Helsingin kuntapolitiikan viikko 13/2020

Kaupungin päätöksentekoelimet kokoontuvat koronaviruksestakin huolimatta – jatkossa yhä enemmän sähköisesti. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksen ja saa torstain aamukoulussaan koronavirusepidemian tilannekatsauksen. Kaupunginvaltuustossa pidetään niin ikään kyselytunti koronaviruksesta. Osallistuminen Suomi-Rata Oy:hyn ja Turun Tunnin Juna Oy:hyn on edennyt valtuustovaiheeseen. Hakaniemenrannan ja Hernesaaren asemakaavat ovat niin ikään käsittelyssä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on mm. Nordiska skolan, palveluseteli ja lukuisia koulujen ja päiväkotien peruskorjaus/laajennus/uudisrakennusasioita.

 

Maanantai 23.3.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 24.3.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 25.3.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 26.3.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksen hyväksyminen. Koronavirus tulee aiheuttamaan kaupungin taloudelle siinä määrin ongelmia, että onneksi meillä on puskuria. Tilikauden 2019 tulos oli 376 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus merkitsee myös tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2019. Henkilöstömäärä oli vuodenvaihteessa 37 459.

Kaupunginhallitus pitää torstaiaamuna myös aamukoulun. Kaupunginhallitus saa siinä yhteydessä koronavirusepidemian tilannekatsauksen. Muina aiheina liikenneliikelaitoksen yhtiöittämisen valmistelu ja ajankohtaiset edunvalvontakysymykset.

Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti koronavirustilanteesta. Kannattaa siis seurata tätä osoitteessa helsinkikanava.fi keskiviikkona klo 18 alkaen, niin saat viimeisimmän tiedon.

Hallintosääntöä muutetaan tartuntatautilain mukaisen toimivallan allokoinnin osalta. Toimivalta siirretään sosiaali- ja terveysjaostolta kaupunginhallitukselle.

Osallistuminen Suomi-Rata Oy:hyn ja Turun Tunnin Juna Oy:hyn on edennyt valtuustovaiheeseen. Esitysten mukaan kaupunki pääomittaa ensin mainittua yhtiötä 24 miljoonalla eurolla ja jälkimmäistä enintään 5,9 miljoonalla eurolla. Ensin mainitun perustettavan yhtiön tarkoituksena on edistää Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti. Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilan ja Keravan välinen ns. Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jälkimmäisen hankeyhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Espoo-Salo-oikoradan sekä Salo-Turku-ratavälin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti.

Päätettävänä on myös Hakaniemenrannan asemakaava, joka koskee alueita Hakaniemenrannassa sekä Siltavuorenrannassa, Opetushallituksen korttelia sekä katu-, puisto- ja vesialueita Sörnäisten, Kallion ja Kruununhaan kaupunginosissa Siltavuorensalmen ympäristössä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Asukasmäärän lisäys on noin 1 250.

Hernesaaren asemakaava herättää varmasti keskustelua. Kaavaratkaisu mahdollistaa asumisen ja työpaikkojen sekä satama- ja puistoalueiden sijoittamisen alueelle. Asukasmäärän lisäys on 7 600. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan alueella liikkuminen perustuu turvallisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, raideliikenteeseen perustuvaan joukkoliikenteeseen sekä vesi- ja ajoneuvoliikenteeseen. Raskas liikenne ohjataan alueen länsireunaan Munkkisaarenlaiturille. Alueen asuinkerrostalotonttien autojen pysäköintipaikkojen osalta sovelletaan markkinaehtoisen pysäköintijärjestelmän periaatteita. Kaupunginhallitusvaiheessa hyväksyttiin tällainen muutos suunnitelmaan: ”Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikenteen toimivuuden ja asukasviihtyisyyden parantamiseksi selvitetään kaikkien eri liikennemuotojen näkökulmasta, millaisilla uusilla liikenneratkaisuilla voidaan sujuvoittaa Hernesaaren ja eteläisen kantakaupungin liikennettä ulosmenoteille ja vähentää Hernesaaren liikenteestä aiheutuvaa eteläisiin kaupunginosiin ja Töölöön suuntautuvaa katuverkkoa kuormittavaa huolto- ja henkilöautoliikennettä.”

Lisäksi asemakaava-asioita Etu-Töölön Leppäsuonkatu 7:ssä, Lauttasaaren Särkiniementie 3:ssa, Puotilan ostarilla ja Laajasalon Gunillantie 3:ssa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa on paljon päätettävää. Ensinnäkin saadaan yhteenveto vuoden 2019 talousarvion toteutumisesta, väliarviointi osallisuussuunnitelman toteutumisesta ja toimialan toimintakertomus 2019.

Helsingin kaupunkistrategian mukainen konsepti ”Nordiska skolan” jäi viimeksi pöydälle. Kyseessä on siis kaikille avoin monikielinen Helsingin kaupungin koulu, jonka toiminnassa näkyy vahvasti pohjoismaisuus, monikielisyys ja kestävän kehityksen ilmiöt. Nordiska skolanissa lapsi voi aloittaa yksilöllisen opinpolkunsa päiväkodissa ja jatkaa sitä toiselle asteelle asti. Koulu toimii ja opettaa sekä suomeksi että ruotsiksi. Jotta Nordiska skolanissa voi olla kaksi virallista opetuskieltä tulee koulun olla hallinnollisesti kaksikielinen, mikä edellyttää kokeiluluvan saamista opetusministeriöstä. Olen saanut ideasta paljon innostunutta palautetta. Toivottavasti saamme tämän jossain vaiheessa toteutukseen Helsingissä.

Selvitys yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista varhaiskasvatuksessa jäi niin ikään viimeksi pöydälle ja on herättänyt runsaasti keskustelua. Selvityksen perusteella toimialajohtaja esittää, että jatkotoimena harkitaan, olisiko mahdollista ottaa käyttöön palvelusetelimalli ja sen rinnalla säilyttää yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan. Tulen esittämään tähän palvelusetelin käyttöönottoa Helsingissä. Palveluseteli on yksi – ja vain yksi – keino helpottaa päiväkotipaikkapulaa. Valmistelun seuraavassa vaiheessa hyväksyttävällä sääntökirjalla varmistettaisiin, että yksityisen varhaiskasvatuspalvelun osuus pysyy kohtuullisena, että erityisesti pienten yksityisten päiväkotien toiminta turvataan ja että yksityistä varhaiskasvatusta on tarjolla nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosissa ja myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Samalla pitää säilyttää yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan siten, että palvelusetelistä ja yksityisen hoidon tuen mallista yhdistelmänä rakentuisi toimiva tukimalli. Kaupungin oma varhaiskasvatus halutaan tietenkin jatkossakin pitää varhaiskasvatuksen kivijalkana, jota yksityinen täydentää, jotta kaikille päiväkotipaikan hakijoille kyetään varmistamaan paikka läheltä kotia.

Kouluja ja päiväkoteja peruskorjataan ja laajennetaan. Esityslistalla on lausunto Taivallahden peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelmasta, Puotilan ala-asteen väliaikaisten tilojen hankesuunnitelmasta, Oulun kylän ala-asteen (Teinintie 12) väliaikaisten ja lisätilojen hankesuunnitelmasta ja Pukinmäkeen Pieksupolku 5:een toteutettavan päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksestä.

Ryhmäperhepäiväkoteja Pikkuhilla (Pikku-Huopalahti) ja Harlekiini (Töölö) esitetään lakkautettaviksi. Molemmissa on kyse rakennusluvattomien päiväkotien selvityksestä. Harlekiinille on etsitty korvaavia tiloja, mutta mielestäni etsintää pitää tehostaa. Ylipäänsä on huolehdittava siitä, että ryhmäperhepäiväkotien toimintaedellytykset turvataan. On rikkaus, että Helsingissä on tarjolla varhaiskasvatusta perheiden erilaisiin tarpeisiin.

 

Voikaa hyvin!

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu