Helsingin kuntapolitiikan viikko 43/2020

Kaupunginhallituksen esityslistalla on Laajasalon ratikkakortteli ja tapahtumapaikkojen päättymislinjausten priorisointimalli. Kaupunginvaltuusto käsittelee nuorisovaltuuston, kunnan asukkaan ja valtuutettujen aloitteita. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa on päiväkotihankkeita sekä suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen palvelukokonaisuuksia koskeva organisaatiomuutos. Kaupunkiympäristölautakunta tekee esityksen asuntotonttien sekä asumista palvelevien tonttien maanvuokrauksen yleisten periaatteiden hyväksymiseksi.

 

Maanantai 19.10.

Kaupunginhallitus

Tiistai 20.10.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 21.10.

Kaupunginvaltuusto

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Torstai 22.10.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on omalta toimialaltani Käpylän peruskoulun Untamo-rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma. Myös päiväkoti Pasila pohjoisen uudisrakennuksen hankesuunnitelma on edennyt kaupunginhallitukseen.

Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavan muuttaminen on edennyt kaupunginhallitukseen saakka. Kaavaratkaisu koskee aluetta, joka sijaitsee Laajasalon Yliskylässä Reposalmentien varrella Laajasalon liikuntapuiston kupeessa. Kruunusillat-raitiotien päätepysäkin läheisyyteen Laajasaloon on suunniteltu rakennettavaksi Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridi. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen.

Esityslistalla on myös tapahtumapaikkojen päättymislinjausten priorisointimalli. Priorisointi vaikuttaa tapahtuma-alueiden meluaikoja koskevien hakemusten käsittelyyn. Tässä tarkoitettuja tapahtuma-alueita ovat vuonna 2021 Töölönlahden puisto ja Kansalaistori, Suvilahti, Olympiastadion, Kaisaniemi ja Malmin entinen lentokenttä. Olympiastadionin kohdalla tilannetta tarkistetaan avajaisvuoden jälkeen. Kaupunkiympäristön toimialan ympäristönseuranta ja -valvontayksikkö on muun muassa linjannut, että tapahtumalla voi olla enintään kaksi kello 22.00 jälkeen päättyvää tapahtumapäivää.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään nuorten aloitteita ja kunnan asukkaan aloitteita. Nuorten aloitteita tehtiin ensimmäisen vuosipuoliskon 2020 aikana 29. Aiheina oli mm. talouskasvatuksen lisääminen kouluissa, valvotut huumeiden käyttöhuoneet, metroon roskakorit ja USB-laturit, parempaa vege-ruokaa ja alkoholikasvatusta kouluihin. Kunnan asukkaan aloitteita tehtiin kaksi. Niissä toivottiin eläkeläisten ottamista huomioon kaavamuutoksissa ja tilojen suunnittelussa sekä Ulko-Hatun suojelua.

Valtuutettujen aloitteiden käsittelyä jatketaan siitä, mihin viimeksi päästiin. Aiheina on mm. Kauppatorin lokkiongelman helpottaminen, sähköpotkulautojen pysäköinti, yhden vyöhykkeen kertalippujen käyttöönotto joukkoliikenteessä, Fredrikintorin kunnostaminen, bussien yöliikenteen lisääminen arkisin ja jopa petoeläinten pesimisen tukeminen. Ja paljon muuta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on jälleen useiden päiväkodin uudisrakennusten tarveselvityksiä.

Kannelmäkeen osoitteeseen Purpuripolku 1 on tulossa uudishanke, joka korvaa nykyisen päiväkoti Pelimannin toimipisteet osoitteissa Vetelintie 4 ja Pelimannintie 16. Korvaavaan uudisrakennukseen toteutetaan varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle tilat noin 210 lapselle.

Mellunkylään osoitteeseen Korvatunturintie 7 on tulossa uudisrakennus, joka korvaa päiväkoti Tunturin ja johon toteutetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tilat noin 150 lapselle.

Munkkiniemeen osoitteeseen Riihitie 9 rakennetaan daghemmet Elkan ja päiväkoti Elkan korvaava uudisrakennus. Rakennukseen tulee varhaiskasvatukselle tilat noin 210 lapselle, joista 100 tilapaikkaa on suomenkieliselle päiväkodille ja 110 tilapaikkaa ruotsinkieliselle päiväkodille.

Lautakunnalle esitellään Nordiska skolan -konsepti. Suunnitelman mukainen Nordiska skolan on kaikille avoin monikielinen Helsingin kaupungin koulu, jonka toiminnassa näkyy vahvasti pohjoismaisuus, monikielisyys ja kestävän kehityksen ilmiöt. Nordiska skolanissa lapsi voi aloittaa yksilöllisen koulupolkunsa päiväkodissa ja jatkaa sitä toiselle asteelle asti. Koulu toimii ja opettaa sekä suomeksi että ruotsiksi. Nordiska skolan on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille hakijoille ilman soveltuvuuskoetta. Valitettavasti Opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut vastauksessaan maaliskuussa 2020, että sillä ei ole toimivaltaa myöntää kokeilulupaa asiassa. Toivottavasti Nordiska skolanin kanssa päästään etenemään ensi valtuustokaudella.

Esityslistalla on myös suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen palvelukokonaisuuksia koskeva organisaatiomuutos. Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti maaliskuussa suomenkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteena, että suomenkielinen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus jakaantuvat seitsemään yhteiseen alueeseen, jotka perustuvat kaupungin suuripiirijakoon siten, että itäinen ja Östersundomin suurpiiri muodostavat yhden alueen. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen alueellista johtamisrakennetta uudistetaan tässä kokouksessa tehtävällä päätöksellä vastaamaan suunnittelun pohjana toimivia suurpiirejä.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluja tarkastellaan suurpiiritasolla siten, että lapsen opinpolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen on sujuva ja että lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaate toteutuvat mahdollisimman hyvin. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä perusopetuksen palvelukokonaisuuksissa on 1.1.2021 lukien varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 7 alueellista palveluyksikköä sekä suomen- ja muun kuin ruotsinkielisen yksityisen varhaiskasvatuksen ohjauksen ja valvonnan palveluyksikköä ja perusopetuksessa 7 alueellista palveluyksikköä ja perusopetuksen oppilashuollon palvelut.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita. Itäkeskuksen ja Vuosaaren väliin sijoittuva Vartiokylänlahti on tulevaisuudessa yksi alueista, joilla kaupunki yleiskaavan ja sen toteutusohjelman mukaisesti kasvaa ja tiivistyy. Suunnitteluperiaatteissa esitetään Vartiokylänlahden molemmin puolin Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja myöhemmässä vaiheessa Rastilan kartanon alueelle joukkoliikenneverkostoon kytkeytyviä, monimuotoisia ja merellisiä asuinalueita palveluineen ja virkistysalueineen yhteensä noin 7 500 asukkaalle. Kehittyvä Itä-Helsingin kulttuuripuisto muodostaa alueen ytimen.

Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu koskee Rastilan metroaseman ympäristöä, Meri-Rastilan liikekeskusta ja 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen länsiosaa sekä asuinalueen sisäisiä puisto- ja katualueita. Alueelle on suunniteltu uutta asuin- liike- ja palvelurakentamista puistoalueiden reunoille sekä olemassa oleville tonteille. Asukasmäärän lisäys on noin 2 400.

Metropolian vanhaa kampusta osoitteessa Bulevardi 29-31 koskevaa asemakaavaa muutetaan. Kojamo Oyj ja Lakewood Oy:n ovat ostaneet kaupungilta Metropolian tontin ja kiinteistöt, jotka sijaisevat näyttävällä paikalla Hietalahden torin kupeessa. Opetustoiminnan muutettua rakennuksista Myllypuroon uudelle Metropolian kampusalueelle, korttelin käyttötarkoitusta ollaan muuttamassa hotelli-, asuin-, liike- ja toimitilakäyttöön. Teknillisen korkeakoulun entisen päärakennuksen käyttötarkoitus muutetaan hotellikäyttöön ja sen yhteyteen tutkitaan lisärakentamista. Vanhan ja uuden kemian rakennuksen sekä Bulevardi 29:n rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan asuin-, liike- ja toimitilakäyttöön. Rakennukset tullaan suojelemaan asemakaavalla. Asukasmäärän lisäys on noin 140.

Lautakunta tekee kaupunginhallitukselle esityksen asuntotonttien sekä asumista palvelevien tonttien maanvuokrauksen yleisten periaatteiden hyväksymiseksi. Helsingin kaupungin noudattaman käytännön ja tonttien luovutusta koskevien linjausten mukaisesti kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit pääasiallisesti pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla. Kaupungin asuntotonttien maanvuokraustoiminta on perustunut eri aikoina tehtyihin osapäätöksiin, tonttikohtaisiin vuokrausperiaatepäätöksiin sekä muutoin maanvuokrausasioissa noudatettuun käytäntöön. Kaupungilla ei siten ole ollut luottamuselimissä vahvistettuja kattavia asuntotonttien maanvuokraustoimintaa koskevia yleisiä periaatteita. Tämä on ollut omiaan heikentämään maanvuokraustoiminnan läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Ehdotuksen mukaan tonttikohtainen maanvuokran määrittely tapahtuu jatkossa viranhaltijapäätöksin kaupunginvaltuuston vahvistamiin yleisiin periaatteisiin sekä kaupunkiympäristölautakunnan niitä tarkentaviin soveltamisohjeisiin perustuen.

Kaupunkiympäristölautakunta antaa myös lausunnon teknisten palvelujen palvelustrategiasta ja Staran kehittämisestä. Teknisten palvelujen palvelustrategisia linjauksia valmistellut työryhmä ehdottaa linjauksien asettamista siten, että jatkossa Stara tuottaa kaupunkiluonnon hoidon pääasiassa omalla työvoimallaan ja hankkii erikoiskalustoa edellyttävät palvelut markkinoilta. Infrarakentamisessa Staran työ kohdennetaan pieniin, kilpailutuksen kannalta hankaliin, riskialttiisiin, kiireellisiin ja paikallistuntemusta vaativiin kohteisiin. Alueiden esirakentamisessa Staralle osoitetaan kaupungin kannalta kiireelliset kohteet. Katujen ja liikenneväylien rakentamisessa Staran työ kohdennetaan peruskorjauksiin, putkistosaneerauksiin ja liikennejärjestelyhankkeisiin. Staran puistorakentaminen pidetään nykyisellä tasollaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään palveluseteliasioita: terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä sekä lääkäritarkastusten järjestämistä palvelusetelillä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä äitiys- ja lastenneuvolassa. Nämä asiat jäivät viimeksi pöydälle.

Äitiysneuvolan, lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastukset ovat kunnan lakisääteisiä velvoitteita.

Esityslistalla on myös HYKS-alueen sote-palvelujen järjestämissuunnitelma vuosille 2021-25. Tavoitteina ovat muun muassa kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen asettamalla yhteiset tavoitteet, toiminnan ja talouden suunnittelun yhdistäminen sekä digitaalisten ratkaisujen käytön laajentaminen talouden kestävän kehityksen varmistamiseksi. Kuntien ja HUSin yhteisillä, toimintoja integroivilla, tavoitteilla kehitetään palvelujen asiakaslähtöisyyttä, palvelutuotannon ohjausta sekä tiedolla johtamista.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu