Helsingin kuntapolitiikan viikko 24/2022

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin vuoden 2021 tilinpäätöksen ja päättää kaupungin tilojen ja laitteiden varaamisen sopimusehdoista ja tilojen asukaskäytön periaatteista. Kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin ympäristöraporttia. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman 2018-2021 loppuraportti.

Maanantai 13.6.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 14.6.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Pelastuslautakunta

Keskiviikko 15.6.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 16.6.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen (STARA) johtokunta

 

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin vuoden 2021 tilinpäätöksen. Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on 350 miljoonaa euroa. Useampia viime vuosia tarkastellen vuoden 2021 tulos oli jokseenkin keskimääräistä tasoa, mutta suhteutettuna toteutuneeseen investointitasoon jonkin verran aikaisempia vuosia heikompi. Vuoden 2021 tulos mahdollistui, kun vuosikate toteutui talousarviota parempana (237,0 miljoonaa euroa) verotulojen ylittäessä talousarvion merkittävästi (198,7 miljoonaa euroa).

Myös vuoden 2023 talousarvion valmistelu käynnistyy raamin ja laatimisohjeiden hyväksymisellä.

TEMmille annetaan lausunto hallituksen esityksestä kotoutumisen edistämisestä annetuksi laiksi, sisäministeriölle lausunto luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026 ja STM:lle lausunto mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Kaupunginhallitus hyväksyy Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022. Yleiskaavan toteuttamisohjelma on osa Helsingin kaupunkisuunnittelun strategista ohjausjärjestelmää ja ulottuu yli investointikauden ja ohjaa pitkän aikavälin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun toteutusta. Kantakaupungissa erityisiä kehittämisen painopisteitä ovat Teollisuuskadun kehittyvä akseli ja sen Jokeri 0–pikaraitiotiehen perustuva liikenneratkaisu. Östersundomiin laaditaan osayleiskaava.

Kaupungin tilojen ja laitteiden varaamisen sopimusehdot ja tilojen asukaskäytön periaatteet ovat myös päätöksenteossa. Kaupungilla ei ole aiemmin ollut toimialoja ja palveluja yhdistäviä tilavarausten sopimusehtoja, vaan toimialat ovat kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti päättäneet sopimusehdoista itse. Tämä on heikentänyt Varaamon käytettävyyttä ja ollut asiakkaille sekaannusta aiheuttavaa (todellakin!). Kaupunkiyhteiset sopimusehdot perustuvat asukaskäytön periaatteisiin ja toimialojen nykyisiin sopimusehtoihin sekä ilmi tulleisiin uudistustarpeisiin.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa päätetään uusien hankkeiden rahoituksesta innovaatiorahaston varoilla. Finnish AI Region – FAIR-hankkeella pääkaupunkiseudulle perustetaan digitaalinen innovaatiokeskittymä osana EU:n uutta Digitaalinen Eurooppa-ohjelmaa (447 692 euroa). Slush Oy on esittänyt hankehakemuksen ”Match made in Helsinki: yhteisten toimintamallien kehittäminen helsinkiläisen kasvuyritysekosysteemin sitomiseksi osaksi kansainvälistä yrittäjyysekosysteemiä” (247 245 euroa).

Jaostossa käsitellään myös Helsingin lausuntoa hallituksen esityksestä julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (ns. TE2024). Esitysluonnoksen mukaan julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirrettäisiin työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Kunnille siirtyisivät valtiolta myös julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät sekä  julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät. Siirtyviä tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin. Kunta voisi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Ehdotetussa lausunnossa todetaan muun muassa, että TE-palveluiden järjestämisvastuu tulisi antaa kaikille kunnille, mutta samanaikaisesti tulisi säätää uskottava velvoite riittävän laajaan yhteistoimintaan 20 000 henkilön työvoima-alueiden muodostamiseksi.  Kaikkien kuntalain yhteistoimintamuotojen tulee olla käytössä yhteistyön toteuttamiseksi. Palvelut järjestävälle kunnalle tulee korvata täysimääräisesti kustannukset, jotka johtuvat henkilö- tai työnantaja-asiakkaan oikeudesta valita palvelua tarjoava taho sekä vastuusta koordinoida muutosturvaa yli järjestämisvastuualueiden.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään kaupungin ympäristöraporttia 2021. Helsinki tiukensi viime vuonna hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2030. Lisäksi uudessa kaupunkistrategiassa linjattiin, että kaupungille asetetaan vuodelle 2040 kunnianhimoinen hiilinollatavoite. Vuonna 2021 Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt nousivat yhden prosentin edellisvuodesta (tieliikenteen osalta laskennassa on käytetty vuoden 2020 tietoja). Nousu selittyy pääosin Helen Oy:n polttoainejakaumalla eli maakaasun suhteellinen osuus laski ja kivihiilen ja öljyn puolestaan kasvoi. Helsingin kokonaispäästöt olivat noin 32 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Jo usean vuoden ajan kaupungin omat uudisrakentamis- ja perusparannushankkeet on toteutettu kansallista määräystasoa energiatehokkaammin. Helen Oy:n tavoitteena on saavuttaa energiantuotannon hiilineutraalius vuonna 2030. Vuonna 2021 Helen teki päätökset Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta ja tuotannon päättymisestä viimeistään keväällä 2023 sekä kivihiilen polton lopettamisesta Salmisaaren voimalaitoksessa keväällä 2024. Näiden päätösten myötä Helen lopettaa kivihiilen käytön yli viisi vuotta aikaisemmin kuin aiemmin oli suunniteltu.

Helsingin ilmanlaatu on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana ja on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä. Merialueen rehevöitymisessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Helsingin kaupungin ympäristökulut, poistot mukaan lukien, olivat yhteensä 77,7 miljoonaa euroa (1,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista). Ympäristökulut kasvoivat 2,4 prosenttia vuodesta 2020. Suurimmat kuluerät aiheutuivat ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä sekä alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman 2018-2021 loppuraporttia. Päätuloksia olivat seuraavat: Kotoutumisen tuen malli valmistui hiljattain tulleiden perheiden vastaanottamisen helpottamiseksi ja se esiteltiin päiväkodeille ja peruskouluille, kotivanhempien kielikoulutus saatiin vakiinnutettua pysyvän toiminnan osaksi, kielitietoisten opetuksen käytänteitä kokeiltiin ja oppijoiden osaamisen kartoittamiselle luotiin yhtenäisyyttä. Kielitietoisen samanaikaisopetuksen pilotit onnistuivat lisäämään oppimisen edellytyksiä ja kielitietoista yhdessä oppimista. Henkilöstön osaaminen parantui kielitietoisuudessa, ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamisessa sekä rasismin tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Toimiala jatkaa osaa toimenpiteistä osana Helsingin kaupungin kotoutumisen painopisteitä ja kotouttamisohjelmaa vuosille 2022-2025. Painopisteitä ovat kodin ja koulun yhteistyö, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä kielitietoisen pedagogiikan toteutuksen jatkaminen.

Uusia päiväkoteja on tulossa Pitäjänmäen Kutomokuja 3:een ja Nihdin Pinkkarinkuja 4:ään. Hertsikan ala-asteen koululle hankitaan lisätiloja Hillerikuja 4:stä ja Sophie Mannerheimin koululle Lääkärinkatu 8:sta.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on paljon asemakaava-asioita.

Asemakaavaa muutetaan Hermanninrannassa, Pohjois-Haagan Hopeatiellä, Pasilassa Leankatu 3:ssa, Kampissa Ruoholahdenkatu 14:ssä, Laajasalon Yliskyläntiellä, Töyrynummen Himmelitie 9-11:ssä ja Munkkiniemen Kärkitie 9:ssä.

Kaupunkiympäristölautakunta tekee myös periaatepäätöksen helikopterikentän sijoittamisesta Kivikkoon.

Käsittelyssä on myös mm. useampi kuntalaisaloite Tehtaankadun nimen muuttamisesta. Lautakunnan esittelijä ei lämpene ehdotuksista.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Aloitan päivätyöni Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana tammikuussa 2022. Koulutukseltani on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu