Helsingin kuntapolitiikan viikko 18/2023

Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä ja hyväksyy osallistuvan budjetoinnin toteutuksen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi varhaiskasvatuksen laadun seurantamittareiden raportoinnin vuodelta 2022.

Tiistai 2.5.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä. Nykyistä rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan vuonna 2010, on kaupunkistrategiassa ”Kasvun paikka” asetettujen tavoitteiden vuoksi muutettava. Muutokset koskevat mm. toimenpidelupavapautuksia, tapahtumien järjestämistä, luonnonarvojen huomioimista rakentamisessa, rakennusosien kierrätystä, puurakentamista, mainoslaitteita ja osoitenumerointia.

Kaupunginhallitus hyväksyy osallistuvan budjetoinnin toteutuksen vuosina 2023–2024. Kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan osallistuva budjetointi on ollut kahdella ensimmäisellä kierroksella kaupunkilaisille tervetullut uusi osallistumisen muoto, joka on lisännyt kiinnostusta kaupungin toimintaan ja vaikuttamiseen. Kaupunkilaisten ehdotusten perustella on edennyt toteutukseen yhteensä 119 hanketta, joiden kustannukset ovat olleet yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa.

Seuraavan kierroksen OsBun tavoitteena on keventää ja sujuvoittaa prosessia palautteiden mukaisesti. Osallistuvaan budjetoinnin 2023–2024 toteuttamiseen varataan edellisen kierroksen tapaan osallisuusrahastosta 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuvan budjetoinnin kolmannelle kierrokselle määrärahan alueelliseen jakautumiseen tehdään muutos. Aiemmilla kierroksilla 20 % määrärahasta eli 1 760 000 euroa oli kohdennettu kaupunkiyhteisiin ehdotuksiin. Toteutuskierroksella 2023–2024 kaupunkiyhteisestä määrärahasta luovutaan niin, että koko 8,8 miljoonaa euroa jaetaan suurpiirialueille väestömäärän mukaisesti. Esityksen mukaan muutos ensisijaisesti selkeyttää ja helpottaa kaupunkilaisen äänestystilannetta, koska äänestettäviä ehdotuksia on määrällisesti vähemmän.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi varhaiskasvatuksen laadun seurantamittareiden raportoinnin vuodelta 2022. Mittareita on kolme: palvelun laatua arvioiva mittari, laatua ja henkilöstön hyvinvointia kuvaava mittari sekä tasa-arvon toteutumista arvioiva mittari.

Kaupungin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuspaikan toivomastaan toimipaikasta saaneiden osuus oli 70 prosenttia vuonna 2022. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa vastaava luku oli 82 prosenttia vuonna. Varhaiskasvatuspaikan toivomastaan varhaiskasvatuspaikasta saaneilla julkisen liikenteen matka-ajan alueittainen vaihteluväli oli 8,9-13,4 minuuttia. Lyhimmät matka-ajat olivat Koillinen 5.1. ja Itäinen 7.1. -alueilla. Pisimmät matka-ajat olivat ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja Pohjoisella suurpiirillä. Jos hakija ei ollut saanut varhaiskasvatuspaikkaa toivomastaan varhaiskasvatuspaikasta, heillä julkisen liikenteen matka-ajan alueittainen vaihteluväli oli 15,6-26,5 minuuttia.

Vuoden 2022 pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiakaskyselyssä suomenkielisen varhaiskasvatuksen huoltajien kokonaistyytyväisyys oli 8,8 (asteikolla 4-10) sekä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa 8,6. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaistyytyväisyys on laskenut 0,1 verrattuna vuoden 2020 mittaukseen. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kokonaistyytyväisyys on laskenut 0,4 verrattuna vuoden 2020 mittaukseen.

Vuoden 2022 Kunta10-kyselyssä isoimmat muutokset verrattuna edelliseen kyselyyn näkyivät työmittarista, jonka tulokset mukailevat kuitenkin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupungin suuntaa. Työn palkitsevaksi kokevien osuus laski vuoden 2020 tuloksista. Työstressin ja työpaineiden kokemukset ovat lisääntyneet. Työpäivän aiheuttamista rasituksista palautuvien osuus on myös heikentynyt. Myös työnantajan suosittelu laski ja yhä useampi on harkinnut työnantajan vaihtamista.

Henkilöstön kelpoisuuslukemat ovat kehittyneet todella huonoon suuntaan.Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien, joilla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta, osuus suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 36 prosenttia syyskuussa 2022. Luku on noussut peräti 12 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien, joilla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta, osuus ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 30 prosenttia syyskuussa 2022. Luku on noussut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2021.

Ei-kelpoisten lastenhoitajien, joilla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta, osuus suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 23 prosenttia syyskuussa 2022. Luku on noussut peräti 15 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Ei-kelpoisten lastenhoitajien, joilla ei ole tehtävän edellyttämää koulutusta, osuus ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa oli 30 prosenttia syyskuussa 2022. Luku on noussut 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2021.

Kaupunkiympäristölautakunnalla ei poikkeuksellisesti ole kokousta vappuviikolla.

Erinomaista uutta viikkoa!