Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2019

Antoisa vierailu kuluneella viikolla Kontulan ala-asteella. Kuvassa sekä maalaustaidetta että arjen taidetta.

Viikon puheenaihe on kävelykeskustan laajentaminen ja maanalainen kokoojakatu, jotka ovat kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltävänä. Kaupunginhallitus askartelee valtuutettujen aloitteiden kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa käsitellään kaupungin uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Maanantai 16.9.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 17.9.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Keskiviikko 18.9.

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta

Torstai 19.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on viimeksi pöydälle jääneitä aloitteita. Aiheina ovat mm. aurauslumi, liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen, kaupungin henkilöstön palvelussuhdeasunnot, vanhusasiat jne.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsittelee Mellunkylään kaavaillun helikopterikentän toteutusedellytyksiä, kaupungin kansainvälisen toiminnan painopisteitä ja yritysluotsitoiminnan tilannekatsausta.

Kansainvälisen toiminnan painopisteistä mainittakoon, että lähialueista Pohjoismaiden pääkaupungit ja Tallinna sekä Moskova ja Pietari ovat keskeisiä pitkäaikaisia kumppaneita. Helsingin on myös luontevaa tehdä yhteistyötä muiden EU-pääkaupunkien kanssa. Yhteistyötä Aasian maiden ja erityisesti Kiinan kanssa priorisoidaan. Lisäksi kaupunki on aloittanut läheisen yhteistyön usealla eri osa-alueella New Yorkin kanssa.

Kaupungin yhteistyötä laajennetaan sellaisten kansainvälisten organisaatioiden ja verkostojen kanssa, joiden toiminnan ytimessä on kaupunkien kehittäminen. Uusiin yhteistyökumppaneihin ja -muotoihin kuuluvat muun muassa Bloomberg Philanthropies, Urban20-kaupunkiverkosto, C40-järjestön puitteissa toteutettava ilmastoyhteistyöohjelma, World Culture Cities Forum ja digitalisaatioon liittyvät aloitteet ja verkostot.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa käsitellään kaupungin uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on päivitetty vastaamaan uutta varhaiskasvatuslakia sekä Opetushallituksen 19.12.2018 antamaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjaa. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kanssa ja se koskee varhaiskasvatuksen kaikkia toimintamuotoja sekä myös kunnan valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta.

Perheet ovat päässeet mukaan vasun suunnitteluun keskustelutilaisuuksissa, joiden teemoina olivat varhaiskasvatuksen hyvä aloitus, ryhmästä toiseen siirtyminen ja hyvien kaveritaitojen vaaliminen. Suunnitelmassa on huomioitu ehyt opinpolun jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan erityisesti lapsen oikeutta leikkiin. Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Koko kaupunki toimii oppimisen ympäristönä ja lapset ovat aktiivisia kaupunkikulttuurin vaikuttajia.

Kiinnostusta herättänee myös ruotsin kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden kieliohjelma ensi lukuvuodesta alkaen. Koulut päättävät opetussuunnitelmissaan, minkä kieliohjelman vaihtoehdoista valitsevat.

Helsingissä on seitsemän kielikylpyopetuksen polkua, jotka alkavat varhaiskasvatuksesta ja jatkuvat perusopetuksen loppuun asti. Kielikylpyohjelman mukaista perusopetusta annetaan Meilahden ala-asteen, Kallion ala-asteen, Lauttasaaren ala-asteen, Puotilan ala-asteen kouluissa, Taivallahden, Hiidenkiven ja Pasilan peruskouluissa sekä Meilahden ja Vartiokylän yläasteen kouluissa. Kielikylpyopetuksen mukaisen perusopetuksen ensimmäisellä luokalla aloittaa vuosittain 165 oppilasta. Aloituspaikkoja on lisätty pohjoiselle suurpiirille 1.8.2018 alkaen, mikä lisää aloituspaikkojen määrän 190 paikkaan ensimmäisten oppilaiden siirtyessä uudelta polulta perusopetukseen lukuvuonna 2023-2024.

Kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden ruotsin kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että vuosiluokilla 3-6 ruotsin kielen opetusta annetaan riittävä määrä, jotta oppilaan kielitaito ruotsin kielessä kehittyy siten, että oppilaalla on edellytykset opiskella oppiaineiden sisältöjä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kielikylvyn yhtenäinen kieliohjelma, jonka kahdesta vaihtoehdosta koulu valitsee toisen, takaa vuosiluokkien 3-6 ajalle riittävän määrän opetusta ruotsin kielessä.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään kävelykeskustan laajentamista ja maanalaista kokoojakatua. Esityksenä on hyväksyä kävelykeskustan yleissuunnitelman pohjaksi vaihtoehtoa, jossa toiminnallisen selvityksen sekä vaikutusten arviointien perusteella tutkitaan kävelykaduiksi muuttamista Fabianinkadun, Etelärannan, Postikadun, Yliopistokadun, Pohjoisesplanadin ja Hallituskadun osuuksia ja nykyistä käveltävämmiksi kaduiksi muutetaan Siltasaarenkadun, Unioninkadun, Kaisaniemenkadun, Vilhonkadun, Pohjoisrannan, Mariankadun, Laivasillankadun, Esplanadien, Mannerheimintien sekä Hietalahdenrannan osuuksia. Lisäksi Kaivokadun, Fredrikinkadun ja Erottajankadun osuudet muutetaan joukkoliikennekaduiksi ja kadunvarsipysäköintiä poistetaan tai rajoitetaan Fredrikinkadulla, Lönnrotinkadulla, Telakkakadulla, Bulevardilla ja Uudenmaankadulla, Esplanadeilla sekä Yrjönkadulla, Unioninkadulla ja Katajanokan laiturilla.

Lisäksi esitetään hyväksyttäväksi maanalaisen kokoojakadun rakenneteknisen yleissuunnitelman pohjaksi vaihtoehto, jossa tunnelin liikenneratkaisu on läpi meneviltä kaistoiltaan pääosin 2+2 ajokaistainen ja tunnelin päät ovat Länsiväylällä ja joko Hermannin rantatiellä tai Sörnäisten rantatiellä ja tunnelista on ajoyhteydet keskustan huoltotunneliin, keskustan kolmeen satamaan, sekä katuverkolle Siltavuorenrantaan, Sörnäisten rantatielle ja Eiraan tai Punavuoreen. Päätunneli suunnitellaan läpi meneviltä kaistoiltaan pääosin 2+2-kaistaisena, jolloin se voidaan toteuttaa turvallisena ja pitkälle tulevaisuuteen toimivana ratkaisuna palvellen myös satamien liikennettä. Suunnitelma laaditaan siten, että päätunneli ja sen yhteyksiä on mahdollista toteuttaa vaiheittain tai osittain.

Itse kannatan hanketta, jonka avulla saadaan tehdyksi ydinkeskustasta viihtyisämpi ja siirretyksi autoliikenne katutilasta tunneliin. Satamien saavutettavuuden kannalta hanke on erityisen kannatettava. Kokoojakatu on tarkoitus rahoittaa isolta osin tienkäyttömaksuin.

Lautakunta hyväksyy myös Helsingin älyliikenteen kehittämisohjelman 2030 ja sen toimenpideohjelman 2020-2024. Liikenteen informaatioon liittyviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on valittu 1) liikennetiedon keruun kehittäminen ja 2) tilannekuvan sekä seuranta- ja tilastokuvan kehittäminen. Liikenteen hallinnan osalta toimenpidekokonaisuuksiksi valittiin 3) vuorovaikutteinen ja yhteistoiminnallinen liikenteen hallinta, 4) liikennevalo-ohjauksen kehittäminen sekä 5) taloudelliset ohjauskeinot. Liikenteen automaatioon liittyviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on valittu 6) automaatiota hyödyntävä julkisen liikenteen järjestelmä sekä 7) fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen automaattiliikenteelle.

Helsinginkuja 6:n asemakaavaa muutetaan. Tonttia täydennysrakennetaan 6-kerroksisella asuinkerrostalolla, joka lisää asukasmäärää noin 40:llä.

Tervasaaren aitan asemakaavaa muutetaan. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan aittarakennuksen väliaikaisten laajennusten korvaaminen pysyvillä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ja suojeltuun rakennukseen sopivilla rakennuksilla. Kaavaratkaisun mukaiset muutokset mahdollistavat aitassa olevan kesäravintolatoiminnan laajentamisen ympärivuotiseksi.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu