Helsingin kuntapolitiikan viikko 22/2020

Kaupunginhallitus käsittelee Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelmaa. Kaupunginvaltuustossa hyväksytään koulurakennusten hankesuunnitelmia. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään Myllypuron kampusta ja annetaan lausunto oppivelvollisuuslaista. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Helsingin kansallinen kaupunkipuisto, Koivusaaren asemakaava ja Jätkäsaaren keskuskortteli.

Maanantai 25.5.

Kaupunginhallitus

Tiistai 26.5.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto

Keskiviikko 27.5.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 28.5.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelman hyväksymistä. Kyseessä on peräti 838 miljoonan euron suuruinen Helsingin kaupungin ja HUSsin yhteishankkeena toteutettava psykiatrinen ja somaattinen sairaala, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2021-2030. Hankkeessa toteutetaan tilat HUS:n ja Helsingin psykiatriselle sairaalahoidolle sekä noin puolelle Helsingin sairaalan tarvitsemista sairaansijoista. Lisäksi hankkeessa toteutetaan tilat HUS:n vaativalle neurologiselle kuntoutukselle sekä näitä tukeville poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle, tutkimukselle ja hallinnolle.

Hankesuunnitelman mukaan yhteissairaalassa on 922 sairaansijaa, joista 394 on somatiikan, 54 neurologisen kuntoutuksen, 444 psykiatrian ja 30 lastenpsykiatrian sairaansijaa. Lisäksi sairaalaan on suunniteltu 10 asumisvalmennuksen paikkaa. Laakson yhteissairaala korvaa Helsingin Laakson ja Auroran sairaaloiden sairaalatoiminnat kokonaan sekä puolet Suursuon sairaalan toiminnasta. Lisäksi se korvaa HUS:n osalta Kellokosken/Ohkolan sairaalan, Psykiatriakeskuksen ja lastenpsykiatrian Kivelän alueelta sekä Ulfåsassa toimivan sairaalahoidon.

Kaupungin ympäristöraportti 2019 on myös käsittelyssä. Vuonna 2019 Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat raportin mukaan noin 26 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Päästöt nousivat edellisvuodesta 2 prosenttia. Kaupungin kasvihuonekaasujen kokonaispäästötavoite vuodelle 2020 on 30 prosentin vähennys. Tavoite on raportin perusteella todennäköisesti haastavaa saavuttaa, mutta koronapandemian myötä maaliskuussa 2020 voimaan astuneet rajoitustoimet vähensivät huomattavasti Helsingin moottoriliikennemääriä ja sähkönkulutusta, mikä vaikuttaa myönteisesti päästökehitykseen. Lisäksi energiantuotannon päästöt ovat merkittävästi laskeneet Suomessa.

Kaupunginhallitus antaa myös tarkastuslautakunnalle lausunnon vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Tarkastuslautakunta kiinnittää arviointikertomuksessa huomiota erityisesti omistajaohjauksen kaksoisrooleihin ja pitää parempana, että konsernijohtoon kuuluvat kh:n tai sen konsernijaoston jäsenet, pormestaristo ja viranhaltijat eivät toimisi tytäryhteisöjen johdossa. Arviointikertomuksessa todetaan myös mm., että apulaispormestareiden ja toimialajohtajien tulee selventää toimialansa henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon välinen työnjako. Arviointikertomuksessa on tunnistettu, että valtuustokauden alussa käynnistetty kaupungin johtoryhmätyöskentely on parantanut ohjattavuutta kaupungissa. Johtoryhmä toimii erityisesti pormestarin johtamista edistävänä ja mahdollistavana keskustelufoorumina, jonka jäsenyys tarjoaa myös apulaispormestareille mahdollisuuden osallistua asioiden valmistelun suuntaamiseen.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään mm. koulujen perusparannusten ja laajennusten hankesuunnitelmia.

Taivallahden peruskoulua suunnitellaan perusparannettavaksi vuosina 2022-24. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä 33 miljoonaa euroa. Väistötiloina on tarkoitus käyttää osoitteessa Hiekkarannantie 6 sijaitsevia nykyisiä siirtokelpoisia rakennuksia sekä tarkoitukseen vuokrattavia tiloja Arkadiankatu 24:ssä. Myös viimeksi mainittujen väistötilojen hankkimisesta päätetään tässä kokouksessa.

Oulunkylän ala-astetta laajennetaan ja samaan yhteyteen tehdään uusi päiväkoti. Laajennus korvaa väliaikaistilat ja sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistetun C-siiven. Laajennusosan yhteyteen rakennetaan uusi päiväkoti 150 lapselle. Se korvaa nykyisin Oulunkylän ostoskeskuksella olevat esiopetusryhmät.

Puotilan ala-asteelle rakennetaan korvaava uudisrakennus, jonka kustannusarvio on 23 miljoonaa euroa. Puotilan ala-asteen vuonna 1967 valmistunut rakennus on huonokuntoinen eivätkä sen tilat riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Nykyinen rakennus puretaan ja sen tilalle toteutetaan elinkaarimallilla korvaava uudisrakennus.

Asemakaavaa muutetaan Alppiharjussa, Vanhassakaupungissa (Hämeentie 157), Kulosaaressa (Kyösti Kallion tie 2 A) ja Vartiokylässä (Gotlanninkatu 1-3).

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään jälleen mielenkiintoisia tilahankkeita. Stadin ammatti- ja aikuisopiston Myllypuron kampuksen uudisrakennuksen tarveselvitys on valmistunut. Osoitteeseen Lallukantie 13 toteutetaan noin 800 opiskelijalle pedagogiset, monipuoliset, tarkoituksenmukaisesti mitoitetut ja joustavat tilat, jotka tarjoavat oppijoille hyvän, työelämään valmentavan ympäristön oppia. Tiloja hyödynnetään joustavasti ja ne otetaan kalustettuna käyttöön 1.8.2023 mennessä. Sijainti Myllypuron kasvavassa keskustassa Metropolian ammattikorkeakoulun välittömässä läheisyydessä ja lähellä Helsingin kielilukion uudisrakennusta, vahvistaa monipuolista yhteistyötä alueen toimijoiden ja yritysten kanssa. Myllypuroon ammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteen muodostetaan kaiken kaikkiaan kansainvälisesti kiinnostava rakennusalan kampus, jossa koulutetaan ammattikorkeakoulutason ja toisen asteen ammattilaisia.

Lautakunta antaa lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2021. Helsingin kaupunki esittää lausuntoluonnoksessa, että oppivelvollisuuden laajentamista koskevien lakiuudistusten on mahdollista astua voimaan aikaisintaan 1.8.2022. Tällöin laki koskisi ensimmäisen kerran niitä, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2022. Tämä antaisi kunnille ja koulutuksen järjestäjille riittävästi aikaa toteuttaa lain velvoitteet, valmistella sen vaatima rahoitus sekä huolehtia kevään 2020 poikkeustilanteen jälkihoidosta.

Omasta mielestäni oppivelvollisuuden laajentamista ja toisen asteen maksuttomuutta ei pitäisi toteuttaa näillä näkymin lainkaan vaan keskittyä toisen asteen koulutuksen riittävään rahoitukseen ja perusopetuksen vahvistamiseen. Kuten lausuntoehdotuksessakin todetaan, koronakriisi tulee näkymään kuntien taloudessa useiden vuosien ajan ja aiheuttamaan mittavia ja myös pitkäaikaisia tulomenetyksiä ja menolisäyksiä. Tässä tilanteessa on lausunnon mukaan erityisen tärkeää, että valtio kompensoi oppivelvollisuuden laajentamista koskevasta uudistuksesta syntyvät kustannukset kunnille sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti. Helsingin laskelmien mukaan uudistuksen vuotuiset kokonaiskustannukset olisivat Helsingissä peräti yli 40 % suuremmat hallituksen esitykseen nähden!

Lautakunta antaa kaupungin tarkastuslautakunnalle lausunnon vuoden 2019 arviointikertomuksesta. Lausunnossa vastataan muun muassa tarkastuslautakunnan vaatimukseen siitä, että apulaispormestareiden ja toimialajohtajien tulee selventää toimialansa henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon välinen työnjako, seuraavasti:

”Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla apulaispormestari ja toimialajohto tapaavat säännöllisesti toisiaan, informoivat toisiaan ajankohtaisista asioista ja käyvät dialogia tulossa olevista asioista. Näissä keskusteluissa sovitaan usein myös yksityiskohtaisemmin toimintatavasta ja viestinnästä jonkin asian hoitamiseksi. Dialogi jo päätösten valmisteluvaiheessa on tarkoituksenmukaista, eikä se vähennä esimerkiksi toimialajohtajan tehtävää ja vastuuta lautakunnan asioiden esittelijänä.

Apulaispormestari kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä lautakunnan puheenjohtajana tuo toimialan tietoon poliittisia näkemyksiä ja tahtotilaa palveluiden kehittämiseen ja toiminnan parantamiseen. On luontevaa apulaispormestarin vastatessa kaupunkilaisten osallisuudesta, että apulaispormestari tuo toimialan johdolle tiedoksi kaupunkilaisten palautetta palveluista ja kuntalaisten tarpeita palveluiden parantamiseksi.

Toimialajohtaja johtaa toimialaa, sen operatiivista toimintaa sekä kaupunkistrategian hankkeiden ja linjausten toimeenpanoa. Näin ollen toimialajohtaja myös vastaa toimialan toiminnasta ja taloudesta. Palvelukokonaisuuden johtajat puolestaan johtavat oman palvelukokonaisuutensa toimintaa ja taloutta ja hallintojohtaja hallintopalveluiden toimintaa ja taloutta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on noin 14 000 työntekijää yli 700 toimipaikassa. Toimialalla tullaan selventämään koko henkilöstölle apulaispormestarin ja toimialajohdon työnjakoa. Työnjaosta tehdään kirjallinen esitys, jossa selostetaan apulaispormestarin sekä toimialajohtajan ja palvelukokonaisuuden johtajien sekä hallintojohtajan tehtäviä ja vastuita sekä toimintatapoja.”

Esityslistalla on myös osoitteeseen Priki Johannan kuja 2 (Sompasaari) toteuttavan päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvitys. Rakennukseen suunnitellaan tilat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön noin 200 lapselle. Päiväkoti Perhosen korvaava uudisrakennus on tulossa Oulunkylään osoitteeseen Jokiniementie 34 a. Åshöjdens grundskolanille on tulossa väliaikaisia lisätiloja osoitteeseen Sturenkatu 25.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään esitystä Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen hyväksymiseksi. Asia jäi viimeksi pöydälle. Esityksen mukaan hyväksyttäisiin Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvitys sekä sen perusteella käynnistettäisiin toimenpiteet vaihtoehdon Nyky+ (Helsingin kaupunkipuisto) pohjalta. Vaihtoehto turvaa listatekstin mukaan Helsingin kulttuuri-, maisema-, luonto- ja virkistysarvojen säilyttämisen ja varmistaa niiden kehittämisedellytykset kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti ja kaupungin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Jatkotoimien toteutus ja seuranta ohjelmoidaan toimintasuunnitelmissa ja talousarvion kautta vuodesta 2021 alkaen.

Koivusaaren asemakaava asetetaan nähtäville. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu koskee Koivusaaren maa-aluetta, ympäröivää merialuetta, Länsiväylää ja maapenkereitä Koivusaaren itä- ja länsipuolella. Lisäksi alueeseen kuuluvat Länsiväylän reunustat tien ja korttelialueiden välissä Katajaharjun sillalle asti. Kaava-alue sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Espoon ja Helsingin välinen kaupungin raja sijaitsee Koivusaaren ja Hanasaaren välissä. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asunto- ja työpaikka-alueen rakentamisen Koivusaareen (n. 5 000 asukasta ja n. 3 300–4 000 työpaikkaa, 25–30 m2/työntekijä) uuden metroaseman ympärille. Koivusaaren keskustaan on suunniteltu IKEA:n tavaratalo ja siihen liittyviä muita liike- ja toimitiloja. Asemakaavasta viriää varmasti keskustelua.

Jätkäsaaren keskuskorttelin asemakaavaa ollaan muuttamassa. Kaavaratkaisu koskee entistä tavarasatama-aluetta ja mahdollistaa asuntojen sekä liike- ja toimitilojen rakentamisen. Tavoitteena on, että keskuskorttelista muodostuu Jätkäsaaren maamerkki, joka on myös merkittävä kaupallisten palvelujen tarjoaja. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, miten korkea rakentaminen sijoittuu Jätkäsaaren ytimeen. Asukasmäärän lisäys on 840. Työpaikkojen määräksi on arvioitu noin 300.

Tukkutorin pakastamohanke on pyörinyt kaupungin koneistossa pidempään kuin pystyn edes muistamaan. Nyt esitetään alueen varaamista Tukkutorilta Peab Invest Oy:lle pakastamohanketta varten. Helsingin Tukkutorin nykyisin käytössä oleva pakastamo pitää purkaa sen turvallisuusriskiksi todetun kylmäjärjestelmän sekä huonon teknisen kunnon johdosta. Pakastamon kylmäaineena käytetty ammoniakki on ympäristöriski eikä se sovellu käytettäväksi asutuksen lähellä. Pakastamosta ei saada korjausinvestoinneinkaan toiminnallisesti, energiankäytöllisesti ja elintarvikevalvonnallisesti toimivaa kokonaisuutta. Sen tilat eivät ole muunneltavuudeltaan ja varastointiteknologialtaan tämän päivän edellytysten mukaisia.

Esityslistalla on myös asemakaavan muutoksia Lauttasaaren Gyldénintie 2:ssa ja Malminkartanontie 1:ssä. Esplanadin kappelia puolestaan esitetään myytäväksi HOK Elannolle.

 

Kaunista orastavaa kesää!

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu