Helsingin kuntapolitiikan viikko 17/2021
Kaupunginhallitus käsittelee edelleen maapoliittisia periaatteita ja valtuutettujen aloitteita sekä arvioi kaupunkistrategian toteutumista. Kaupunkiympäristölautakunnan listalla on Helsingin maanalainen yleiskaava.
Maanantai 26.4.
Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto
Tiistai 27.4.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Torstai 29.4.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta
Kaupunginhallituksessa käsitellään AM-ohjelman 2020 seurantaraporttia. Koronapandemian vaikutukset Helsingin asuntomarkkinoiden toimintaan näyttävät toistaiseksi jääneen vähäisiksi. Sekä asuntojen hinnat että vuokrat nousivat vuoden 2020 aikana. Asuntojen myyntiajat lyhenivät ja Helsingissä käytiin aktiivisesti asuntokauppaa. Rakentamiseen toimialana korona on vaikuttanut toistaiseksi vähäisesti, eikä esimerkiksi laajoja tai pitkäkestoisia työmaiden sulkemisia ole ollut.
Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2020 noin 3 090 asukkaalla. Helsingin väestönkasvu on hidastunut vuodesta 2018 alkaen ja vuoden 2020 mukanaan tuoma pudotus oli jyrkkä. Kotimaisen tulomuuton vähenemisen ja lähtömuuton kasvun seurauksena väestönkasvu oli maltillisempaa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Sen sijaan kehyskuntien väestö kasvoi huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019.
Esityslistalla on lisäksi suuri määrä aloitteita, jotka ovat menossa 5.5. pidettävään kaupunginvaltuuston kokoukseen ja jäivät viimeksi pöydälle. Aloitteiden aiheet vaihtelevat kannabiksen laillistamisesta maksuttomiin kuukautisvälineisiin ja terapiatakuusta juoksuportaisiin.
Kaupunkistrategian 2017-2021 toteutumista arvioidaan. Strategian toteutumiselle vahvistettiin aikanaan mittaristo, ja nyt on mahdollista arvioida onnistumista. Esityslistan liitteenä olevasta 33-sivuisesta asiakirjasta ilmenee, että paljon on saatu aikaan, mutta tekemistä jää ensi kaudellekin.
Myös maanhankintaan ja asemakaavoitukseen liittyvät maapoliittiset periaatteet jäivät viimeksi pöydälle. Kaupungin nykyiset maapoliittiset linjaukset perustuvat lukuisiin erillisissä osissa tehtyihin, osittain hyvinkin vanhoihin osapäätöksiin. Vaikka pääperiaatteet edelleen ovat toimivat, uudet haasteet vaativat paikoin muutoksia ja tarkennuksia nykyisiin käytäntöihin. Maanhankinnan luonne muuttuu, koska Helsingissä on enää hyvin vähän yksityisomistuksessa olevaa kaavoittamatonta ns. raakamaata. Maanomistajan maankäyttökorvaus määritetään asemakaavoituksen tuoman kiinteistön arvonnousun avulla.
Kaupunkiympäristölautakunnalla on listallaan Helsingin maanalainen yleiskaava 2021. Suunnittelualue käsittää koko Helsingin alueen maanalaiset kallioon sijoittuvat suunnitellut tilat ja tilanvaraukset sekä jo rakennetut tilat. Kaavan keskeisiä tehtäviä on uusien suunniteltujen tilojen ja tilanvarausten ja jo olevien rakennettujen tilojen yhteensovittaminen maan alla useassa eri korkeustasossa sekä maanpäällisen suunnittelun ja olemassa olevan rakenteen kanssa. Maanalainen yleiskaava on laadittu siten, että se on päällekkäin voimassa Helsingin yleiskaavan 2016 kanssa.
Kiinnostavaa on mielestäni erityisesti se, että kaavatyössä on tutkittu maanalaisten kävely-yhteyksien toimivuutta ja viihtyisyyttä ja laadittu keskustan maanalaisen kävely-ympäristön kehittämisperiaatteet. Maanalaisen kaupan, kävelyn ja joukkoliikenteen keskittymät on merkitty kaavaehdotukseen niitä koskevien selvitysten perusteella, ja annettu niitä koskevat määräykset.
Koivusaaresta ollaan varaamassa alue Koivusaaren Ikea-hankkeen suunnittelua varten. Asiasta on keskusteltu paljon julkisuudessa.
Pärnunkatu 6:ssa muutetaan asemakaavaa. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu koskee Meri-Rastilan Ramsinrannassa sijaitsevaa asuinkorttelia ja osaa Ole Kandelinin puistosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Ramsinrannan asuinaluetta ja edistää alueella uutta asuntorakentamista. Asukasmäärä kasvaa noin 150:llä
Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee muun muassa talouden ja toiminnan ennustetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta talousarvion ennustetaan tällä hetkellä ylittyvän 148,1 miljoonalla eurolla. Ylityksestä 126,1 miljoonaa euroa on koronapandemian aiheuttamia lisäkustannuksia muun muassa koronatestauksesta, suojavarusteiden hankinnan alaskirjauksesta, materiaalihankinnoista, koronaneuvontapuhelinpalvelusta sekä epidemiologisen toiminnan lisähenkilöstön hankinnasta.
Tämän hetken arvioin mukaan koronapandemian arvioidaan aiheuttavan tuleville vuosille hoito- ja palveluvelkaa ainakin noin 98,7 miljoona euron edestä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ennustaa Helsingille tuotetun erikoissairaanhoidon osalta 34,2 miljoonan euron ylitystä lähinnä koronapandemian aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi.
Aurinkoista uutta viikkoa!
Kommentit (0)