Helsingin kuntapolitiikan viikko 21/2020
Kaupunginhallitus käsittelee helatorstaiviikolla osoitteeseen Arkadiankatu 24 tulevaa merkittävää koulujen väistötilavuokrahanketta ja antaa lausunnon vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Helsingin kansallinen kaupunkipuisto ja Koivusaaren asemakaava. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään kahden terveysaseman ulkoistamisen valmistelun käynnistämistä ja Kampin perhekeskus -hanketta.
Maanantai 18.5.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Tiistai 19.5.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Kaupunginhallitus päättää tilojen vuokraamisesta kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttöön koulujen väistötilaksi osoitteesta Arkadiankatu 24. Tilat vuokrataan enintään 20 miljoonalla eurolla 15 vuodeksi. Taivallahden peruskoulun perusparannus ajoittuu vuosille 2022–2024. Taivallahden peruskoulu tarvitsee väistötilat perusparannuksen ajaksi elokuusta 2022 lähtien. Tämän jälkeen tilat ovat seuraavien yli 10 vuoden ajan vuoron perään Zacharias Topeliusskolanin ja Töölön ala-asteen, Ressun peruskoulun, Meilahden yläasteen, Snellmanin ala-asteen ja Tölö Gymnasiumin väistötiloina.
Kaupunginhallitus antaa myös tarkastuslautakunnalle lausunnon vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessa huomiota erityisesti omistajaohjauksen kaksoisrooleihin ja pitää parempana, että konsernijohtoon kuuluvat kh:n tai sen konsernijaoston jäsenet, pormestaristo ja viranhaltijat eivät toimisi tytäryhteisöjen johdossa. Arviointikertomuksessa todetaan myös mm., että apulaispormestareiden ja toimialajohtajien tulee selventää toimialansa henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon välinen työnjako. Arviointikertomuksessa on tunnistettu, että valtuustokauden alussa käynnistetty kaupungin johtoryhmätyöskentely on parantanut ohjattavuutta kaupungissa. Johtoryhmä toimii erityisesti pormestarin johtamista edistävänä ja mahdollistavana keskustelufoorumina, jonka jäsenyys tarjoaa myös apulaispormestareille mahdollisuuden osallistua asioiden valmistelun suuntaamiseen.
Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään esitystä Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen hyväksymiseksi. Esityksen mukaan hyväksyttäisiin Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys sekä sen perusteella käynnistettäisiin toimenpiteet vaihtoehdon Nyky+ (Helsingin kaupunkipuisto) pohjalta. Vaihtoehto turvaa listatekstin mukaan Helsingin kulttuuri-, maisema-, luonto- ja virkistysarvojen säilyttämisen ja varmistaa niiden kehittämisedellytykset kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kaupungin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Jatkotoimien toteutus ja seuranta ohjelmoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvion kautta vuodesta 2021 alkaen. Aiheesta kuullaan varmasti lisää.
Koivusaaren asemakaava asetetaan nähtäville. Kaavaratkaisu koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti. Kaava-alue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentamisen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 300–4 000 työpaikkaa, 25–30 m2/työntekijä) uuden metroaseman ympärille. Koivusaaren keskustaan on suunniteltu IKEA:n tavaratalo ja siihen liittyviä muita liike- ja toimitiloja. Asemakaavasta viriää varmasti keskustelua.
Myös Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavaa muutetaan. Kaavamuutos mahdollistaa radan pohjoispuolelle asemasillan länsipuolelle uuden asunto- ja liikekorttelin rakentamisen vaihtelevan korkuisine asuinkerrostaloineen. Korkein, 12-kerroksinen asuinrakennus sijoittuu aukion viereen, muut rakennukset ovat 5–8-kerroksisia. Arvokas asemapuisto asemasillan itäpuolella vanhoine rautatierakennuksineen suojellaan. Pitäjänmäen asemamiljööseen kuuluvat, nykyisin rautatien liikennealueella sijaitsevat puurakennukset osoitteessa Pitäjänmäentie 40 suojellaan ja niille muodostetaan omat tontit. Asukasmäärän lisäys on n. 570 asukasta.
Lautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2019. Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli syysarkipäivän henkilöliikenteestä 71,7 % vuonna 2019. Osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Edelliseen vuoteen verrattuna autoliikenteen määrät kasvoivat niemen rajalla sekä kaupungin nykyisellä rajalla prosentin, kantakaupungin rajalla määrät laskivat prosentin. Helsingin liikennekäytössä oleva automäärä oli vuoden 2019 lopussa noin 0,3 % prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Oulunkylän tori 1:n asemakaavaa esitetään muutettavaksi. Tavoitteena on mahdollistaa tontille nykyistä kaupunkimaisempi suunnitteluratkaisu, joka sopii kaupunkikuvallisesti viereisen vanhan aseman läheisyyteen. Tontille suunnitellaan asuinrakennusta, jonka maantasokerroksessa on liiketilaa. Joustava käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa tontille myös toimistorakennuksen. Asukasmäärän lisäys on n. 80.
Korkeavuorenkatu 32-34:n asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisten toimistorakennusten korottamisen kahdella kerroksella sekä uudistamisen moderniksi toimistotilaksi. Alueen toimistokysyntä on voimakasta ja asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Kohteen laajentamisen ja modernisoinnin myötä työpaikkamäärä kasvaa n. 190:llä ja ravintola-asiakaspaikkamäärä n. 60:lla.
Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitellään periaatteet, joilla hoitoon pääsyä parannettaisiin hankkimalla kahden terveysaseman alueen asukkaille palveluja ostopalveluna. Lautakunnalle esitetään, että Helsingissä alettaisiin valmistella kokeilua, jossa ulkopuolinen palveluntuottaja tuottaisi Kannelmäen ja Viiskulman terveysaseman asiakkaille terveysasemapalveluja.
Kannelmäkeä esitetään kokeiluun mukaan, koska terveysasemalle on ollut vaikeaa saada rekrytoitua riittävästi henkilöstöä. Kannelmäen terveysaseman nykyiset tilat ovat myös huonokuntoiset. Tämän vuoksi edellytetään, että valittu palveluntuottaja tuottaisi terveysasemapalveluja itse järjestämissään tiloissa. Keskustaan puolestaan esitetään perustettavaksi kokeiluna toinen terveysasema Viiskulman rinnalle. Valittu palveluntuottaja tuottaisi terveysasemapalveluja omissa tiloissaan. Viiskulman terveysasema jatkaisi nykyisissä tiloissa nykyisellä henkilöstöllä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa myös lausunnon Kamppiin rakennettavasta uudesta perhekeskuksesta. Keskustaan Malminkadulle halutaan koota laajasti lapsiperheiden palveluja. Kampin perhekeskukseen suunnitellaan siirrettäväksi muun muassa nykyiset Töölön, Viiskulman ja Laakson terveysasemalla sijaitsevat lapsiperheiden palvelut. Lauttasaaren vastaavat palvelut sen sijaan esitetään säilytettäväksi Lauttasaaressa.
Lautakunnalle esitetään, että eteläisen Helsingin asukkaita palvelisi tulevan Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisäksi Lauttasaaren terveysasema. Lauttasaaressa olisi tulevaisuudessa neuvolapalvelujen lisäksi terveysasemapalvelut, jotka tukeutuisivat osin Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen palveluihin. Esityksen mukaan Kamppiin siirtyisivät terveysasemista nykyiset Viiskulman, Töölön ja Laakson terveysasemien palvelut.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsitellään maa-alueiden vuokraamista liikuntahallihankkeisiin. Jätkäsaaren suunnitellaan PPJ:n jalkapallohallia ja Pirkkolan liikuntapuistoon liikuntahallia.
Hyvää helatorstaiviikkoa!
Kirjoitat:
”Lautakunta merkitsee tiedoksi selvityksen Helsingin liikenteen kehityksestä 2019. Helsingin niemen rajalla joukkoliikenteen osuus oli syysarkipäivän henkilöliikenteestä 71,7 % vuonna 2019. Osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. ”
Kysymys aiheeseen oleellisesti liittyvänä :
Mitä Helsingin kaupunki on tehnyt tai/ja tulee tekemään että raskaan maantieliikenteen (sekä henkilö, että tavaraliikennettä ) volyymejä siirretään vuoteen 2050 mennessä raiteille ja vesille niinkuin on sovittu EU liikennestrategiassa jop vuonna 2011.
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en
Ilmoita asiaton viesti
kaupunki on osakkeenomistajana Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavassa hankeyhtiössä, Turun Tunnin Juna Oy:ssä sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavassa Suomi-Rata Oy:n hankeyhtiössä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin noissa tehdyissä ratkaisuissa on ristiriitaisuuksia. Ei tosin pelkän Helsingin kasvattamisen suhteen mutta koko valtakunnan liikenneifran ja liikennejärjestelmän kehittämisen suhteen.
Siten että Helsingin tavoitteet koskevat ainoastaan henkilöliikennettä, ja sen kautta saatavia suoria etuja.
Ja
Samalla henkilöliikenteeseen keskittymällä ne edesauttavat lisäämään maanteitten sitä raskaan maantieliikenteen erittäin suurta rasitusta tavaraliikenne puolella jossa on ns Suomi on Saari liikennemalli ,jossa noin 80% tavaraliikenteestä rannikon ja sisämaan välillä hoidetaan rekoilla. Ja rekkoja kaukoliikenteestä pitäisi siirtää jopa 75% maanteiltä pois. Raiteille ja vesille. Raide liikenteen kehittämisaihiot eivät edesauta tätä siirtoa lainkaan.
Eli nyt kun liikennejärjestelmää uudelleen kasautetaan pelkän henkilöliikenteen avulla tavara liikennenteen kustannuksella Helsingin kaupungin ja muitten suurten kaupunkien toimesta edesauttamalla , ottamalla osaa ja kustantamalla valtion liikenne infra suunnittelua pelkästään henkiöraideliikenteen osalta, jossa Helsinki keskeiset raideliikenne suunnitelmat ovat jopa 50-100 miljardia euroa, sillä samanaikaisesti poistetaan kaikkien muiden EU ssa sovittujen liikennemuotojen infra rakentamistavoitteet EU liikennestrategian vuoden 2050 tavoitteiden toteuttamisiksi.
lisää yksityiskohtia : tavoitteista ja niiden totetuttamisista.
http://www.sisavesi.fi
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/
http://sisavesiliitto.simplesite.com/
Ilmoita asiaton viesti