Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2020

Kaupunginhallitus käsittelee STM:lle annettavaa sote- ja maakuntalausuntoa. Vastustan lausuntoon sisältyvää ajatusta oppilashuollon siirrosta soteen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee vuoden 2021 talousarviota ja tilahankkeita. Kaupunkiympäristölautakunnassa on edelleen esillä Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma ja tietenkin talousarvio, jota myös sote-lautakunta käsittelee oman toimialansa osalta.

 

Maanantai 14.9.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 15.9.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Torstai 17.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallituksen kokouksen isoin asia on periaatepäätös lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lähtökohtana hallituksen esitysluonnoksessa on uuden hallinnontason eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vastaavan itsehallinnollisen tason (sote-maakunnat) muodostaminen. Kaupungin lausuntoesityksessä todetaan, että maakuntien perustamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta järjestelmämuutoksesta, jolla on monen tyyppisiä, mittavia ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia ja vaikutuksia. On epätodennäköistä, että uudistukselle asetetut tavoitteet esimerkiksi kustannusten kasvun hillinnästä tulevat toteutumaan.

Helsingin kaupungin näkökulmasta sote-uudistuksen merkittävin muutos ja samalla suurin ongelma liittyy peruskunnan rahoitusmalliin esitettyihin muutoksiin. Helsingille lakiesityksen mukaan tuleva sote-rahoitus on kohtuuttoman niukka eikä se ota metropolialueen keskuskaupungin sosiaalisten ja terveydellisten erityisongelmien moninaisuutta ja laajuutta huomioon.

Olen kaupungin esittelijän kanssa täysin eri mieltä koulukuraattorien ja -psykologien siirtymisestä sosiaali- ja terveystoimeen. Esittelijä suhtautuu siirtoon myönteisesti, itse pidän sitä isona virheenä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Esitetty muutos toisi psykologien ja kuraattorien tehtäviin muita kuin koulussa tapahtuvia tehtäviä. Tämä vähentää psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluissa ja oppilaitoksissa. Siirto soteen muuttaisi kuraattorien ja psykologien toimenkuvaa enemmän yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, mikä olisi iso vahinko ryhmäyttämisen ja esimerkiksi kiusaamisen kitkemisen kannalta.

Esityksessä on myös sivuutettu opiskeluhuollon ennaltaehkäisevyyden ja yhteisöllisyyden tavoitteet, joita olisi mahdotonta toteuttaa, jos menetettäisiin matalan kynnyksen tuki ja osana kouluyhteisöä toimiva oppilashuolto. Helsingissä muutos merkitsisi myös mitä todennäköisemmin oppilashuollon resurssien pienentymistä. Meillä on oppilashuollossa tällä hetkellä noin 16 henkilöä enemmän kuin valtakunnalliset suhdeluvut edellyttäisivät. Valtio tuskin rahoittaisi oppilashuoltoa enemmän kuin pakolliset suhdeluvut edellyttävät.

Myös ruotsinkielisen oppilashuollon toteutuminen on esityksen myötä vaakalaudalla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on eriytetty ruotsinkieliset palvelut omaksi toiminnakseen, toisin kuin sosiaali- ja terveystoimialalla. Tämä on mahdollistanut aidosti kaksikielisten opiskeluhuollon palvelujen järjestämisen Helsingin kaupungin alueella. Hallituksen esityksen mukainen muutos sisältää merkittävän riskin siitä, että näiden palveluiden tarjoaminen ruotsiksi ei jatkossa toteutuisi suomenkielisiin palveluihin nähden yhdenvertaisella tavalla.

Esityslistalla on myös runsaasti valtuutettujen aloitteita.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee vuoden 2021 talousarvioehdotusta ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmaehdotus kaupunginhallitukselle esitettäväksi. Talousarvioehdotuksen laatimisen perustana ovat olleet kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet. Palvelemme ensi vuonna noin 140 000 helsinkiläistä yli 600 toimipaikassa 14 000 työntekijän osaamisella. Tämän järjestämiseen on varattu budjettiehdotuksessa noin 1,3 miljardia euroa.

Toimialan talousarvioehdotuksen keskeiset strategiset painotukset ovat jokaiselle hyvä oppiminen, hyvinvoinnin vahvistaminen, kestävä kasvatus, vastuullinen taloudenpito sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Talousarvioehdotukseen sisältyy kaksi sitovaa tavoitetta: mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella sekä käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä

Lisäksi talousarvioehdotuksessa on tavoitteena uudistaa toimintaa tilojen yhteiskäytöllä ja kaupunkiyhteisenä tavoitteena lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyvä hyvinvoinnin ja terveyden tavoite.

Talousarvioehdotuksessa on varattu määrärahoja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan seuraaviin menokasvuihin: asiakasmäärän kasvuun noin 1 200 lapsella ja nuorella (9,5 miljoonaa euroa), tilavuokrien kasvuun (14,4 miljoonaa euroa!), perusopetuksen lakisääteisten kotikuntakorvausten kasvuun (10 miljoonaa euroa) ja hintatason nousun (24 miljoonaa euroa) kattamiseen. Koronan aiheuttamat lisäkustannukset (11,6 miljoonaa euroa) eivät sisälly talousarvioehdotukseen.

Talousarvioehdotuksen yhteydessä käsitellään myös valtuutettujen talousarvioaloitteet.

Lautakunnan esityslistalla on useita tilahankkeita. Käpylän peruskoulun Untamo-rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma on vihdoin edennyt päätösvaiheeseen. Untamo-rakennuksen perusparannus mitoitetaan 260 lapselle ja tilat otetaan käyttöön joulukuuhun 2023 mennessä.

Jätkäsaareen esitetään vuokrahankkeena toteutettavaksi päiväkoti osoitteeseen Livornonkatu 6. Tilat olivat alun perin tulossa yksityisen päiväkotiketju Touhulan käyttöön, mutta Touhula luopui hankkeesta yrityksen hakeuduttua yrityssaneeraukseen. Jätkäsaari on rakentuva alue, jossa tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Tästä syystä kaupunkiympäristön toimiala on selvittänyt mahdollisuutta vuokrata Livornonkadun tilat kunnallisen varhaiskasvatuksen käyttöön. Tiloissa on mahdollista järjestää toimintaa noin 150 lapselle. Ryhmäperhepäiväkoti Peukaloisen toiminta siirtyy Livornonkadun tiloihin marraskuun alussa.

Meilahteen osoitteeseen Paciuksenkatu 19 (entinen Histamiini) vuokrahankkeena toteutettavista päiväkotiloista hyväksytään tarveselvitys. Tilat suunnitellaan otettaviksi käyttöön vielä tämän syksyn aikana. Haagan peruskoululle tulee puolestaan lisätilaa osoitteeseen Vanha viertotie 23.

Svenska sektionen vid nämnden för fostran och utbildning beslutar principerna för beviljande av plats inom småbarnspedagogiken och för antagning till förskoleundervisning. Dessa principer är desamma som godkändes i finska sektionen förra veckan. Svenska sektionen godkänner också den gemensamma läroplanen för valfria ämnen för skolorna i norra området.

Svenska sektionen rekommenderar att fostrans- och utbildningsnämnden godkänner behovsutredningen för de daghemslokaler som ska förverkligas på adressen Stora Robertsgatan 23 och som ska bidra till att

tillgodose servicebehoven gällande den svenskspråkiga småbarnspedagogiken i Ulrikasborgs distrikt. De nya daghemslokalerna planeras för cirka 240 barn. Antalet lokalplatser preciseras under projektets gång. Daghemslokalerna tas i bruk i början av år 2022. I projektet ersätts Daghemmet Alberts nuvarande tillfälliga lokaler, som man är tvungen att avstå från då planen för utveckling av Maria sjukhusområde förverkligas. I projektet ersätts också nuvarande paviljonglokaler som ligger i stadskärnan och som tillfälligt använts av daghem.

Sektionen godkänner också den nybyggnad som ska förverkligas på adressen Pohjolagatan 45 och som ska ersätta Kottby grundkolas och förskoleundervisningens lokaler. Antalet elever i Kottby område ska öka med cirka 100 fram till slutet av år 2030. Det ersättande nybygge ska inhysa 500 elever (årskurserna 1-9) och 50 förskolebarn. De nya lokalerna tas i bruk inredda senast i augusti 2024,

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee viime kokouksessa jo toistamiseen pöydälle jäänyttä Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmaa. Vihdintien pikaraitiotien uusi, n. 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Pikaraitiotien uusi rataosuus suunnitellaan pikaraitioteiden suunnitteluperiaattein siten, että syntyy edellytykset linjan nopealle, sujuvalle ja luotettavalle liikennöinnille. Munkkiniemenaukiolta Erottajalle pikaraitiotie hyödyntää olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi.

Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkon laajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Niiden yhteispituus on n. 2,5 km. Linjastosuunnittelu tarkentuu jatkosuunnittelussa. Yleissuunnitelman vaikutusarvioinneissa on tarkasteltu erilaisia vaihtoehtoja kantakaupungin raitioliikenteen järjestämiseksi. Vaikutukset on tutkittu sellaisella vaihtoehdolla, jossa linjat 2 ja 4 siirretään nykyisiltä reiteiltä liikennöimään kantakaupungin uusia rataosuuksia. Varsinainen linjastosuunnitelma ja päätökset näihin liittyen tehdään myöhemmässä vaiheessa ja se on HSL:n vastuulla.

Oma mielipiteeni on, ettei monivuotinen kiskotyö Fredrikinkadulla ainakaan parantaisi alueella jo muutenkin hankalassa tilanteessa olevien kivijalkayrittäjien asemaa eikä ratikkalinja parantaisi oleellisesti yhteyksiä, jotka jo toimivat hyvin busseilla 14 ja 18.

Esityslistalla ovat myös Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteet, jotka jäivät viimeksi pöydälle. Tavoitteena on, että tulevaisuuden Kontulan keskusta on julkisen liikenteen solmukohta ja tiivis ja monipuolinen kaupunginosakeskus, jossa sijaitsee asumisen sekä kaupallisten ja julkisten lähipalveluiden lisäksi myös seudullisia palveluja. Mellunmäen keskus on merkittävä julkisen liikenteen solmukohta ja sisäänkäynti Helsinkiin ja lähipalvelukeskus, jossa on kaupallisten ja julkisten palveluita ja asumista. Mellunmäki ja Vesala ovat tiiviisti raideliikenteen varteen rakennettuja vehreitä kaupunginosia, joissa on hengittävä kaupunkirakenne, turvallinen ja viihtyisä kävelyn ja pyöräilyn ympäristö, sujuvat vaihdot joukkoliikenteiden välillä ja hyvät yhteydet ympäröiville virkistysalueille.

Myös kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on talousarvio ja talousarvioaloitteita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee toimialansa talousarviota ja talousarvioaloitteita. Sosiaali- ja terveystoimialan menojen kokonaisraami kasvaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksessa 2,71 % (60,3 milj. euroa) vuoden 2020 talousarviosta, missä merkittävimmät tekijät ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu 19,2 milj. eurolla, HUS-kuntayhtymän maksuosuuden kasvu 29,6 milj. eurolla ja Apotin laskutusosuuden kasvu 11,5 milj. eurolla.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu