Pari vinkkiä hallitukselle säästöjen löytämiseksi

Hallitus julkisti muutama päivä sitten tulo- ja menoarvion vuodelle 2023.

Valtion budjetin loppusumma ensi vuodelle on 80,5 miljardia euroa. Silmäys budjetin sisältöön osoittaa, että kyseessä on vaalibudjetti eli halutaan miellyttää vähän kaikkia, koska eduskuntavaalit ovat tulossa. Suomi ottaa velkaa ensi vuonna yli 8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että ensi vuoden loppuun mennessä valtion velkakakku tulee nousemaan ainakin 146 miljardiin euroon. Tämä merkitsee yli 40 miljardin velkakasvua tällä vaalikaudella.

Budjettiriihessä ministerit esittelivät keinoja, joilla tuetaan ihmisiä sähkön tolkuttomassa hinnannousussa. Hyvä. Siinä asiassa ihmisiä pitää auttaakin, sillä muuten edessä on todella kylmä talvi. Mutta muilta osin budjettiriihi oli lähinnä järkytys. Jo pelkästään valtionvelan korot nousevat ensi vuonna 700 miljoonasta 1,5 miljardiin euroon.

Tämä hallitus on ratkonut kaikki ongelmat ottamalla lisää velkaa – eikä mistään ole edes yritetty hakea säästöjä!

Tässä tilanteessa tuntuu todella absurdilta, että pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Saarikko pari päivää sitten Ylen A-studiossa tivasivat kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta leikkauslistaa ensi vuoden budjettirahoista – sekä ratkaisua hoitajapulaan. Siis kokoomukselta. Kokoomushan on oppositiossa! Eikö hallituksen itse pitäisi hakea niitä säästökohteita eikä kysellä niitä muilta? Yli 80 miljardin euron budjetti – eikä muka mistään pystytä tinkimään!

Jos vinkkejä kerran halutaan, niin kehottaisin ministereitä esimerkiksi ottamaan oppia yksityiseltä sektorilta. Jos yrityksen rahat eivät riitä ja kassa tyhjenee, niin silloin johto yleensä ottaa lusikan kauniiseen käteen ja määrittelee, miten paljon pitää leikata kuluja. 10 prosenttia, 15 prosenttia tai mitä nyt tarvitaankaan. Ja sitten ne ihmiset, jotka parhaiten tuntevat oman tehtäväkenttänsä, tekevät pomoille ehdotuksia säästökohteista. Jos näin ei tehdä, voi käydä niin, että firma kaatuu, eikä kenelläkään ole enää sen jälkeen töitä. Yrityksissä leikkaukset tehdään yleensä sieltä, missä ne vähiten vahingoittavat perustehtävän hoitamista. Mikä siinä on, ettei samaa menettelytapaa voisi soveltaa valtion budjettiin?

Muistuttaisin pääministeriä kumppaneineen myös siitä, ettei kokoomus olisi tehnyt sellaista soteuudistusta kuin nykyinen vasemmistohallitus. Se on kallis, vie rahat hallintoon eikä hoitajiin, ja lisäksi se toteutetaan kertarysäyksellä ja liian nopeasti. Tulee menemään vuosia, ennen kuin homma saadaan toimimaan ja rahat riittämään, jos silloinkaan.

Hoitajamitoituksen kaavamainen ja joustamaton soveltaminen on kolmas esimerkki.

Kun tämän hallituskauden on eduskunnan valiokunnissa eri lakiesityksiä ollut käsittelemässä, on itselleni ainakin tullut vaikutelma, että jostain syystä hallitus kuvittelee, että pelkästään säätämällä laki, ongelmat hoituvat. Että esimerkiksi hoitajamitoituksen tiukka kirjaus lakiin tuo jostain kuin ihmeen kaupalla lisää hoitajia ja prosessit kuin taikaiskusta paranevat. Mutta kun eivät parane! Siitä kai osoituksena on muun muassa se, että nyt jopa teho-osastoja on uhattu sulkea edessä olevien hoitajalakkojen takia.

Liian joustamattomilla päätöksillään ja lakiesityksillään hallitus on tehnyt jo valmiiksi vaikeista ongelmista entistäkin vaikeampia. Kaiken lisäksi seuraavan hallituksen ja sukupolven perinnöksi jää järkyttävän suuri velkataakka, josta selvitäkseen Suomi tarvitsee pitkän aikavälin suunnitelman. Ei pelkästään menokurin aikaansaamiseksi, vaan viimeinkin myös tulojen lisäämiseksi. Niistä kun ei tämä hallitus ole juuri ääntä pitänyt.

Kokoomus jättää eduskunnan syyskauden käynnistyessä välikysymyksen hoiva-alan tilanteesta.

Ja mitä tulee kokoomuksen esityksiin valtion ensi vuoden talousarvion osalta, palaamme näihin oman vaihtoehtobudjettimme kanssa syksyn edetessä – aivan kuten olemme tehneet tällä vaalikaudella joka vuosi tähänkin saakka.

 

 

+9
Pia Kauma
Kokoomus Espoo

KTM ja yritysjohtajataustainen kansanedustaja Uudeltamaalta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtaja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja 2021-2024
Espoolainen valtuutettu ja aluevaltuutettu. Naimisissa ja neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu