Helsingin kuntapolitiikan viikko 19/2020

Kaupunginhallitus tekee päätöksen edelleen pöydällä olevista osallistuvan budjetoinnin toteuttamisperiaatteista. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään talousarvioasioita ja hyväksytään lukuisia tilahankkeita. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee pyöräliikenteen kehittämisohjelmaa ja Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellään periaatteet, joilla hoitoon pääsyä parannettaisiin hankkimalla kahden terveysaseman alueen asukkaille palveluja ostopalveluna.

Maanantai 4.5.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

Tiistai 5.5.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 6.5.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 7.5.

Sosiaali- ja terveyslautakunnann sosiaali- ja terveysjaosto

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallitus päättää osallistuvan budjetoinnin seuraavan kierroksen toteuttamisperiaatteista. Asia jäi viimeksi jo toista kertaa pöydälle. Ensimmäisessä äänestyksessähän oli käytettävissä 4,4 miljoonaa jaettuna alueittain äänestettäväksi. Äänestysprosentti oli 8,6 %, mikä kuulostaa alhaiselta mutta on kansainvälisesti itse asiassa verrattain korkea. Ehdotusten työstäminen on melkoisen työlästä, joten kaupunginhallitukselle ehdotetaan äänestyksen toteuttamista kahdesti valtuustokaudessa, jolloin siihen budjetoitaisiin 8,8 miljoonaa euroa. Uutta on myös se, että vaikka äänestystulosta edelleen voidaan seurata reaaliaikaisesti äänestyksen edetessä, äänestyspäätöstä ei olisi mahdollista muuttaa jälkikäteen, kuten ensimmäisessä äänestyksessä. Äänioikeutettuja ovat edelleen kaikki äänestysvuoden aikana 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Kaupunginhallituksessa tähän ehkä jotain pieniä viilauksia tehdään.

Esityslistalla on myös pieniä asemakaava-asioita Vanhassakaupungissa (200 uutta asukasta nykyisestä teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksesta muokattavaan hybridirakennukseen) ja Alppiharjussa (täydennysrakentamista, 40 uutta asukasta) sekä Taivallahden peruskoulun perusparannuksen ja Oulunkylän ala-asteen laajennuksen ja uuden päiväkodin hankesuunnitelmat.

Erikoisimmasta päästä esityslistalla on Euroopan komission päätöksen mukainen valtiontuen takaisinperintä Helsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy:ltä. Kaupunki on nostanut Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen komission päätöksen kumoamiseksi ja asia on vielä vireillä siellä.

Kaupunginvaltuustossa hyväksytään Helsingin Medialukion peruskorjaushankesuunnitelman enimmäishinnan korotus. Vartiokylässä muutetaan asemakaavaa kielilukion rakentamista varten.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään tiedoksi toimialan vuoden 2020 talousarvion ensimmäinen toteutumisennuste. Toimialalle arvioidaan kertyvän tuloja 3,4 miljoonaa eli 5,8 % enemmän kuin talousarviossa. Lisätulot kertyvät kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, jota ei ole pystytty huomioimaan talousarviossa. Menoja ennakoidaan kertyvän noin 15 miljoonaa euroa eli 1,2 % yli talousarvion. Menoylitys johtuu kaupungin saaman talousarvion ulkopuolisen rahoituksen käytöstä, ennakoitua suuremmista perusopetuksen kotikuntakorvauksista muille koulutuksen järjestäjille sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen ennakoitua suuremmasta kasvusta.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli talousarvio ei ole toteutumassa. Ennusteen perusteella lautakunnalle esitetään, että se kehottaisi toimialaa selvittämään mahdollisuuksia sopeuttaa ennakoitua ylitystä ja selvityksen perusteella käynnistämään mahdolliset sopeuttamistoimet. Ennakoidusta noin 15 miljoonan euron ylityksestä 5,5 miljoonaa on ulkoisesta rahoituksesta johtuvaa teknistä ylitystä. Tältä osin ylitys ei edellytä sopeutustoimia. Ylityksestä 6,5 miljoonaa johtuu toimialan budjettiin sisältyvästä perusopetuksen kotikuntakorvauksien läpilaskutuserästä. Nämä menot eivät ole kaupungin tuottamien palvelujen menoja, vaan valtiovarainministeriön päätöksen mukaisia muille koulutuksen järjestäjille maksettavia lakisääteisiä kotikuntakorvauksia. Loppuosa ennakoidusta ylityksestä johtuu varhaiskasvatuksen lainsäädännön tiukentamisen aiheuttamista lisäkustannuksista, joita ei pystytty arvioimaan talousarviota laadittaessa.

Esityslistalla on lisäksi lukuisia tilahankkeita:

– päiväkoti Perhosen korvaavan uudisrakennuksen tarveselvityksen hyväksyminen osoitteeseen Jokiniementie 34a. Uusia tilapaikkoja tulee noin 11.

– lausunto Puotilan ala-asteen korvaavan uudisrakennuksen ja esiopetustilojen hankesuunnitelmasta. Lautakunta muistuttaa (ja on jo aiemmin muistuttanut), ettei hankkeen tarvitsemia väistötiloja ole vielä kokonaisuudessaan toteutettu.

– lausunto väistötilojen hankesuunnitelmasta osoitteeseen Arkadiankatu 24 (entinen Helsingin kauppakorkeakoulun päärakennus). Alustavan suunnitelman mukaan väistötilat toimivat usean keskusta-alueella toteutettavan perusparannushankkeen väistötilana ainakin vuoden 2032 loppuun asti. Suunnitellut tilat tarvitaan kalustettuina käyttöön 1.8.2022 mennessä Taivallahden peruskoulun siirtyessä väistöön.

– lausunto väistötiloina toimivien peruskoulu- ja päiväkotitilojen hankesuunnitelmasta osoitteessa Suuntimopuisto. Väliaikaiset tilat tarvitaan, koska nykyiset, purettavaksi suunnitellut Maatullin ala-asteen ja päiväkoti Mintun rakennukset on kuntotutkimuksissa todettu huonokuntoiseksi. Korvaava uudisrakennus rakennetaan nykyisen koulurakennuksen paikalle ja väliaikaiset tilat tarvitaan uudisrakennuksen valmistumiseen (vuonna 2024) saakka.

– lausunto osoitteeseen Heteniityntie 4 toteutettavan vuokrahankkeen väliaikaisen tilaelementtiratkaisun hankesuunnitelmasta. Oppilaat tulevat kouluun Vuoniityn peruskoulun oppilaaksiottoalueelta. Alueen kasvavaa oppilasmäärää ei ole mahdollista sijoittaa Vuoniityn peruskoulun tiloihin toimivasti ja turvallisesti. Hanke vastaa kiireelliseen lisätilatarpeeseen. Tilat suunnitellaan ja toteutetaan 100 oppilaalle.

– lausunto osoitteeseen Laajasalon peruskoulun väliaikaisten lisätilojen hankesuunnitelmasta osoitteessa Koulutanhua 1. Koulun pysyvän laajennushankkeen arvioidaan valmistuvan Koulutanhualle vuonna 2030. Alueen kasvusta johtuen koulu tarvitsee lisätiloja jo ennen laajennuksen valmistumista. Lisätiloja noin 200 oppilaalle suunnitellaan Koulutanhuan toimipaikan yhteyteen siten, että ne ovat Laajasalon peruskoulun käytössä elokuussa 2020, sekä

– lausunto Helsingin kielilukion uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta osoitteeseen Kiviparintie 1 Myllypuron kampukselle. Helsingin kielilukio toimii nykyään Itäkeskuksessa osoitteessa Kajaaninlinnantie 10 ja tilat palvelevat tällä hetkellä 615 opiskelijaa. Nykyinen koulurakennus on huonokuntoinen, liian pieni kasvavalle opiskelijamäärälle eikä kaikilta osin tue lukion uuden opetussuunnitelman mukaisia toiminnallisia tavoitteita. Uudisrakennus mitoitetaan 900 lukio-opiskelijalle.

Esityslistalla on myös perussiivoukseen liittyvien töiden hankinta, jonka arvo on 9 miljoonaa euroa. Perussiivouksella tarkoitetaan päivittäistä siivousta laajempaa siivoustyötä: lattioiden perussiivousta, ikkunoiden puhdistusta ja yläpölyjen poistoa, erikoisikkunoiden ja välilasipintojen puhdistusta sekä yläpölyjen poistoa ja sisäilmairtaimiston siivousta.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään viime kokouksessa pöydälle jäänyttä pyöräliikenteen kehittämisohjelmaa 2020-2025. Edellisellä kaudella pyöräliikenteen kulkutapaosuus ei noussut tavoitteiden (15 prosenttia) mukaisesti. Pitkän aikavälin (vuoteen 2035 mennessä) tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuus 20 prosenttiin. Tähän pyritään 34 toimenpiteellä, jotka koskevat pyöräväyliä, ylläpitoa, työmaita, pysäköintiä, palveluja, viestintää ja markkinointia.

Lautakunta käsittelee myös Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekarttaa. Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteita kierto- ja jakamistalouden huomioimiseksi kaupungin toiminnassa. Strategian mukaan päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaisten ja yritysten luomat jakamistalouden uudet toimintamallit monimuotoistavat kaupunkia yhteisöllisesti ja taloudellisesti. Kierto- ja jakamistalouden tiekartta on osa HNH2035-ohjelmaa, joka on laadittu kaupunkistrategian pohjalta. Tiekartan painopistealueiksi ovat valikoituneet rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Esityslistalla on myös valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia sekä katu- ja puistosuunnitelmia.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellään periaatteet, periaatteet, joilla hoitoon pääsyä parannettaisiin hankkimalla kahden terveysaseman alueen asukkaille palveluja ostopalveluna. Lautakunnalle esitetään, että Helsingissä alettaisiin valmistella kokeilua, jossa ulkopuolinen palveluntuottaja tuottaisi Kannelmäen ja Viiskulman terveysaseman asiakkaille terveysasemapalveluja.

Kannelmäkeä esitetään kokeiluun mukaan, koska terveysasemalle on ollut vaikeaa saada rekrytoitua riittävästi henkilöstöä. Kannelmäen terveysaseman nykyiset tilat ovat myös huonokuntoiset. Tämän vuoksi edellytetään, että valittu palveluntuottaja tuottaisi terveysasemapalveluja itse järjestämissään tiloissa.

Keskustaan puolestaan esitetään perustettavaksi kokeiluna toinen terveysasema Viiskulman rinnalle. Valittu palveluntuottaja tuottaisi terveysasemapalveluja omissa tiloissaan. Viiskulman terveysasema jatkaisi nykyisissä tiloissa nykyisellä henkilöstöllä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa on mielenkiintoisia hankkeita: alueen varaaminen WasaGroup Oy:lle monitoimiliikuntakeskuksen suunnittelua varten Malmin Longinojalta ja maa-alueen vuokraaminen Pirkkolan liikuntapuiston alueelta Pirkkolan liikuntahalli Oy:lle.

 

Tällä viikolla kerrotaan, mitä toimenpiteitä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutetaan hallituksen 29.4. tekemän peruskoulujen ja päiväkotien avaamista koskevan päätöksen perusteella.

Hyvää alkavaa viikkoa!

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu