Helsingin kuntapolitiikan viikko 41/2024

Kaupunginhallituksessa käsitellään Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavaa ja valtuutettujen aloitteita. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kuulee tilannekatsauksen Helsingin yrityskentän kehityksestä. On hyvä muistaa, että yhteisövero muodostaa noin neljänneksen kaupungin verotuloista! Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Vuosaaren ja Länsi-Haagan asemakaavoja ja antaa lausunnon mikroliikkumista (= sähköpotkulaudat) koskevasta lakiesityksestä.

 

Maanantai 7.10.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 8.10.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto

Keskiviikko 9.10.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 10.10.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan yksilöasioiden jaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee Pitäjänmäen asemanseudun asemakaavan muutosta. Muutos koskee Pitäjänmäen asemapuistoa vanhoine rakennuksineen sekä radan pohjoispuolen rakentamatonta aluetta asemapuiston länsipuolella. Asemasillan kohdalle on suunniteltu uusi aukio päivittäistavarakauppoineen ja liiketiloineen sekä katosrakennelma yleisille polkupyöräpaikoille. Kaavamuutos mahdollistaa radan pohjoispuolelle asemasillan länsipuolelle uuden asunto- ja liikekorttelin rakentamisen vaihtelevan korkuisine asuinkerrostaloineen. Korkein, 12-kerroksinen asuinrakennus sijoittuu aukion viereen, muut rakennukset ovat 5–8-kerroksisia. Asukasmäärän lisäys on noin 570. Vanha asemarakennus puistoineen suojellaan.

Esityslistalla on runsaasti valtuutettujen aloitteita ja toivomusponsia.

Kaupunginhallituksen torstaisen aamukoulun teemana on suurten katu- ja ratatyöhankkeiden tilannekuva. Se onkin tarpeen, sillä suuria katu- ja ratatöitä ei ole sovitettu tähän saakka yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto kuulee tilannekatsauksen Helsingin yrityskentän kehityksestä ja erityispiirteistä sekä elinkeino-osaston toimintaedellytysten ja toiminnan pitkäjänteisyyden vahvistamisesta.

Helsingin yrityskenttää koskevasta katsauksesta ilmenee mm., että Helsingin toimialarakenne on palveluvaltainen. Kaupungissa korostuvat erityisesti liike-elämän palveluihin lukeutuvat toimialat. Tähän toimialakokonaisuuteen lukeutuvat informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Niiden palveluksessa työskentelee peräti 55 % kaikista Helsingin yksityisen sektorin työntekijöistä.

Teollisuuden, kaupan, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parissa työskentelevien osuus on Helsingissä muuta Suomea pienempi. Pääkonttoreiden lisäksi Helsingistä löytyy jonkin verran myös teollista tuotantoa. Esimerkiksi Pitäjänmäessä sijaitseva ABB on yksi kaupungin suurimmista yksittäisistä työnantajista ja niin ikään Helsingissä toimivilla Planmeca:lla ja GE Healthcare Finland:lla on kummallakin yli 500 suuruinen henkilöstö.

Helsingin työpaikkamäärän ennustetaan kasvavan noin 0,6–0,7 prosentin vuositahdilla, jolloin se kasvaisi nykyisestä 430 000:sta reiluun 480 000 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä. Liike-elämän palveluiden työpaikkojen odotetaan kasvavan entisestään ja pysyvän kaupungin eniten työllistävänä toimialakokonaisuutena.

Ulkomaalaisomisteisuus korostuu Helsingissä tietyillä toimialoilla. Voimakkaasti viime vuosina kasvanut informaation ja viestinnän toimiala on selvästi muita toimialoja kansainvälisempi – 38 prosenttia informaation ja viestinnän henkilöstöstä työskentelee ulkomaalaisomisteisen yrityksen palveluksessa.

Yhteisövero muodostaa noin neljäsosan Helsingin verotuloista. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritykset tuottavat merkittävän tuloerän kaupungin kassaan yhteisöveron muodossa. Vuonna 2022 toimialaan kuuluvien yritysten Helsingille maksama 261 miljoonan euron yhteisövero vastasi 38 prosentin osuutta kaupungin koko yhteisöverokertymästä.

Merkittävimmät yhteisöveroa kerryttävät yritykset tulevat korkeaa osaamistasoa edellyttäviltä palvelusektorin toimialoilta, mutta suurten listalta löytyy myös teollisuus- ja energiayhtiöitä. Muun muassa Supercell, Nordea, Solidium, OP, ABB, Elisa, Fingrid, Kuntarahoitus ja Danske Bank kuuluivat Helsingin suurimpiin yhteisöveron maksajiin vuonna 2022.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltaneen erityisesti valtuutettujen ja valtuustoryhmien aloitteista.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee pohjoisen lähikeskustan (suomeksi Keski-Vuosaari) asemakaavan muutosehdotuksen. Nykyisen vajaakäyttöisen ostoskeskusrakennuksen purkamisella ja korvaamisella tehokkaammalla ja monipuolisemmalla täydennysrakentamisella tavoitellaan alueen elinvoimaisuuden kasvattamista: uusia lähipalveluja, uusia nykyaikaisia esteettömiä asuntoja ja nykyaikaista urbaania kävely-ympäristöä. Osa uudisrakentamisesta voi toteutua palveluasumisena. Täydennysrakennettava tontti sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle Kallvikintiellä kulkevan nykyisen bussiliikenteen runkolinjan 560 läheisyyteen. Kyseinen linja on esitetty yleiskaavassa 2016 korvattavaksi pikaraitiotieyhteys Jokeri 2:lla. Asukasmäärän lisäys on enintään 300.

Esityslistalla on myös Länsi-Haagan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus Vihdintien ympäristössä. Lähiasukkaiden voimakkaasti esittämää huolta Riistavuorenpuiston luonnon ja virkistyksen arvoista on kuunneltu, kaavoitusprosessin kuluessa rakentamista on rajattu merkittävästi kapeammalle alueelle. Riistavuorenpuistosta säilyy asemakaavaehdotuksessa puistona noin kaksi kolmasosaa. Länsi-Haagaan suunnitellaan asuntoja noin 2400 uudelle haagalaiselle.

Lautakunta antaa KH:lle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi mikroliikkumista (=sähköpotkulaudat ym.) koskevaksi lainsäädännöksi. Luonnos hallituksen esitykseksi on virkamiesesityksen mukaan erittäin kannatettava ja vastaa siihen muutostarpeeseen, jota Helsinki on esittänyt huolehtiessaan markkinaehtoisten mikroliikkumispalveluiden vaikutuksista katuympäristöön ja liikenteeseen. Kaupungin kannalta on ollut kestämätön tilanne, että liikenneturvallisuutta parantavista toimenpiteistä on jouduttu neuvottelemaan operaattoreiden kanssa vapaaehtoisuuteen perustuen. Vapaaehtoisuus on mahdollistanut esimerkiksi tilanteen, jossa markkinoille tuleva uusi operaattori voi kyseenalaistaa vapaaehtoisesti sovitut säännöt. Tällöin muutkin operaattorit voivat vetäytyä sovitusta, koska tämä antaa epäreilun kilpailuasetelman uudelle toimijalle. Hallituksen esitykseen sisältyvää mikroliikennelupaa kannatetaan. Esitys ei mahdollista operaattoreiden kilpailuttamista, mitä kaupunki pitäisi hyvänä. Esitykseen sisältyvää mahdollisuutta antaa ajoneuvojen lukumäärää koskevia rajoituksia kaupunki pitää välttämättömänä.

Aurinkoista syysviikkoa!

pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Päivätyössä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana. Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu