen katsomatta olisi oikeus saada samat peruspalvelut samassa ajassa.

Sitten on vielä rahansiirtokysymys. Itse espoolaisena olen närkästynyt siitä, että jatkossa veroeuroistamme aiempaakin suurempi potti siirtyy muihin kuntiin. Tähän mennessä meiltä on siirtynyt vuosittain noin 170 miljoonaa euroa valtionosuusjärjestelmän kautta muualle, mutta nyt sekään ei enää riitä.  Tämä on meille ongelma, koska Espoossa nopeasti lisääntyvä maahanmuutto lisää kustannuksia, mutta veroeurot eivät kasva samassa suhteessa. Ja tämän erotuksen valtio korvaa vain osittain. Kun kasvava kaupunki tarvitsee myös investointeja eli kouluja ja liikuntapaikkoja, joudumme ne rahoittaaksemme menemään nyt sitten hattu kourassa valtion pakeille. Ei kovin kannustavaa!

Vaikka en uudistusta kannattanutkaan, on tärkeää vain nyt mennä eteenpäin ja tehdä siitä niin hyvä kuin mahdollista. Emme saa jumiutua vanhoihin toimintamalleihin. Kannatan esimerkiksi etävastaanottoja sekä siirtymistä perhelääkärimalliin, kuten on jo tehty useissa Euroopan maissa.  Uusi tilanne antaisi mahdollisuuden pilotoida sitä ainakin lapsiperheille ja ikäihmisille. Myös Kela-korvauksia kannattaisi nostaa, koska se vähentäisi kuormitusta julkisella puolella. Nuorten mielenterveyspalveluihin on ruvettava satsaamaan jo kouluissa enemmän, ja ikäihmisille on saatava paremmin apua koteihin. Tutkimuksen ja HUS:in resursseista on huolehdittava. Ja vielä siitä, että ihmiset saavat palvelut vaikka terveysbussista tai apteekista, jos ei terveyskeskusta ole mailla, ei halmeilla.

Väitän, että palvelujen parannukset ovat tehtävissä ilman maakuntaveroa tai veronkorotuksia. Mutta se vaatii sitä, että toimintoja kehitetään niin, että ei aina vain rakenneta uutta vanhan päälle.  Joskus on myös kyettävä luopumaan jostakin, joka ei enää toimi.

 

 

 

 

 

 

0
Pia Kauma
Kokoomus Espoo
Ehdolla aluevaaleissa

KTM ja yritysjohtajataustainen kansanedustaja Uudeltamaalta. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Espoossa. Kokoomuksen yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikan verkoston puheenjohtaja.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja 2021-2024
Neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu