Helsingin kuntapolitiikan viikko 17/2024

Kaupunginhallitus laajentaa Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualuetta. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on konversioperiaatteiden kumoaminen, Pihlajiston suunnitteluperiaatteet, Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunko ja Helsingin arkkitehtuuriohjelma. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on runsaasti tilahankkeita.

 

Maanantai 22.4.

Kaupunginhallitus

Tiistai 23.4.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Keskiviikko 24.4.

Kaupunginvaltuusto

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

Torstai 25.4.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee hakemusta Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualueen laajentamiseksi. Asia jäi viimeksi pöydälle. Suojelun tarkoituksena on kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan arvokkaan lehtoalueen monimuotoisuuden säilyttäminen ja lahopuujatkumon turvaaminen. Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualue sijaitsee Vuosaaren kaupunginosan lounaisosassa, Meri-Rastilassa. Luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1990. Alueen pinta-ala on 7,24 hehtaaria, jota on nyt tarkoitus laajentaa 3,05 hehtaarilla.

Kaupunginhallitus antaa myös sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa on lyhyt asialista. Keskustelemme varmaan ainakin Stadin ammatti- ja aikuisopiston Savonkadun toimipaikan korvaavien tilojen perusparannuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään konversioperiaatteiden (suomeksi tonttien käyttötarkoitusten muutoksia koskevien periaatteiden) kumoamista. Asia jäi viimeksi pöydälle. Konversioihin suhtaudutaan esityksen mukaan jatkossa lähtökohtaisesti myönteisesti. Toimintaympäristö ja kaupungin tavoitteet mm. asumisen lisäämiseksi kantakaupungissa ovat muuttuneet. Yhtenäisiä periaatteita ohjaamaan kaavamuutoksia ei ole enää tarkoituksenmukaista määrittää. Poikkeamis- ja kaavamuutoshakemuksiin otetaan kantaa tapauskohtaisesti arvioimalla, miten paikka soveltuu eri käyttötarkoituksiin. Liikekeskustan alueella sallitaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen ainoastaan, jos uusi asuminen sijoittuu niin, että muiden toimintojen aiheuttamat ympäristöhäiriöt eivät vaikuta asuttavuuteen tai kyseessä ei ole alue, jossa nähdään välttämättömäksi toimistotilan säilyminen. Periaatteiden kumoaminen on välttämätöntä, jos ydinkeskustaan halutaan lisätä asumista.

Pihlajiston suunnitteluperiaatteet ovat myös listalla. Asia jäi viimeksi pöydälle. Suunnitteluperiaatteet koskevat Pihlajiston nykyisiä rakennettuja korttelialueita, niihin pohjoisessa ja lännessä liittyviä metsäalueita, Pihlajamäen ja Pihlajiston välisen Pihlajalaakson metsä- ja puistoalueita, sekä Lahdenväylän varren rakentamattomia kortteli- ja viheralueita. Tavoitteena on kehittää Pihlajistoa lapsiperheille sopivana asuinalueena, jossa on sujuva joukkoliikenne ja yhteisöllinen ilmapiiri, ja jossa arjen palvelut ja upea luonto löytyvät jalankulkuetäisyydeltä. Keskeisin täydennysrakentamispotentiaali (1 500–3 400 asukasta) sijoittuu nykyisille pysäköintikentille.

Esillä on myös Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarunko. Kaavarunko koskee aluetta, joka sijaitsee Keski- ja Pohjois-Helsingin alueella ja sisältää noin 3 kilometrin pituisen Tuusulanväylän moottoritien liikennealueen vaihtelevan leveine reuna- ja suoja-alueineen Käpylän ja Pakilan kaupunginosien välillä. Liikenteen osalta kaavarunko näyttää kehityksen suuntaviivat moottoritien kaduksi muuttamiselle, uudelle pikaraitiotielle sekä kaupunkimaisen katuverkon muodostamiselle. Uuden Mäkelänkadun ympärille rakentuu asuin- ja työpaikka-alue.

Lautakunta antaa myös esityksen Helsingin arkkitehtuuriohjelmasta. Arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat linjaavat rakennetun ympäristön laatua ja tarjoavat työkaluja arkkitehtuurin yhteiskunnallisen roolin vahvistamiseen. Ohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen kesken.  Arkkitehtuuriohjelman mukaan Helsinki on paikka, joka tarjoaa oivaltavaa, ihmisten tarpeisiin vastaavaa arjen arkkitehtuuria. Helsinki rakentaa laadukasta julkista kaupunkitilaa ja hyvää elinympäristöä kaikille helsinkiläisille. Toivottavasti ohjelman ylevät periaatteet ilmentyvät myös käytännön tekemisessä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on runsaasti tilahankkeita:

  • päätös päiväkodin perustamisesta Pitäjänmäen peruspiiriin osoitteeseen Kutomokuja 3
  • päätös leikkipuisto Nuolen korvaavan uudisrakennuksen tarveselvityksestä Pitäjänmäkeen osoitteeseen Nuolitie 5
  • päätös leikkipuisto Munkin korvaavan uudisrakennuksen tarveselvityksestä Munkkiniemeen osoitteeseen Perustie 38
  • päätös Töölön ala-asteen perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvityksestä
  • lausunto Jätkäsaareen Melkinlaiturin alueelle toteutettavan peruskoulun ja päiväkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta, päätös päiväkodin perustamisesta
  • lausunto kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Mellunkylään osoitteeseen Sakara 3 varhaiskasvatukselle toteutettavan väistö- ja lisätilapaviljongin hankesuunnitelmasta
  • lausunto kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Taka-Töölön alueella osoitteessa Rajasaarentie 6 sijaitsevan päiväkoti Päiväpirtin hankesuunnitelmasta.

 

Aurinkoista huhtikuuta!

 

pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Päivätyössä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana. Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu