Helsingin kuntapolitiikan viikko 36/2020

Kaupunginhallituksessa käsitellään edelleen Marian kasvuyrityskampuksen asemakaavaa ja aloitepinoa. Aamukoulussa aiheina teknisten palvelujen palvelustrategia ja Staran kehittäminen, Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointikokonaisuus sekä sote-lausunto. Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä Eteläsataman alueen varaaminen laatu- ja konseptikilpailua varten ja Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma. Sote-lautakunta lausuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevasta lainsäädännöstä.

Maanantai 31.8.

Kaupunginhallitus

Tiistai 1.9.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Torstai 3.9.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri-ja kirjastojaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee Marian kasvuyrityskampuksen tarkistettua asemakaavaa. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu koskee Marian entistä sairaala-aluetta osoitteessa Lapinlahdenkatu 16 ja mahdollistaa merkittävän toimitilatäydennysrakentamisen ja alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Tavoitteena on, että alueen pohjoisosassa toimiva Maria 01 startup-alue kehittyy ja laajenee kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi.

Esityslistalla on lisäksi melkoinen määrä valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia.

Perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamisesta pitää määrätä aina kuukaudeksi kerrallaan. Edellinen päätös tehtiin 10.8. ennen koulujen alkamista, ja nyt tehdään sille jatkopäätös.

Citylogistiikan toimenpideohjelmaa päivitetään. Citylogistiikan kehittämisen tavoitteina ovat kuljetusten kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen sekä toiminnan aiheuttamien haittojen minimoiminen.  Citylogistiikan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat pysähtymisen helpottaminen jakelukohteissa, liikenteen välityskyvyn parantaminen pahimmissa ongelmakohteissa, maanalaisen jakelun kehittäminen edistämällä keskustan huoltotunnelin käyttöä, ympäristöystävällisten jakeluratkaisujen edistäminen, yhteistyön parantaminen alan eri toimijoiden ja viranomaisten kesken sekä informaatiojärjestelmän toteuttaminen jakelua helpottamaan.

Kaupunginhallituksen torstaisen aamukoulun aiheita ovat teknisten palvelujen palvelustrategia ja Staran kehittäminen, Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen arviointikokonaisuus sekä sote-lausunto.

Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä Eteläsataman alueen varaaminen laatu- ja konseptikilpailua varten. Alue on Helsingin kaupunkikuvan kannalta erittäin keskeinen. Kaupunkistrategien tavoitteena on kehittää Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä niin, että alueesta muodostuisi keskustan elinvoimaisuutta tukeva toiminnallisesti eheä kokonaisuus. Lisäksi kaupungin merellisen strategian tavoitteena on tehdä kaupungin ranta-alueet paremmin saavutettaviksi. Tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintoihin ja pysäköintiin käytettävän alueen toivotaan muuttuvan julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Vanhalta kauppahallilta Olympiaterminaalille ulottuva alue kuuluu niin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Paikan ainutlaatuisen luonteen vuoksi parhaan suunnitteluratkaisun löytämiseksi on tarkoituksenmukaista järjestää kaksivaiheisen konsepti- ja suunnittelukilpailu. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, jolla pyritään muun ohella valmistamaan museon liittyminen luontevaksi osaksi alueen korkeatasoista kokonaisuuta.

Toinen iso asia esityslistalla on Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma. Vihdintien pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Pikaraitiotien uusi rataosuus suunnitellaan pikaraitioteiden suunnitteluperiaattein siten, että syntyy edellytykset linjan nopealle, sujuvalle ja luotettavalle liikennöinnille. Munkkiniemenaukiolta Erottajalle pikaraitiotie hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi.

Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkon laajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Niiden yhteispituus on n. 2,5 km. Linjastosuunnittelu tarkentuu jatkosuunnittelussa. Yleissuunnitelman vaikutusarvioinneissa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja kantakaupungin raitioliikenteen järjestämiseksi. Vaikutukset on tutkittu sellaisella vaihtoehdolla, jossa linjat 2 ja 4 siirretään nykyisiltä reiteiltä liikennöimään kantakaupungin uusia rataosuuksia. Varsinainen linjastosuunnitelma ja päätökset näihin liittyen tehdään myöhemmässä vaiheessa ja se on HSL:n vastuulla.

Oma mielipiteeni on, ettei monivuotinen kiskotyö Fredrikinkadulla ainakaan parantaisi alueella jo muutenkin hankalassa tilanteessa olevien kivijalkayrittäjien asemaa eikä ratikkalinja parantaisi oleellisesti yhteyksiä, jotka jo toimivat hyvin busseilla 14 ja 18.

Kannelmäen liikuntapuiston ja päiväkodin asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden, noin kolme kertaa nykyistä suuremman päiväkotirakennuksen rakentamisen olemassa olevan päiväkodin kohdalle. Uusi, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen päiväkoti ja nykyinen liikuntapuisto muodostavat Soittajantien varteen alueellisesti tärkeän, ihmisiä kokoavan ja kaupunkikuvallisesti näkyvän julkisten palvelujen keskittymän. Nykyinen päiväkodin tontti laajenee liikuntapuistoon, olemassa oleva päiväkoti puretaan ja sen toiminta siirtyy uuteen päiväkotiin. Samalla saadaan alueelle merkittävästi lisää varhaiskasvatuspaikkoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistalla on lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Paketti on valtava ja jäänyt jo kerran pöydälle. Lausuntoesityksessä todetaan, että esitettyä maakuntamallia parempi ratkaisu olisi jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista kuntapohjaista nykyjärjestelmää kehittämällä. Jos kuitenkin maakuntamalliin siirrytään, esitetty Uudenmaan erillisratkaisu on perusteltu.

Lausuntoesityksessä todetaan, että uudistuksen aikataulu on liian tiukka. Kyseessä on historiallisen suuri hallinnonuudistus, jonka toteuttaminen vaatii riittävästi aikaa. Lisäksi meneillään oleva koronavirusepidemia on aiheuttanut taloudellisen, sosiaalisen ja terveydenhuollon kriisin, joka vie kuntien voimavaroja runsaasti ja vielä pitkään. Tämän vuoksi voimavarat uudistuksen toteuttamiseen ovat kunnilla rajalliset.

Ensihoitopalvelun ja pelastustoimen välisen synergian hyödyntämiseksi sekä kustannustehokkaan ja tuottavan toiminnan järjestämiseksi on olennaisen tärkeää, että pelastuslaitos voi Helsingissä tuottaa kiireelliset ensihoitopalvelut kuten nykyisinkin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi, mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa, ja ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille. Tätä en itse missään tapauksessa puolla.

Lautakunta käsittelee myös seuraavien palvelujen kilpailutuksen periaatteita: hätämajoituspalvelut asunnottomille ja paperittomille, lastensuojelun ja erityistä tukea tarvitsevien lasten avopalvelut, suomenkielisen kotihoidon palvelut ja vammaisten henkilöiden työhönkuntoutuspalvelut.

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu