Suomi entistä ahtaammalla ulkopoliittisesti!

Vaikka ulkopolitiikka ei suoraan kuntatasoon liity, on mielestäni syytä arvioida ja käsitellä nykyistä huolestuttavaa kehityssuuntaa.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995. Jäsenyys myytiin Suomelle rauhanprojektina ja alhaisina elintarvikkeiden hintoina. Eurosta ei ollut tuolloin puhetta, sillä kansa olisi todennäköisesti tyrmännyt jäsenyyden, jos totuus olisi kerrottu.

Valtioneuvosto julkaisi selonteon Suomen EU-politiikasta jokin aika sitten. Siinä sanotaan mm. seuraavasti:

”Muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä toimivalla talous- ja rahaliitolla (EMU) on keskeinen merkitys EU:n yhteisten arvojen, kriisinkestävyyden, poliittisen koheesion sekä EU:n ja Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.”

Pysähdytäänpä hetkeksi. Ensin kehutaan rahaliittoa, joka jollakin kummalla tavalla liitetään arvoihin ja lopuksi kytketään asia turvallisuuteen.

Koska EU on kuulemma Suomelle turvallisuuspoliittinen ratkaisu, tulee tuo yllä oleva lause lukea tarkkaan. Siinä siis väitetään, että yhteisvaluutta (johon jostain syystä muut pohjoismaat eivät halunneet liittyä) tuo meille ”turvaa”. Onko siis niin, että lisääntyvät vastuut eteläisten jäsenmaiden veloista tuovat meille turvaa? Tätä on vaikea uskoa todeksi, varsinkaan, kun ei kerrota, mitä turvaa ja ketä vastaan lisääntyvä velkavastuu tuo. Voidaanko siis sanoa, että elvytysrahasto ja sen tuomat miljardivastuut tuovat meille myös turvaa? Uskotteko te tätä?

Suomi on ollut voimakkaasti tukemassa EU:n kehittymistä entistä keskusjohtoisempaan suuntaan ja Suomessa on monia, jotka kuvittelevat, että enemmän valtaa EU:lle merkitsee enemmän turvaa Suomelle. Mutta eikö osoita aika huonoa luottamusta Suomen kansaan, jos kokee, että meille menee paremmin, mitä enemmän muut päättävät asioistamme?

Suomi siis takertuu pakonomaisesti EU:n eli käytännössä isojen EU-maiden linjaan ja pyrkii niitä peesailemalla hakemaan suosiota. Harva havaitsee, että EU on omissa kovan puolustuksen kysymyksissään epäyhtenäinen. EU:n oma puolustus on hokema, jolle ei löydy sotilaallisia muskeleita. Siksi iso osa jäsenmaista (erityisesti Puola ja Baltian maat) katsookin Yhdysvaltoihin päin. Suomessa ei olla ymmärretty, että minkäänlaiset ”turvalausekkeet” esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa eivät päde tositilanteessa. Niitä maita, joilla on Suomelle merkityksellisiä sotilaallisia suorituskykyjä, on vähän. Kriisitilanteessa ei ole uskottavaa, että suorituskykyjä olisi antaa Suomen käyttöön.

Suomi on siis valinnut ulkopoliittisen linjan, joka:
-kannattaa vallansiirtoa Suomesta Brysseliin
-Ei huomioi kahdenvälisten suhteiden merkitystä Venäjän kanssa
-Ei huomioi Ruotsin suurta (ja Suomen pientä) merkitystä Yhdysvalloille
-perustuu uskomukselle siitä, että yhteinen velansiirtounioni olisi jonkinlainen turvallisuuden tae

Suomen kaltaisen maan geopoliittinen asema on niin herkkä, että sen ei kannattaisi sitoutua Ranskan, Saksan ja eräiden muiden isojen EU-maiden suurvaltasuunnitelmiin. Parasta Suomelle olisi linja, jossa Suomi pyrkisi pysyttelemään liittoumien ulkopuolella, mutta varmistaisi samalla uskottavan puolustuksensa.

Pari asiaa kannattaa siis muistaa. Ensinnäkään, Euroopan ”yhdistäminen” ei ole onnistunut keneltäkään (Napoleon, Rooma ja Hitler yrittivät). Toisekseen: Niin Saksa, Britannia, Ranska kuin Yhdysvallatkin ovat aina tiukassa paikassa kääntäneet selkänsä Suomelle.

Tätä kaikkea Suomen ulkopoliittinen johto ei ymmärrä ja siksi olemmekin joutumassa entistä ahtaammalle.

+6
pia polviander
Perussuomalaiset Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

Tervehdys,

haluaisin kertoa Sinulle sanasen pari itsestäni. Ensin tärkein. Olen kahdeksan lapsen äiti ja kolmen lapsen isoäiti. Olen elänyt suuren elämän, sillä jälkikasvuni on opettanut minulle enemmän kuin mikään.

Elämääni kuuluu elämää, eli suuria onnistumisia ja kitkeriä epäonnistumisia. Kaikesta olen ottanut opikseni.Elämää oppii elämällä, ei vain lukemalla. Ikää minulla on 53 vuotta.Minulla on sisua kuulemma pienen kylän verran. Lähipiiri ja perhe tuntevat minut empaattisena ja iloisena tehopakkauksena.Huumorintajua ja pilkettä silmäkulmassa riittää.

Asun Espoon Kivenlahdessa, kotoisin olen Tampereen Tesomalta. Espoosta on tullut minulle koti, jonne olen tullut jäädäkseni. Olen asunut Espoossa vuodesta 2017 olen sopeutunut Espooseen enemmän, kuin hyvin.
Espoo ja espoolaisten asiat ovat minulle tärkeitä. Yhdessä voimme saada Espoon takaisin.

Kuulun Espoon PS:n hallitukseen vuonna 2021.Olen ollut perusjäsen vuodesta 2013

Minua tutut ja vähän tuntemattomatkin kuvailevat näin:

"Pia tulee erilaisten ihmisten kanssa toimeen, on avoin ja sosiaalinen"
"Lisäksi Pialla on hyvä organisointikyky. "
Olenkin helposti lähestyttävä ja rehellinen sitkeä puurtaja. Olen tiedonjanoinen ja haluan oppia uutta.

Minulla on kokemusta perheyrityksessä toimimisesta, markkinoinnista, puhumisesta, kirjoittamisesta sekä sisällön tuottamisesta. Tällä hetkellä jatkan itseni kehittämistä opiskelemalla sosiaali- ja terveysalaa.
En ole politiikassa kuin yhdestä syystä: Kunnan asukkaiden hyvinvointi on tärkeää. Jotta hyvinvointia voidaan jakaa, täytyy priorisoida rahankäyttöä ja keskittyä olennaiseen. Maailmanparannuksen ja moraaliposeerauksen jätän muille. Vain vastuullisella, suomalaiset etusijalle asettavalla politiikalla voimme turvata hyvinvoinnin vauvasta vaariin.

Uskollisesti, rehellisesti ja vilpittömästi haluan näitä tavoitteita edistää.

Vielä olen toisinajattelija Espoosta, mutta äänestämällä minua ja perussuomalaisia voit tehdä järkilinjasta valtavirtaa.

Kiitos, että luit. Olen tavattavissa, tule juttelemaan. Otetaan Espoo ja Suomi takaisin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu