Helsingin kuntapolitiikan viikko 34/2020

Kaupunginhallituksen esityslistalla on vuoden 2021 talousarvio. Se hyväksyy myös Kauppamyllyntien sekä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavat. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Messukeskuksen asemakaavan muuttamista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla on lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta asettui viime viikon kokouksessaan vastustamaan koulukuraattorien ja -psykologien siirtymistä sosiaali- ja terveystoimeen, mutta sote-lautakunnan esityslistalla tähän suhtaudutaan myönteisesti.

 

Maanantai 17.8.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 18.8.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Torstai 20.8.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Perjantai 21.8.

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelman raami ja laatimisohjeet. Helsingin kaupungin vuoden 2021 talousarviota laaditaan poikkeuksellisen epävarmuuden aikana. Arviot koronakriisin kustannuksista ja tulomenetyksistä ovat parhaimmillaankin vain karkeita ja suuntaa-antavia. Kaupungin talous oli kriisin alkaessa aiempien vuosien vastuullisen taloudenpidon ansiosta vahva, eikä taloudelliseen äkkijarrutukseen ole tarvetta. Talouden pelivaran säilyttäminen tulevaisuudessa kuitenkin edellyttää, että kaupunki käynnistää keskipitkän aikavälin tuottavuutta parantavia toimenpiteitä osana vuoden 2021 talousarvion laadintaa.

Helsinki kasvattaa käyttötalouden menoja kaupunkistrategian mukaisesti, eikä strategiassa asetettua 0,5 prosentin tuottavuustavoitetta kiristetä. Helsingin vuoden 2021 talousarvioehdotuksen raami on muuhun kuntakenttään verrattuna ja taloustilanteeseen liittyviin merkittäviin riskeihin suhteutettuna elvyttävä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioehdotuksille ei osoiteta toimialakohtaista raamia, mutta talousarvioehdotusten yhteensovitus tehdään kaupunkitasoisen kokonaisraamin puitteissa. Toimintamenojen kasvua kohdennetaan erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Vuoden 2021 talousarvion valmistelussa toimintamenojen kasvun kohdentamisessa tullaan lisäksi huomioimaan toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita vuonna 2021.

Kaupunginhallitus käsittelee Kauppamyllyntien ympäristön asemakaavaa. Kaavaratkaisu koskee Roihupellon teollisuusaluetta Viilarintien ympäristössä ja vähäisiltä osiltaan Myllypuron lounaisosan aluetta. Se mahdollistaa Viilarintielle tulevan Raide-Jokeri -raitiotien pysäkkien läheisyyteen uutta toimitilarakentamista sekä uuden liikuntaan ja hyvinvointiin painottuvan vapaa-ajankeskuksen rakentamisen Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteykseen.

Kaupunginhallituksen esityslistalla on myös Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavan hyväksyminen. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luonto- ja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uutta kerrosalaa alueelle on osoitettu oleviin rakennuksiin ja uudisrakennuksiin 22 745 k-m². Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtuma- ja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä niihin liittyviä työtiloja.

Esityslistalla on lisäksi lukuisia valtuutettujen aloitteita.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto saa tilannekatsauksen osaavan työvoiman houkuttelusta. Suomeen ja Helsinkiin suuntautuva työperusteinen maahanmuutto oli alkuvuoteen 2020 eli koronakriisiin asti selvästi aiempia vuosia vilkkaampaa. Vuonna 2019 työperusteisia ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin koko maassa yhteensä noin 9 500, mikä oli lähes 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luvista yli puolet (5400) myönnettiin suorittavan työn perusteella ja lähes 1900 erityisasiantuntijatyön perusteella. Kasvua erityisasiantuntijan lupakategoriassa oli edellisvuodesta yli 30 prosenttia. Yrittäjän ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin vuoden aikana yhteensä 128 ja startup-yrittäjän oleskelulupia 54 kappaletta.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Messukeskuksen asemakaavan muutosehdotusta. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa erityisesti sen, että uusilla laajennetuilla hotelli- ja kongressitiloilla pystytään vastaamaan kasvaneeseen kansainväliseen kongressikysyntään. Muutos mahdollistaa uuden pääsisäänkäyntiaulan rakentamisen Messuaukion viereen sekä kongressitilan ja hotellitornin rakentamisen tontin eteläosaan voimassaolevasta kaavasta poikkeavalla tavalla.

Asemakaavaa muutetaan myös Tunnelitie 8:ssa Etelä-Haagassa täydennysrakentamista varten. Tavoitteena on mahdollistaa uuden 4-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen Artturi Kanniston tien varteen ja säilyttää tontilla sijaitseva 1950-luvun asuinrakennus sekä hieno avokallio. Asukasmäärän lisäys on noin 20.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan urakoitavana on lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.

Lausunnoilla nyt oleva hallituksen esitys poikkeaa jossain määrin aiempien hallituskausien esityksistä. Lähtökohtana on kuitenkin edelleen uuden hallinnontason eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavan itsehallinnollisen tason (sote-maakunnat) muodostaminen. Maakuntien perustamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta järjestelmämuutoksesta, jolla on monen tyyppisiä, mittavia ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia ja vaikutuksia. On epätodennäköistä, että uudistukselle asetetut tavoitteet esimerkiksi kustannusten kasvun hillinnästä tulevat toteutumaan.

Uudistus muuttaa kaikkien kuntien rahoitusmallia ratkaisevasti, ja kuntien rahoituksessa tapahtuvia muutoksia voidaan pitää kuntien kannalta vähintään yhtä merkittävinä kuin järjestämisvastuun siirtoa itsehallintoalueille. Lisäksi ne tuovat poikkeuksellista epävarmuutta niin Helsingin kuin muiden kuntien tulevien vuosien talouteen tilanteessa, jossa epävarmuus on jo erityisesti koronaviruspandemian johdosta merkittävästi heikentynyt.

Yksi, erityisesti itseäni kiinnostava osuus paketista, on opiskeluhuollon koulukuraattori- ja koulupsykologitehtävien siirtyminen sote-maakunnille. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu olisi Helsingin kaupungilla. Uudistuksen toteutuessa hallituksen esityksen mukaisesti kuraattorit ja psykologit sijoittuisivat Helsingissä sosiaali- ja terveystoimialalle nykyisen kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sijaan. Hallituksen esityksessä esitetään kuraattorien ja psykologien työnkuvien muuttamista. Työaikaa käytettäisiin enemmän yksilöhoitoihin ja kuraattorien osalta tarvittaessa myös palvelutarpeen arviointiin. Esitetty muutos toisi psykologien ja kuraattorien tehtäviin muita kuin koulussa tapahtuvia tehtäviä. Tämä vähentää psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluissa ja oppilaitoksissa.

Asia oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltävänä viime tiistaina. Lautakunta asettui yksimielisesti vastustamaan hallituksen esityksessä ehdotettua muutosta. Näkemyksemme mukaan opiskeluhuollon säilyttäminen kunnan sivistystoimen peruspalveluna tukee kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää opiskeluhuoltotyötä, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamista ja varhaista puuttumista mahdollisiin ongelmiin. Siirto sote-maakunnille veisi palvelut vain kauemmaksi asiakkaistaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään myönteistä suhtautumista esitykseen, sillä esittelijän mukaan siirto turvaisi nykyistä paremmin erityisesti tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisen palvelujen saamisen. Muutos edesauttaisi opiskeluhuollon palvelujen (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) johtamista yhtenä kokonaisuutena. Valitettavasti olen asiasta täysin eri mieltä.

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu