Helsingin kuntapolitiikan viikko 3/2021

Kaupunginhallituksen aamukoulussa käsitellään palautumista koronaepidemiasta ja seudullisia raideratkaisuja. Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti ja päätetään Länsi-Helsingin raitioteistä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa lausunnon valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta ja päättää kahdesta uudesta päiväkodista. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Malmin lentokentän asemakaavaa. Sote-lautakunnalle esitellään Sutjakka Stadi -lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman loppuraportti.

 

Maanantai 18.1.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 19.1.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Tarkastuslautakunta

Keskiviikko 20.1.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 21.1.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksessa on harvinaisen kevyt esityslista.

Meri-Rastilan länsiosan asemakaava on edennyt kaupunginhallitusvaiheeseen. Kaavaratkaisu koskee Rastilan metroaseman ympäristöä, Meri-Rastilan liikekeskusta ja 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen länsiosaa sekä asuinalueen sisäisiä puisto- ja katualueita. Kaavahanke on osa Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta. Alueelle on suunniteltu uutta asuin-, liike- ja palvelurakentamista puistoalueiden reunoille sekä olemassa oleville tonteille. Asukasmäärän lisäys on noin 2 400.

Kaupunginhallitus pitää myös aamukoulun torstaina. Teemoina ovat Helsingin palautuminen koronaepidemiasta, seudulliset raideratkaisut ja seuraavan kaupunkistrategian laadinnan prosessi.

Kaupunginvaltuusto pitää vuoden ensimmäisen kokouksensa. Todennäköisesti keskipitkä ilta alkaa kyselytunnilla. Aiheet selviävät vasta keskiviikkona.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma antaa mainion mahdollisuuden käydä pitkä keskustelu vähän kaikesta (joukko)liikenteeseen liittyvästä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa.

Hankkeeseen sisältyvä Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Se laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä. Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri -pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan.

Pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Pikaraitiotien uusi rataosuus suunnitellaan pikaraitioteiden suunnitteluperiaattein siten, että syntyy edellytykset linjan nopealle, sujuvalle ja luotettavalle liikennöinnille. Munkkiniemenaukiolta Erottajalle pikaraitiotie hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi, ja sitä liikennöidään ruuhka-aikoina 6 minuutin vuorovälillä. Matka-aika päätepysäkkien välillä on noin 30 min ja linjan keskinopeus on noin 20 km/h.

Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkon laajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Niiden yhteispituus on n. 2,5 km. Osuudet suunnitellaan nykyisiä kaupunkiraitioverkon suunnitteluperiaatteita noudattaen. Linjastosuunnittelu tarkentuu jatkosuunnittelussa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Selonteko on valtioneuvoston näkemys koulutuspolitiikan kehittämisestä vuoteen 2040 saakka. Lausuntoluonnoksemme mukaan selonteossa kuvataan Suomen myönteistä kehitystä koulutuksessa, tieteessä sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Selonteossa tuodaan esiin, että kehitys ei voi jatkua ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista. Selonteossa ei kuitenkaanvastata, miten tarvittavat resurssit turvataan. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole määritelty riittävällä laajuudella.

Muutamia keskeisiä poimintoja mielestäni erinomaisesta lausuntoesityksestämme:

  • Yhtenäisen opinpolun muodostuminen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on keskeinen tulevaisuuden päämäärä. Tämä vaatii nivelvaiheiden saumatonta yhteistyötä. Selonteossa keskitytään varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen sujuvan jatkumon luomiseen, mutta perusopetuksen ja toisen asteen yhteisen jatkumon vahvistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet puuttuvat lähes kokonaan. Vain ohjauksen vahvistaminen nostetaan esille.
  • Työelämän muutos kytkeytyy tiiviisti Helsingin erityispiirteisiin ja kaupungin moninaisuuteen. Kaikki työpaikat eivät enää edellytä suomen tai ruotsin kielen osaamista, joka on tärkeää huomioida koulutuksen järjestämisessä ja laajemminkin sivistyspalveluissa. Helsingissä vieraskieliset ihmiset voivat työllistyä ja sivistyä muilla kuin kotimaisilla kielillä, erityisesti englannin kielellä.
  • Uusia ylioppilaita ja hakijoita on Uudellamaalla koko Suomen osuuksista kolmasosa, mutta paikkoja koko maan kapasiteetista ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on vain neljäsosa. Selonteossa esitetty korkeakoulupaikkojen lisäys tulisikin kohdentaa pääasiassa pääkaupunkiseudulle.
  • Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden suhteen Helsingin ja pääkaupunkiseudun haasteet ovat omaa luokkaansa. Esimerkiksi vuoteen 2030 mennessä pääkaupunkiseudulle tarvitaan 5000 uutta korkeakoulutettua varhaiskasvatuksen työntekijää, jotta varhaiskasvatusta voidaan tarjota riittävästi ja varhaiskasvatuslain mukaisesti. Työvoimapulaa pääkaupunkiseudulla on myös mm. rakennus- ja tekniikan alan tehtävissä aina asiantuntijoista työntekijöihin, laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, ohjelmisto- ja sovellussuunnittelussa, erityisopetuksessa, kuljetusalalla sekä lisäksi useissa palvelualan tehtävissä, kuten siivous- ja keittiöalan töissä.
  • Perusopetuksen lainsäädännön uudistaminen on tärkeää, jotta toiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi on mahdollista. Selonteossa ei kuitenkaan ole konkreettista tavoitetilaa tai toimenpiteitä, miten ja mihin suuntaan lainsäädäntöä muutetaan. Nykyinen lainsäädäntöpohja on tehty 1990-luvulla ja toimintaympäristö on muuttunut sen jälkeen merkittävästi.
  • Lainsäädännössä tulisi ottaa huomioon muun muassa oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset perusopetuksen päättövaiheeseen, jotta mahdollistetaan kaikille oppijoille joustavat opinpolut perusopetuksesta toiselle asteelle. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa perusopetuksen suorittamisen kestoon joustavuutta 8-10 vuoteen ja osittaisen opiskelun mahdollistamista myös toisella asteella. Tämä takaisi joustavampia opinpolkuja erilaisille oppijoille. Lainsäädännössä tulee edelleen säilyttää kuntien päätäntävalta palvelujen toteuttamisessa.

Ryhmäperhepäiväkoti Peukaloisen lakkauttaminen on esityslistalla jo kolmatta kertaa. Kävin tutustumaan Peukaloisessa tällä viikolla. Mielestäni ryhmäperhepäiväkodit täydentävät hienosti erilaista varhaiskasvatustarjontaa Helsingissä, eikä tässä esityksessä ole kyse siitä, etteikö ryhmiksiä haluttaisi Helsinkiin jatkossakin. Tämä ryhmäperhepäiväkoti on tunnelmallisissa tiloissa, mutta vuokra on korjausten jälkeen kallis. Pohdin omaa ratkaisuani tiistaihin saakka.

Uusia päiväkoteja on tulossa: Kannelmäkeen osoitteeseen Soittajantie 10 tehdään päiväkoti Vanhaisen korvaava uudisrakennus. Päiväkoti Vanhaisessa on tilat tällä hetkellä 66 tilapaikalle. Nykyinen päiväkotirakennus on huonokuntoinen ja vaatisi laajoja korjauksia. Uudisrakennus mitoitetaan 224 lapselle. Suunnitellut tilat Soittajantie 10:ssa otetaan käyttöön kalustettuna elokuuhun 2023 mennessä.

Pukinmäkeen osoitteeseen Pieksupolku 5 tulee niin ikään uusi päiväkoti. Tällä hetkellä Pukinmäessä osoitteessa Erkki Melartinintie 2 toimivassa Päiväkoti Nuotissa on 152 lasta. Tilat koostuvat neljästä erillisestä rakennuksesta, mikä on toiminnan järjestämisen kannalta haastavaa. Rakennukset ovat huonokuntoisia, eivätkä tilat kaikilta osin vastaa nykypedagogiikan vaatimuksia. Päiväkoti Nuotin uudisrakennus mitoitetaan 210 lapselle, mikä tarkoittaa, että alueelle saadaan 48 uutta tilapaikkaa. Mitoituksessa on huomioitu mahdollisuus alueen varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvuun.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Malmin lentokentän alueen asemakaavaa. Kaavaratkaisu koskee aluetta Malmin lentokentän alueen eteläosassa, suojeltujen lentokenttärakennusten ympärillä ja Tattariharjuntien varrella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen lähipalveluineen ja puistoalueineen noin 2 200 asukkaalle.

Alueelle on suunniteltu seitsemän asuinkorttelia, pelastusasema, koulu ja päiväkoti, koko lentokenttäalueelle rakennettavan puistoverkoston keskeisin viheralue, Lentoasemanpuisto sekä kaksi pienempää puistikkoa. Katutasoon osoitetaan liiketiloja Ilmasillantien ja Tattariharjuntien varteen sekä Spilvenkujan katuaukiolle. Aluetta palvelevat pysäköintitalot rakennetaan osaksi asuinkortteleita.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään kuljetuspalveluja koskevaa selvitystä. Kyselyssä asiakkaat toivat esille kehitysehdotuksia, joiden avulla kuljetuspalveluiden käyttö mahdollisesti lisääntyisi. Keskeisinä muutosehdotuksina mainittiin matkojen tilaamisen helpottaminen, esimerkiksi mahdollistamalla tolppalupien laajempi saatavuus sekä kehittämällä palvelulle oma mobiilisovellus. Näistä mobiilisovelluksen kehittäminen voitaneen virkamiesten mukaan toteuttaa matkojenvälitysjärjestelmää uusittaessa. Tolppalupia pidetään sen sijaan turvattomana ja toimimattomana ratkaisuna.

Lautakunnalle esitellään myös Sutjakka Stadi -lihavuuden ehkäisyn ja hoidon vuonna 2015 alkanut  ja vuoden 2020 loppuun ulottuneen toimenpideohjelman loppuraportti. Ohjelman taustalla oli THL:n kansallinen lihavuusohjelma ja sen tavoitteena oli vähentää ylipainoa ja lisätä helsinkiläisten mahdollisuuksia tehdä aktiivisia ja terveellisiä valintoja arjessaan, tukea lihavuuden itse- ja omahoitoa, tehostaa lihavuuden hoitoa sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.

Toimenpideohjelman aikana on tehty monia lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä eri toimialoilla. Ohjelman aikana ylipainon puheeksiottoa on lisätty neuvoloissa ja raskausdiabeetikoille on järjestetty ryhmämuotoista neuvontaa ja ohjausta. Kaikki ala- ja yläasteen koulut ovat Liikkuvia kouluja. Yläasteikäisille järjestetään Koulu-PT-toimintaa (personal trainer) ja ravitsemus ja liikunta otettiin vuonna 2017 hyväksyttyyn Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Edellä kuvatuista ja monista muista ohjelmaan liittyneistä toimenpiteistä huolimatta ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet Helsingissä. Vaikka ohjelma päättyi lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kehittämistä tulee jatkaa Helsingissä monialaisena yhteistyönä ja terveellisten elintapojen (ravitsemus ja liikkuminen) edistäminen tulee sisällyttää seuraavaankin kaupunkistrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan.

Tältä pohjalta on hyvä lähteä pohtimaan viikonlopun ruokavaliota ja liikuntaa – pakkasesta huolimatta!

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää www.piapakarinen.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu