Turvapaikanhakuun tarvitaan kansallinen rajamenettely ja mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua

Jätin eilen eduskunnan käsiteltäväksi toimenpidealoitteen turvapaikanhakuun liittyen. Että Suomessa otettaisiin käyttöön niin sanottu kansallinen rajamenettely ja että turvapaikanhakua voitaisiin määräaikaisesti rajoittaa, jos kansallinen turvallisuus on vaarantumassa.

Selitän vähän, mitä tämä tarkoittaa ja miksi nuo lakimuutokset olisivat tarpeen.

Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on tarjota turvaa kansainvälistä suojelua tarvitseville. Tässä tehtävässään Suomen turvapaikkapolitiikka palveli pitkään hyvin, mutta niin kuin tiedetään, vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoitti, ettei nykyinen turvapaikkajärjestelmä ole kovinkaan toimiva. Suuri osa turvapaikanhakijoista oli tuolloin nuoria miehiä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia naisia, lapsia tai vanhuksia ei turvapaikanhakijoina juurikaan nähty.  Nyt kuusi vuotta myöhemmin Afganistanin tilanne ja Valko-Venäjän Liettuaan kohdistama hybridioperaatio ovat osoittaneet, että järjestelmää pitää uudistaa. Meidän on tietenkin oltava valmiit ojentamaan auttava kätemme suojaa hakeville ihmisille nytkin, mutta tärkeää on, että apu kohdistetaan sitä eniten tarvitseville. Rajalliset resurssit on suunnattava oikein.

Pienen Suomen ei pidä kuitenkaan toimia yksin. EU tarvitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan, joka ei enää jatkossa perustuisi siihen, että turvapaikanhakija joutuu henkeään vaarantaen ja laittomille ihmissalakuljettajille maksamalla lähtemään pitkälle matkalle ja siirtymään maasta toiseen suojaa hakeakseen. Uuden järjestelmän pitää olla sellainen, jossa kaikkein hädänalaisimmat henkilöt noudetaan joko suoraan kriisimaasta tai mahdollisimman lähellä niitä maita, joissa kriisi on päällä. Näin turvapaikkajärjestelmä lähenisi luonteeltaan tarkoitustaan hyvin toteuttavaa kiintiöpakolaisjärjestelmää. EU:n ulkorajoille itse hakeutuvat turvapaikanhakijoiden hakemukset käsiteltäisiin ja hakijat pidettäisiin hakuajan aikana ulkorajakeskuksissa, jotka resursoitaisiin riittävän nopeasti kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla.

Toimiva EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on jäsenmaiden näkemyserojen johdosta kuitenkin vielä monen lukon takana, ja siitä syystä tarvitaan myös kansallisia toimia. Suomen varautumisen vahvistamiseksi ehdotankin, että Suomessa otettaisiin käyttöön EU-lainsäädännön määritelmän mukainen kansallinen rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voitaisiin tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä. Silloin henkilöä ei päästettäisi menettelyn aikana maahan, ja hakemus olisi direktiivin mukaisesti ratkaistava neljän viikon kuluessa.

Rajoittamalla oleskelu rajavyöhykkeelle vaikeutettaisiin rikollisten mahdollisuutta väärinkäyttää turvapaikanhakua. Joillekinhan se on ollut keino siirtyä ensin toisen maan sisään ja toimia siellä ensin turvapaikanhakijan statuksella ja kielteisen päätöksen jälkeen jäädä laittomasti maahan.

Toisena keinona ehdotan, että Suomeen luodaan valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti, mikäli kansallinen turvallisuus on hakijasuman takia vaarassa. Turkki käytti turvapaikanhakijoita painostuksen välineenä keväällä 2020 ohjattuaan merkittävän määrän turvapaikanhakijoita yllättäen Kreikan rajalle. Tänä kesänä samaa keinoa on käyttänyt Valko-Venäjä, joka on kohdistanut hybridioperaationsa Liettuaan. Täysin vieras ilmiö ei ole myöskään meille itsellemme. Talvella 2015-2016 turvapaikanhaku Venäjältä Suomeen lisääntyi nopeasti tavalla, johon liittyi epäilyttäviä erityispiirteitä. On välttämätöntä, että Suomen lainsäädäntö ajantasaistetaan siten, että työkalupakissamme on tarvittaessa keinot myös tähän uuteen hybridivaikuttamisen muotoon vastaamiseen. Sopiva paikka muutoksille olisi valmiuslainsäädäntö.

Molemmat edellä mainituista keinoista ovat kokoomuksen aiemmin julkaisemia turvapaikkapoliittisia linjauksia. Täsmällisillä ja tarkkarajaisilla asiallisilla ja ajallisilla rajauksilla varmistettaisiin, että uusi lainsäädäntö olisi yhteensopiva Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Toivottavaa on, että hallituksessa nyt ollaan hereillä ja valmiina tekemään muutoksia, joita Suomen ja suomalaisten turvallisuus edellyttää.

+13
Pia Kauma
Kokoomus Espoo

KTM, kansanedustaja Uudeltamaalta. Kaupunginvaltuuston jäsen Espoossa. Pitkä kokemus yritysmaailmassa johtotehtävissä. Neljän lapsen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu