Helsingin kuntapolitiikan viikko 37/2020

Kaupunginhallitus viettää vapaaviikkoa. Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä viime viikolla pöydälle jääneet Eteläsataman alueen varaaminen laatu- ja konseptikilpailua varten ja Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sekä Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa käsitellään esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteita ja varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteita.

 

Tiistai 8.9.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

 

Torstai 10.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee viime kokouksessa pöydälle jäänyttä Eteläsataman alueen varaamista laatu- ja konseptikilpailua varten. Alue on Helsingin kaupunkikuvan kannalta erittäin keskeinen. Kaupunkistrategien tavoitteena on kehittää Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä niin, että alueesta muodostuisi keskustan elinvoimaisuutta tukeva toiminnallisesti eheä kokonaisuus. Lisäksi kaupungin merellisen strategian tavoitteena on tehdä kaupungin ranta-alueet paremmin saavutettaviksi. Tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintoihin ja pysäköintiin käytettävän alueen toivotaan muuttuvan julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren ääreen.

Vanhalta kauppahallilta Olympiaterminaalille ulottuva alue kuuluu niin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön kuin merellisen Helsingin kansallismaisemaan. Paikan ainutlaatuisen luonteen vuoksi parhaan suunnitteluratkaisun löytämiseksi on tarkoituksenmukaista järjestää kaksivaiheisen konsepti- ja suunnittelukilpailu. Kilpailu käsittää myös arkkitehtuuri- ja designmuseolle suunnitellun alueen, jolla pyritään muun ohella valmistamaan museon liittyminen luontevaksi osaksi alueen korkeatasoista kokonaisuuta.

Viime viikolla pöydälle jäi myös Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma. Vihdintien pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Pikaraitiotien uusi rataosuus suunnitellaan pikaraitioteiden suunnitteluperiaattein siten, että syntyy edellytykset linjan nopealle, sujuvalle ja luotettavalle liikennöinnille. Munkkiniemenaukiolta Erottajalle pikaraitiotie hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi.

Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkon laajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Niiden yhteispituus on n. 2,5 km. Linjastosuunnittelu tarkentuu jatkosuunnittelussa. Yleissuunnitelman vaikutusarvioinneissa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja kantakaupungin raitioliikenteen järjestämiseksi. Vaikutukset on tutkittu sellaisella vaihtoehdolla, jossa linjat 2 ja 4 siirretään nykyisiltä reiteiltä liikennöimään kantakaupungin uusia rataosuuksia. Varsinainen linjastosuunnitelma ja päätökset näihin liittyen tehdään myöhemmässä vaiheessa ja se on HSL:n vastuulla.

Oma mielipiteeni on, ettei monivuotinen kiskotyö Fredrikinkadulla ainakaan parantaisi alueella jo muutenkin hankalassa tilanteessa olevien kivijalkayrittäjien asemaa eikä ratikkalinja parantaisi oleellisesti yhteyksiä, jotka jo toimivat hyvin busseilla 14 ja 18.

Huopalahdenportin (Mannerheimintie 172) asemakaavaa muutetaan. Muutos koskee Pikku Huopalahden pohjoisosassa sijaitsevaa Helsingin yliopiston kampusaluetta sekä katu- ja puistoalueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa yliopiston hammasklinikan ja oikeuslääketieteen laitoksen purkamisen ja Huopalahdenportin uuden asuinalueen rakentamisen. Alueelle saa rakentaa päiväkodin noin 140 lapselle, hienoa! Asukasmäärän lisäys on noin 2 500.

Saukonkadun asuinkorttelin asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu koskee Jätkäsaaren länsiosassa Saukonlaiturin varrella sijaitsevaa korttelia ja mahdollistaa uusien 6–13-kerroksisten asuintalojen sekä uuden puistomaisen aukion rakentamisen. Asukasmäärän lisäys alueella on noin 455.

Esityslistalla ovat myös Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet. Tavoitteena on, että tulevaisuuden Kontulan keskusta on julkisen liikenteen solmukohta ja tiivis ja monipuolinen kaupunginosakeskus, jossa sijaitsee asumisen sekä kaupallisten ja julkisten lähipalveluiden lisäksi myös seudullisia palveluja. Mellunmäen keskus on merkittävä julkisen liikenteen solmukohta ja sisäänkäynti Helsinkiin ja lähipalvelukeskus, jossa on kaupallisten ja julkisten palveluita ja asumista. Mellunmäki ja Vesala ovat tiiviisti raideliikenteen varteen rakennettuja vehreitä kaupunginosia, joissa on hengittävä kaupunkirakenne, turvallinen ja viihtyisä kävelyn ja pyöräilyn ympäristö, sujuvat vaihdot joukkoliikenteiden välillä ja hyvät yhteydet ympäröiville virkistysalueille.

Laajasalon ratikkakorttelin (Yliskylä) asemakaavaa tarkistetaan. Kaavaratkaisu koskee aluetta, joka sijaitsee Laajasalon Yliskylässä Reposalmentien varrella Laajasalon liikuntapuiston kupeessa. Kruunusillat-raitiotien päätepysäkin läheisyyteen Laajasaloon rakennetaan Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridi. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee talousarvioehdotusta ensi vuodelle. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala esittää vuoden 2021 talousarvion tuloiksi 35 623 000 euroa ja menoiksi 231 936 000 euroa. Sitova toimintakate on −196 314 000 euroa. Tulot verrattuna talousarvioon 2020 ovat kasvaneet 1 000 000 euroa (2,9 %) ja menot vastaavasti 3 294 000 euroa (1,4 %).

Talousarvion yhteydessä päätetään myös toimialan hinnoitteluperiaatteet vuodelle 2021.

Esityslistalla on lisäksi runsaasti valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsittelee esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteita 1.1.2021 alkaen. Esityksen mukaan esiopetuksen oppilaaksiotto kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa muutetaan ja toteutetaan 1.1.2021 alkaen osoittamalla lapselle esiopetuspaikka esiopetukseen hakemisen sijaan. Hakeminen on edelleen mahdollista, mikäli huoltaja ei ota vastaan lapselle osoitettua paikkaa tai lapsi ei ole ollut kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ennen esiopetuksen alkua.

Esiopetuspaikka osoitetaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle omalta esiopetuksen oppilaaksiottoalueelta huomioiden lapsen opinpolun jatkumo esiopetuksesta kouluun. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä esiopetusvuoden aikana. Lapselle osoitetaan esiopetuspaikka siten, että esiopetusmatka on lapselle mahdollisimman lyhyt ja turvallinen.

Mikäli huoltaja ei ota vastaan lapselle osoitettua esiopetuspaikkaa, osoitettu paikka raukeaa ja huoltajan tulee hakea toivomaansa paikkaa esiopetuksen hakuaikana.

Esityslistalla ovat myös varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet 1.1.2021 alkaen. Esityksen mukaan huoltaja esittää hakemuksessa yhdestä kolmeen hakutoivetta varhaiskasvatuksen toimipaikkoihin. Toiveet huomioidaan järjestyksessä 1-3.

Lapselle myönnetään tarkoituksenmukainen paikka kotia lähellä olevaan varhaiskasvatuksen toimipaikkaan, huomioiden varhaiskasvatuksen toimipaikkojen paikkatilanne. Varhaiskasvatuspaikkaa myöntäessä otetaan huomioon varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta. Hakemuksia käsitellessä varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta huomioidaan kahden viikon jaksoissa noudattaen laissa säädettyä neljän kuukauden määräaikaa. Sisaruksille myönnetään paikka mahdollisuuksien mukaan samaan varhaiskasvatuksen toimipaikkaan.

Jaosto tarkistaa myös Helsingin kaupungin peruskoulujen kuntakohtaisen opetussuunnitelman. Kyseessä ovat peruskoulujen yhteiset opetussuunnitelmaosuudet oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnista sekä oppimisen näkyväksi tekemisestä.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu