Helsingin kuntapolitiikan viikko 38/2021
Kaupunginhallituksen esityslistalla on valtuutettujen aloitteita. Kaupunginvaltuustossa keskustellaan HKL:n yhtiöitämisestä. Kaikilla toimialalautakunnilla on tällä viikolla kokoukset, joissa ne käsittelevät viimeksi pöydälle jääneitä vuoden 2022 talousarvioehdotuksia ja talousarvioaloitteita. Kaupunkiympäristölautakunnassa on lisäksi esillä Sörnäistentunnelin hankesuunnitelma, ja saan vastauksen sähköpotkulauta-aloitteeseeni.
Maanantai 20.9.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Tiistai 21.9.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Työterveysliikelaitoksen johtokunta
Keskiviikko 22.9.
Torstai 23.9.
Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto
Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunnan iltakoulukokous
Kaupunginhallituksen esityslistalla on iso kasa aloitteita, mm. Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäaloite lasten turvallisen koulunkäynnin vahvistamiseksi ja huumeiden käyttäjien hoitoon pääsyn edistämisestä ja oma aloitteeni Etelä-Karjalan mallin käyttöönotosta kouluissa tapahtuvien lainvastaisten tekojen käsittelyssä. Aloitepino jäänee pöydälle viikoksi tarkempaa tutkiskelua varten.
Kaupunginhallitus hyväksyy pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen, joka korvaa aiemman, vuoden 2021 loppuun saakka voimassa olevan sopimuksen. Yhteistyösopimuksessa sovitaan pääkaupunkiseudun kaupunkien eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteistyön tavoitteista ja organisoinnista. Yhteistyösopimuksen päämääränä on edistää kaupunkien välistä strategisen tason vuoropuhelua ja operatiivisen tason yhteistyötä.
Kaupunginhallitus saa myös selvityksen mielenterveyskuntoutujien eri asumismuotojen ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen riittävyydestä. Selvitysten mukaan mielenterveysasiakkaiden asumispalveluketjun kehittäminen vaatii kuntouttavan työotteen vahvistamista tuetussa asumisessa, kotiin vietävien palvelujen laajentamista, etä- ja digitaalisten palvelujen lisäämistä sekä asumispaikkojen kapasiteetin hallittua lisäämistä. Päihdekuntoutujien tuetun asumisen ja asumispalvelujen kapasiteetti on riittävä eikä odottajia ole. Parhaillaan päihdehuollon asumispalveluista ja päihdehoitopalveluista rakennetaan aiempaa vahvempi ja pitkäjänteisempi toipumista tukeva ketju.
Kaupunginvaltuusto ottaa virkaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan. Hän on esityksen mukaan nykyinen varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Onnea Sadulle, hän on erinomainen valinta tähän tehtävään!
HKL:n toiminnan yhtiöittäminen on edennyt valtuustoon saakka ja herättää varmasti keskustelua. Päätösehdotuksen ydinkohteena on liikenneliikelaitoksen toiminnan siirtäminen metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta liikelaitoksen liiketoimintaa välittömästi jatkamaan perustettavalle osakeyhtiölle (kaupunkiliikenneyhtiö) sekä kaupunkiliikenneyhtiön perustamiseen ja liikenneliikelaitoksen toimintojen siirtoon liittyvien pääomajärjestelyjen hyväksyminen.
Yhtiöittämisen perusteluina ovat se, että yhtiöittämisellä voidaan saavuttaa investointien tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen ja rahoittamiseen, toiminnan läpinäkyvyyteen ja tehokkuuteen, osaamisen vahvistamiseen sekä seudullisten ratkaisujen edistämiseen liittyviä hyötyjä. Yhtiömuoto tukee nykyistä liikelaitosmallia paremmin muun muassa tavoitteena olevaa tehokkaampaa joukkoliikenneinvestointeihin ja -omaisuuteen sitoutuneiden pääomien hallintaa, joukkoliikenteen järjestämisen kokonaiskustannusten läpinäkyvyyttä sekä suurten joukkoliikennehankkeiden suunnitelmallista ja onnistunutta läpivientiä. Lisäksi yhtiöittäminen mahdollistaa Vantaan kaupungin mukaantulon yhtiön omistajaksi niin, ettei Vantaa tule omistamaan sellaisia kokonaisuuksia, jotka eivät liity suunnitteilla olevaan Vantaan raitiotiehankkeeseen.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa, kuten tällä viikolla kaikissa toimialalautakunnissa, käsitellään viime kokouksissa pöydälle jääneitä vuoden 2022 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2022-2024 sekä 23:a talousarvioaloitetta. Toimiala varautuu turvaamaan laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut toimialan nopeasti kasvavalle asiakasmäärälle.
Vuoden 2022 painotuksia ovat oppimisvajeen korjaaminen, oppijoiden hyvinvoinnin vahvistaminen, oppimiserojen kaventaminen, kestävä kasvatus ja koulutus, oppivelvollisuuden laajentuminen sekä henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan menoja kasvattavat asiakasmäärän kasvu, lakisääteisten palvelujen turvaaminen varhaiskasvatuksessa, hintatason ja vuokrien nousu, oppivelvollisuuden laajeneminen sekä kaupungin digitaalisen perustan lisäkustannukset.
Lautakunta antaa myös lausunnon osoitteeseen Holkkitie 5 suunniteltavan Stadin ammatti- ja aikuisopiston Roihupellon kampuksen uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Rakennus on tarkoitus toteuttaa elinkaarihankkeena, kuten Myllypuron kampuskin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan on mahdollista luopua tiloista osoitteessa Sturenkatu 18–20 ja 22, Nilsiänkatu 3 ja 6 (edellä mainitut ovat huonossa kunnossa, ja niiden korjausvelka-arvio on peräti 90 miljoonaa euroa) sekä lisätiloista Vuokkiniemenkatu 30, Abraham Wetterin tie 4, Elimäenkatu 23 sekä Holkkitie 5 nykyisistä tiloista Stadin ammatti- ja aikuisopiston tilankäytön suunnitelman vuosille 2018-2028 mukaisesti uudishankkeen tilojen valmistuttua.
Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on niin ikään viimeksi pöydälle jäänyt talousarvioehdotus vuodelle 2022 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2022-2024. Käsiteltävänä on myös parikymmentä talousarvioaloitetta ja muutamia valtuustoalueita.
Haagassa muutetaan Steniuksenkentän alueen (Kylänevankuja 3) asemakaavaa. Asia jäi viimeksi pöydälle jo toista kertaa. Kaavamuutoksen tavoitteena on muodostaa uusi viisikerroksisista kerrostaloista koostuva asuinkortteli, joka istuu luontevasti naapuruston nykyiseen ja rakentumassa olevaan rakennuskantaan. Kaavaratkaisu korvaa alueen nykyisen, toteutumattoman asemakaavan, jossa alue oli suunniteltu toteutettavaksi 2–3-kerroksisina rivi-, pari- ja pienkerrostaloina.
Lautakunnan listalla on myös Sörnäistentunnelin hankesuunnitelma. Sörnäistentunneli on 1,6 km pitkä 1+1-kaistainen autoliikenteen tunneli, joka yhdistää Hermannin rantatien ja Sörnäisten rantatien vieden pitkämatkaisen läpiajoliikenteen maan alle. Sörnäistentunnelin myötä Hermannin rantatie muuttuu tunnelin osuudella pääkadusta alueelliseksi kokoojakaduksi, mikä tarkoittaa nykyistä vähäisempiä liikenne- ja kaistamääriä, miellyttävämpää jalankulun ja pyöräliikenteen ympäristöä sekä kadun estevaikutuksen pienenemistä. Tunneli varmistaa autoliikenteen sujumisen pohjois–eteläsuunnassa Kalasataman alueen rakentuessa. Ensimmäisen vaiheen (Sörnäistentunnelin pohjoinen betonitunneliosuus sekä siihen liittyvien ajoramppien maanalaiset rakenteet Kalasatamasta Pasilaan raitiotien ja Hermannin rantatien peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2022-2024) kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa.
Käsiteltävänä on myös valtuutettujen aloitteita, mukana myös oma aloitteeni sähköpotkulautojen ajonopeuden alentamisesta. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea saamani vastaus täältä.
Erinomaista uutta viikkoa!
Kommentit (0)