Helsingin kuntapolitiikan viikko 35/2022
Kaupunginhallitus käsittelee HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja lausuu STM:lle covid-valtionavustuksista. Kaupunkiympäristölautakunnassa puidaan edelleen roskaamisen hillitsemistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy talousarvioehdotuksen sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian.
Maanantai 29.8.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Tiistai 30.8.
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto
Torstai 1.9.
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto
Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta eräisiin julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta aiheutuviin lisäkustannuksiin vuonna 2022. Lausuntoesityksen mukaan asetusluonnos ei toteuta pääministeri Marinin hallituksen lupausta korvata koronaan liittyvät välittömät kustannukset täysimääräisesti. Tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano aiheuttavat edelleen merkittäviä kustannuksia. Testaus- ja jäljitysstrategian muutoksilla ei voi perustella vain lisäkustannusten korvaamista, koska covid-19 luokitellaan edelleen yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja strategian toteuttaminen aiheuttaa kunnille edelleen merkittäviä kustannuksia. Kunnat ovat vuoden 2022 talouden ja toiminnan suunnittelussaan luottaneet siihen, että koronakustannusten valtionavustukset säilyvät vähintään vuoden 2021 tasolla. Korvausperusteiden muuttaminen ja rajaaminen vain lisäkustannuksiin johtaa siihen, että kaikki kustannukset eivät tule katetuiksi. Koska covid-19-epidemian kustannuksiin ei voida vaikuttaa, täytyy menosäästöjä etsiä muista sosiaali- ja terveyspalveluista.
HSL-kuntayhtymän alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2023-2025 on edelleen käsittelyssä, silä asia jäi viimeksi pöydälle. Pandemia on vaikuttanut dramaattisesti HSL:n palvelujen käyttöön ja talouteen. Todennäköisesti joukkoliikenteen käyttäjämäärät ja lipputulot jäävät pidemmäksi ajaksi aiempaa alhaisemmalle tasolle. Lausuntoesityksen mukaan HSL:lle asetettujen omistajaohjauksellisten tavoitteiden mukaisesti kuntaosuuksien taso tarkastelukauden 2023–2025 loppuun mennessä tulee olla enintään 50 % kokonaiskustannuksista. HSL:n tulee aktiivisesti etsiä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja joukkoliikenteen järjestämiseen aikaisempaa kustannustehokkaammin. Tarvittavat talouden sopeutustoimet tulisi kuitenkin osata kohdistaa siten, että lipun hinnat, palvelutaso ja kuntakohtaisten maksuosuuksien taso pidetään kohtuullisessa tasapainossa.
Kaupunginhallituksen konsernijaostossa kuullaan Helsingin Kaupunkitilat Oy:n ja Korkeasaaren eläintarhan ajankohtaiskatsaukset.
Kaupunkiympäristölautakunta tekee päätöksiä Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman 2022-2025 hyväksymisestä. Asia jäi viimeksi jo toista kertaa pöydälle. Roskaantuminen aiheuttaa vuosittain kaupungille yli 11 miljoonan euron puhtaanapitokustannukset, joten jotain on syytäkin tehdä. Kuten listatekstissä todetaan korona-aikana roskaantumisesta on muodostunut yhä näkyvämpi ongelma. Roskaantumisen kimppuun käydään viidellä kärkihankkeella: toimiva keskeisten toimijoiden verkosto, vaikuttava viestintäkampanja, uudet innovaatiot ja toimintatavat (myös yhteistyössä yritysten kanssa), roskaantumiselle alttiiden alueiden kartoittaminen ja tulosten hyödyntäminen jäteastioiden sijoittamisessa sekä kaupunkilaisten osallistaminen.
Pikitehtaankortteleissa (Malmi) muutetaan asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa lisärakentamisen ja alueen kehittämisen nykyistä korttelirakennetta täydentäen. Uudisrakennusten kerroslukumäärä vaihtelee II½–12 kerroksen välillä. Pikitehtaankortteleilla on tulevassa kaupunkirakenteessa keskeinen asema sen yhdistäessä Malmin keskustan Malminkentän alueeseen. Asukasmäärän lisäys on noin 1200.
Kampin alueiden ja Leppäsuon korttelin 411 asemakaavaa muutetaan. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle. Kamppia koskeva asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) on osa laajempaa kantakaupungin vanhojen asemakaavojen ajantasaistamista. Kamppia koskeva kaavaluonnos on ensimmäinen osa kokonaisuudesta. Kampin jälkeen kaavoitusta on tarkoitus jatkaa muissa kaupunginosissa. Kaava-alueen pinta-ala 554 367 m² ja korttelitehokkuus on keskimäärin 3,4. Kaavaluonnoksessa on yhteensä noin 1,3 miljoonaa kerrosneliömetriä. Lisäystä vanhoihin kaavoihin on noin 300 000 k-m2, mikä vastaa toteutunutta rakennuslupien mukaista tilannetta. Kaava mahdollistaa tapauskohtaisesti kerrosalan ylityksiä rakennusrungon sisällä sekä maanalaisissa tiloissa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään jo talousarvioehdotusta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaa. Valtakunnallisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset toiminnalliset ja lainsäädännölliset muutokset koskevat myös Helsinkiä. Merkittävimmät muutokset ovat valtion tavoite- ja talousohjaus sekä järjestämisen vahvistaminen. Uusi lainsäädäntö ja uudistuvan rahoitusmallin myötä tiukkeneva määrärahakehys yhdistettynä kasvavaan palvelutarpeeseen edellyttävät vahvaa strategista suunnittelua ja johtamista. Helsingin kaupungilla on ensisijainen vastuu lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä. Muutokset asettavat paineita järjestäjäroolin selkiyttämiselle ja vahvistamiselle.
Erinomaisen kesäistä viikkoa!
Kommentit (0)