Helsingin kuntapolitiikan viikko 39/2020

Kaupunginhallituksen esityslistalla on MAL-sopimus. Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti ja käsitellään sote- ja maakuntalausuntoa. Kaikissa lautakunnissa on pöydällä vuoden 2021 talousarvio. Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee lisäksi ruoka-, siivous- ja kohdevastaavapalveluiden hankintaa ja hyväksyy mielenkiintoisia tilahankkeita.  Kaupunkiympäristölautakunnassa on esillä Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma.

 

Maanantai 21.9.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 22.9.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Tarkastuslautakunta

Keskiviikko 23.9.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 24.9.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on MAL-sopimus eli valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2020-2031, joka on jatkoa seudun MAL-sopimukselle 2016-2019.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. Toimenpiteillä edistetään vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä mahdollistetaan sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.

Kestävän ja vähähiilisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän sovittuihin toimenpiteisiin sisältyy Vihdintien pikaraitiotien yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisen hankekokonaisuuden toteutus. Valtio osoittaa siihen sekä muihin kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin liittyviin kustannuksiin 105 miljoonaa euroa edellyttäen, että Helsingin kaupunki tekee hankkeen toteuttamisesta päätöksen, joka on vähintään yleissuunnitelmaluonnoksen hyöty-kustannus -laskelman mukainen tai sitä kannattavampi. Valtio ja kaupunki sopivat erikseen rahoituksen kohdentumisen yksityiskohdista ja aikataulusta. Lisäksi valtio osallistuu Viikin-Malmin pikaraitiotie-hankkeen yleissuunnittelun kustannuksiin 30 prosentin osuudella ja enintään 7,5 miljoonalla eurolla.

Helsinki-Pasila -välin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistaudutaan päivittämällä Helsinkiin suuntautuvan junatarjonnan merkittävän kasvattamisen mahdollistama liikennöintimalli muun muassa Pisara+ -selvityksen (2019), Lähijunaliikenteen varikkoselvityksen (2020) sekä Digirata-selvityksen (2020) ja muiden Helsinki-Pasila -välin kehittämistä koskevien selvitysten pohjalta.

Asumiseen ja elinympäristön laatuun liittyviin sovittuihin toimenpiteisiin sisältyy Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoite yhteensä 6 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta Helsingin osuus on 2,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Lisäksi asumisen ja elinympäristön laadun toimenpiteisiin sisältyvät kuntakohtaiset asuntotuotantotavoitteet. Helsingin asuntotuotantotavoite on 6 600 asuntoa vuodessa, josta valtion tukeman korkotukituotannon osuus on yhteensä 30 prosenttia.

Esityslistalla on lisäksi runsaasti valtuutettujen aloitteita.

Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti. Keskustelemme oletettavasti ainakin koronasta.

Kokouksen isoin asia on periaatepäätös lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lähtökohtana hallituksen esitysluonnoksessa on uuden hallinnontason eli sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vastaavan itsehallinnollisen tason (sote-maakunnat) muodostaminen. Kaupungin lausuntoesityksessä todetaan, että maakuntien perustamisessa on kyse kokonaisvaltaisesta järjestelmämuutoksesta, jolla on monen tyyppisiä, mittavia ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia ja vaikutuksia. On epätodennäköistä, että uudistukselle asetetut tavoitteet esimerkiksi kustannusten kasvun hillinnästä tulevat toteutumaan.

Helsingin kaupungin näkökulmasta sote-uudistuksen merkittävin muutos ja samalla suurin ongelma liittyy peruskunnan rahoitusmalliin esitettyihin muutoksiin. Helsingille lakiesityksen mukaan tuleva sote-rahoitus on kohtuuttoman niukka eikä se ota metropolialueen keskuskaupungin sosiaalisten ja terveydellisten erityisongelmien moninaisuutta ja laajuutta huomioon.

Onnistuin saamaan kaupunginhallituksen kokouksessa 8-7 enemmistön ehdotukselleni, jossa vastustin koulukuraattorien ja -psykologien siirtämisestä sosiaali- ja terveystoimeen. Asiasta keskusteltaneen myös valtuustossa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Siirto soteen muuttaisi kuraattorien ja psykologien toimenkuvaa enemmän yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, mikä olisi iso vahinko ryhmäyttämisen ja esimerkiksi kiusaamisen kitkemisen kannalta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsittelee vuoden 2021 talousarvioehdotusta ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmaehdotus kaupunginhallitukselle esitettäväksi. Talousarvioehdotuksen laatimisen perustana ovat olleet kaupunginhallituksen antamat laatimisohjeet. Palvelemme ensi vuonna noin 140 000 helsinkiläistä yli 600 toimipaikassa 14 000 työntekijän osaamisella. Tämän järjestämiseen on varattu budjettiehdotuksessa noin 1,3 miljardia euroa.

Toimialan talousarvioehdotuksen keskeiset strategiset painotukset ovat jokaiselle hyvä oppiminen, hyvinvoinnin vahvistaminen, kestävä kasvatus, vastuullinen taloudenpito sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Talousarvioehdotukseen sisältyy kaksi sitovaa tavoitetta: mahdollistamme jokaiselle oppijalle yksilöllisesti sopivia tapoja oppia ja opiskella sekä käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä

Lisäksi talousarvioehdotuksessa on tavoitteena uudistaa toimintaa tilojen yhteiskäytöllä ja kaupunkiyhteisenä tavoitteena lasten ja nuorten syrjäytymiseen liittyvä hyvinvoinnin ja terveyden tavoite.

Talousarvioehdotuksessa on varattu määrärahoja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan seuraaviin menokasvuihin: asiakasmäärän kasvuun noin 1 200 lapsella ja nuorella (9,5 miljoonaa euroa), tilavuokrien kasvuun (14,4 miljoonaa euroa!), perusopetuksen lakisääteisten kotikuntakorvausten kasvuun (10 miljoonaa euroa) ja hintatason nousun (24 miljoonaa euroa) kattamiseen. Koronan aiheuttamat lisäkustannukset (11,6 miljoonaa euroa) eivät sisälly talousarvioehdotukseen.

Talousarvioehdotuksen yhteydessä käsitellään myös valtuutettujen talousarvioaloitteet.

Lautakunnalle esitetään päätettäväksi ruoka-, siivous- ja kohdevastaavapalveluiden hankintaa kolmelta eri yritykseltä seuraaville 3 vuodelle ns. korissa 4. Hankintahinta ilman arvonlisäveroa on noin 4,8 miljoonaa euroa. Kilpailutetut kohteet näkyvät esityslistan liitteestä. Siivous- ja kohdevastaavapalveluissa hinnan painoarvo oli kussakin osa-alueessa 70 pistettä ja laadun painoarvo max. 30 pistettä. Laatuarviointi jakautui kaikissa kolmessa osa-alueessa kahteen erilliseen laatua käsittelevään kysymykseen, johon tarjoajat antoivat vastaukset ja vastaukset arvioitiin.

Ruoka- ja siivouspalveluissa hinnan painoarvo oli 60 pistettä ja laadun 40 pistettä. Laatupisteet jakautuivat kolmeen kysymykseen.

Hankinnassa on käytetty kestävän kehityksen mukaisia kriteereitä vähimmäisvaatimuksissa. Palveluntuottajien edellytetään tuottavan sekä ruoka-, siivous- että käyttäjäpalvelut kestävien periaatteiden mukaisesti. Siivouspalvelujen tarjoajalla tulee olla ympäristöä säästävät siivousmenetelmät. Vähimmäisvaatimusten lisäksi ruokapalveluissa laadun yhtenä arviointikriteerinä on käytetty Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteuttamista.

Teemme jälleen päätöksiä monista uusista koulu- ja päiväkotitiloista.

Pasilan pohjoisosaan osoitteeseen Lavakatu 1 on tulossa päiväkodin uudisrakennus. Pasila on rakentuva alue, jonka myötä alueella tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Rakennukseen toteutetaan varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle uusia päiväkotitiloja noin 120 lapselle. Uudisrakennus tarvitaan käyttöön kalustettuna elokuuhun 2023 mennessä. Nyt päätettävän hankkeen lisäksi Pasilan alueelle toteutetaan päiväkoti Hertan korvaava uudishanke, johon tulee noin 100 uutta varhaiskasvatuspaikkaa, sekä Pasilan peruskoulun yhteyteen päiväkoti, jossa toteutetaan varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle uusia päiväkotitiloja noin 200 lapselle.

Punavuoreen osoitteeseen Iso Roobertinkatu 23 on tulossa suomen- ja ruotsinkielisiä päiväkotitiloja vuoden 2022 alussa. Hankkeen toteutuksen yhteydessä korvataan välittömästi niiden valmistuttua Daghemmet Albertin tilat sekä Päiväkoti Meripirtin, Hiekkarannantie 6 paviljongissa toimivan toimipisteen tilat. Lisäksi tilat mahdollistavat palveluiden järjestämistä, kun Kaisaniemen paviljongista luovutaan vuonna 2023.

Käpylään osoitteeseen Pohjolankatu 45 perustetaan ruotsinkielinen koulu. Kottby lågstadieskola toimii tällä hetkellä kahdessa osoitteessa, Pohjolankatu 45 ja Pariisinkuja 2 A2. Nykyisen Kottbyn lågstadieskolan tilat ovat riittämättömät alueen kasvavalle palvelutarpeelle.

Käpylän alueelle osoitteeseen Pohjolankatu 45 toteutettavat korvaavat uudistilat suunnitellaan vuosiluokille 1–9, noin 500 oppilaalle ja 50 varhaiskasvatuksen esiopetukseen osallistuvalle lapselle. Uudishanke korvaa Kottby lågstadieskolanin käytössä olevat tilat osoitteessa Pohjolankatu 45 ja Pariisinkuja 2 A2, Åshöjdens grundskolanin, Sturenkatu 13 lisätilan sekä Daghemmet Fenixin, Käpyläntie 11 ja Daghemmet Sesamin, Pariisinkatu 4, esiopetuksen tilat elokuuhun 2024 mennessä.

Yksityiset sopimuskoulut Kulosaaren yhteiskoulu, Helsingin uusi yhteiskoulu ja Lauttasaaren yhteiskoulu ovat laajentamassa tilojaan, ja niiden hankesuunnitelmista pyydetään lautakunnan lausuntoa. Kaikilla näillä alueilla oppilasmäärät kasvavat, joten laajennukset ovat tarpeen.

Laajasaloon perustetaan aivan uusi yhtenäinen peruskoulu. Kruunuvuorenrannan alueelle rakennetaan uusi asuinalue, jossa tulee asumaan noin 13 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä. Laajasalon peruspiirissä toimii tällä hetkellä neljä suomenkielistä peruskoulua, joista Poikkilaakson ala-asteen koulu, Santahaminan ala-asteen koulu ja Tahvonlahden ala-asteen koulu ovat vuosiluokkien 1–6 kouluja ja Laajasalon peruskoulu on yhtenäinen peruskoulu, jonka 7.–9. luokille alueen kaikki ala-asteen koulujen oppilaat jatkavat.

Kruunuvuorenrannan uuden koulurakennuksen rakentaminen on merkitty rakentamisohjelmassa vuosiksi 2020–2029. Rakennukseen on suunniteltu sijoitettavan leikkipuisto, suomenkielinen peruskoulu ja päiväkoti sekä ruotsinkielinen 1–6 vuosiluokkien peruskoulu. Rakennukseen tulee myös nuorisotoimen tilat.

Ennen varsinaisen koulurakennuksen valmistumista Kruunuvuorenrantaan uusi koulu aloittaa toimintansa tilapäisissä tiloissa, osoitteessa Jurmonkuja 1. Nämä tilat ovat tällä hetkellä Tahvonlahden ala-asteen koulun väistötiloina, mutta remontin jälkeen tilat olisivat uuden koulun käytössä. Lukuvuonna 2021–2022 koulussa on oppilaita vuosiluokalla 7 noin 45. Koulu laajenee vuosien 2021–2023 aikana käsittämään vuosiluokat 7–9. Vuosiluokat 1–6 aloittavat uudessa koulussa aikaisintaan vuonna 2023.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee viime kokouksessa jo toistamiseen pöydälle jääneitä Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan kerrostaloalueiden täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteita. Tavoitteena on, että tulevaisuuden Kontulan keskusta on julkisen liikenteen solmukohta ja tiivis ja monipuolinen kaupunginosakeskus, jossa sijaitsee asumisen sekä kaupallisten ja julkisten lähipalveluiden lisäksi myös seudullisia palveluja. Mellunmäen keskus on merkittävä julkisen liikenteen solmukohta ja sisäänkäynti Helsinkiin ja lähipalvelukeskus, jossa on kaupallisten ja julkisten palveluita ja asumista. Mellunmäki ja Vesala ovat tiiviisti raideliikenteen varteen rakennettuja vehreitä kaupunginosia, joissa on hengittävä kaupunkirakenne, turvallinen ja viihtyisä kävelyn ja pyöräilyn ympäristö, sujuvat vaihdot joukkoliikenteiden välillä ja hyvät yhteydet ympäröiville virkistysalueille.

Lautakunta antaa lausunnon luonnoksesta Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaksi. Ohjelmassa on määritelty 12 tavoitetta neljän päämäärän alle. Nämä neljä päämäärää ovat riittävän asuntotuotannon määrän varmistaminen, asuntotuotannon monipuolisen laadun turvaaminen, elinvoimaiset alueet ja segregaation ehkäiseminen sekä asuntokannan ja asunto-omaisuuden kehittäminen.

Asuntotuotantotavoitteen mukaan Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vähintään 7000 asuntoa vuodessa. Tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen tulee jatkossa olemaan yhä kalliimpaa. Edellytysinvestointien (kadut, joukkoliikenneyhteydet jne.) tekeminen taloudellisesti kiristyvässä tilanteessa tulee muodostumaan ongelmaksi. Näin ollen asuntotuotantotavoitetta ei ole nyt määritellystä mahdollista nostaa nykyisten resurssien puitteissa, vaikka kysyntää todennäköisesti olisikin.

Kaupungin oman uudisasuntotuotannon tavoite esitetään nostettavaksi 1500 asunnosta 1750 asuntoon vuodesta 2022 alkaen. Tällä tavoin saavutettaisiin aikaisempi 25% osuuden taso kaupungin kokonaistavoitteesta, joka on jo aikaisemmin nostettu 6000 asunnosta 7000 asuntoon.

Esityslistalla ovat lisäksi Radiokatu 15:n ja 20:n sekä Kruunuvuorenrannan keskuskorttelien asemakaavat.

Kaikki lautakunnat askaroivat tulevalla viikolla talousarvion ja talousarvioaloitteiden parissa.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu