Helsingin kuntapolitiikan viikko 3/2021
Kaupunginhallitus käsittelee raitiovaunuvarikoiden päivitettyä kehittämissuunnitelmaa. Kaupunginhallituksen SoTePe-jaoston pöydällä on aloitteeni oppilashuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Vastausehdotus on nihkeä. Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on yksityisen hoidon tuen kuntalisämuutos ja muita yksityisen varhaiskasvatuksen korvausasioita. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavaa.
Maanantai 17.1
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto
Tiistai 18.1.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Keskiviikko 19.1.
Torstai 20.1.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta
Kaupunginhallituksessa käsitellään Kontulan Leikkikuja 5:n asemakaavan muuttamista. Tavoitteena on mahdollistaa kahden 8-kerroksisen asuinkerrostalon täydennysrakentaminen Leikkikujan varteen nykyiselle pysäköintialueelle. Alueelle arvioidaan tulevan noin 100–125 uutta asukasta.
Raitiovaunuvarikoiden kehittämissuunnitelmaa on päivitetty. Koskelan varikko toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaan yhtenä kokonaisuutena ja rakentaminen aloitetaan heti Ruskeasuon varikon valmistuttua. Töölön varikon elinkaarta jatketaan ainakin 2030-luvun lopulle ja jatkomahdollisuutta tämän jälkeen tarkastellaan muuttamalla esimerkiksi varikon käyttötarkoitus säilytysvarikoksi. Laajasalon varikkoa ei toteutettaisi alkuvaiheessa, mutta sille jätetään kaavavaraus määräajaksi. Tämän määräajan aikana selvitetään muita mahdollisia varikoiden sijainteja ja jos korvaava sijainti löytyy, voidaan kaavavarauksesta luopua.
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto käsittelee aloitettani oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sote-uudistuksen jälkeenkin. Vastauksesta todetaan, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelujen sijoittuminen valtakunnallisesti samalla tavalla (eli suomeksi soteen) mahdollistaa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisen ja kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. ”Muutos mahdollistaa yksilöllisesti erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämisen sekä asiakkaan kielellisten oikeuksien huomioon ottamisen. Lisäksi kuraattorit ja psykologit sijoittuvat muutoksessa ammatillisesti tiiviiseen yhteistyöhön muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Myös rahoitusvastuun ja kirjanpidon eriyttämisvelvoitteen vuoksi toiminnan sijoittuminen sosiaali- ja terveystoimialalle on perusteltua.” Minusta vastaus on varsin byrokratialähtöinen, ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan aikaisemmin asiasta antama lausunto, jossa puolletaan oppilashuollon säilyttämistä sen toimialalla, näyttää kadonneen tyystin materiaalista.
Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti. Sen kuluessa vastataan 1-3:een valtuutettujen etukäteen toimittamaan kysymykseen. Jos sinulla on hyvä idea kysymykseksi, vinkkaa minulle ennen maanantaita!
Valtuusto tekee myös päätöksen kaupunginhallituksen käyttövaroihin varatun koronatoipumisrahan käytöstä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin siirretään 45 miljoonaa euroa hoito- ja palveluvelan korjaamiseen.
Laakson yhteissairaalan asemakaavaa muutetaan. Tavoitteena on keskittää sairaalatoimintoja keskeiselle ja hyvin saavutettavalle paikalle Meilahden sairaalakampuksen läheisyyteen. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan laaja-alaisesti pääkaupunkiseudun psykiatrista sairaanhoitoa sekä puolet Helsingin sairaalan sairaalatoiminnoista. Sairaala on Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteinen hanke. Sairaalaan on tarkoitus sijoittaa yhteensä noin 930 sairaansijaa, poliklinikka- ja tukipalvelutiloja sekä maanalainen pysäköintilaitos enintään 650 autolle. Alueelle saa sijoittaa myös tutkimus-, koulutus- ja liiketiloja sekä päiväkodin.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Aarteenetsijäntie 2-4:n (Mellunmäki) tarkistettua asemakaavaa. Asia jäi viimeksi pöydälle. Korttelialueilla sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntoja. Suunnittelun lähtökohdaksi on asetettu kiinteistön purkaminen ja uusien, nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin paremmin vastaavien asuinrakennusten toteuttaminen tilalle. Uudisrakentaminen toteutetaan puurakenteisena.
Lautakunta käsittelee myös Laajasalon kauppakeskuksen alueen asemakaavaa. Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen Laajasalontien nykyisellä katualueella ja sen varsien tuntumassa. Uutta asuinkerrosalaa on 29 980 k-m2, joka vastaa noin 700 asukkaan lisäystä. Kivijalkaliiketilaa on 1 650 k-m2 ja huoltoasemalle osoitettua tilaa 600 k-m2. Asemakaavassa on osoitettu valmistuneelle kauppakeskukselle lainvoimaisen asemakaavan mukainen liike- ja palvelutilamäärä 10 000 k-m2. Ratkaisu luo edellytykset noin 340–390 työpaikalle, mikä sisältää ostoskeskuksen työpaikat.
Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa myös Damaskuksentie 4:ssä Arabianrannassa. Kaavamuutosalue sijoittuu kaupunkirakenteen kohtaan, jossa Hämeentien varren kerrostalorakentaminen lomittuu Toukolan pientaloalueeseen. Kaavaratkaisu mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen tontille. Asukasmäärän lisäykseksi arvioidaan 110.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee yksityisen hoidon tuen kuntalisämuutoksia. Esityksen mukaan alle kolmevuotiaiden lasten päiväkotihoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää korotettaisiin 10 eurolla ja yli kolmevuotiaiden lasten päiväkotihoidon yksityisen hoidon tuen kuntalisää 25 eurolla 1.6.2022 alkaen. Lisäksi esitetään, että esiopetusta täydentävästä varhaiskasvatuksesta maksetaan yksityisen hoidon tuen kuntalisää 60 euroa kuukaudessa 1.6.2022 alkaen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa oli marraskuussa 2021 yhteensä 3202 lasta. Yksityisen hoidon tuella ennustetaan vuonna 2022 olevan keskimäärin noin 9,7 prosenttia varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevista lapsista.
Esityslistalla on myös Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajalle maksettava esiopetuskorvaus 1.6.2022 alkaen. Tarkoituksena on korottaa yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajalle maksettavaa esiopetuskorvausta 60 eurolla 1.6.2022 alkaen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään niin ikään, että yksityiselle palveluntuottajalle maksetaan lapsikohtainen sisaruskorvaus 1.7.2022 alkaen. Korvaus maksetaan lapsikohtaisesti helsinkiläisperheen toisesta lapsesta, kun perheen nuorimman lapsen sisarus on yksityisessä varhaiskasvatuksessa, tai kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Korvauksen määrä on 173 euroa, ei kuitenkaan enempää kuin on lasta koskevan asiakasmaksun omavastuuosuuden määrä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että palveluntuottaja sitoutuu hakemuksessa alentamaan perheen nuorimman lapsen sisaruksen asiakasmaksun omavastuuosuutta korvausta vastaavalla määrällä.
Kaikki esitykset ovat mielestäni perusteltuja.
Erinomaista uutta viikkoa!
Kommentit (0)