Helsingin kuntapolitiikan viikko 44/2022

Kaupunginhallituksessa käsitellään kaupungin talousarviota 2023 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa. Kaupunginvaltuuston esityslistalla on nuorten aloitteita. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on elämyksellinen ydinkeskusta, Esplanadien kokeilu ja kesäkadut Helsingissä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsittelee suomenkielisten lukioiden palveluverkkoselvitystä.

 

Maanantai 31.10.

Kaupunginhallitus

Tiistai 1.11.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Keskiviikko 2.11.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 3.11.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Kaupunginhallituksessa käsitellään kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025 sekä vuoden 2023 tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määräämistä.  Kasvatuksen ja koulutuksen osalta budjetissa on kasvua yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin korotusta vuoteen 2022 verrattuna ja lähes 600 euron lisäpanostusta per lapsi ja nuori. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 8,8 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia ja kaupunkiympäristön toimialalle osoitetaan 4,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka painottuu kaupunkiympäristön kunnossapidon ja turvallisuuden sekä perustoiminnan resurssien varmistamiseen.

Vuonna 2023 henkilöstöetuja ja palkitsemista vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla, josta 7 miljoonaa kohdennetaan kunta[1]Helsingin palkkakehitysohjelman jatkamiseen, kiinnittäen erityistä huomiota matalapalkkaisimpiin työntekijäryhmiin ja aloihin, joissa työvoiman saatavuuden haasteet ovat suurimmat.

Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 5,36 %, joka kuulostaa pieneltä, mutta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti (joka on vuonna 2022 Helsingissä 18,00 %) vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0.93, kuten ennenkin.

Esityslistalla on myös Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025. Sen painopisteinä ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet sekä turvallinen ja kaunis kaupunki.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle on laadittu palvelustrategia, jolla tähdätään siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa: tiedolla johtamista, kustannusten hallintaa, palvelutarpeen kehittymisen ennakointia ja ennaltaehkäisyä, palvelujen riittävyyden, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamista, systemaattisesti suunniteltua tuotantorakennetta, palvelutuotannon ohjausta ja hyödyntämistä sekä valvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.

Kaupunginvaltuustossa käsitellään nuorten aloitteita ajalta 1.1.-30.6.2022. Nuorten aloitteella tarkoitetaan helsinkiläisten 13−17-vuotiaiden tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Aloitteet jakaantuivat tällä kertaa sosiaali- ja terveystoimialan (2), kaupunkiympäristön toimialan (1), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan (4), kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan (3) ja kaupunginkanslian (1) toimintaan: hengailupaikkoja ja kerhotoimintaa, maksutonta aamupalaa, mielenterveysasioita.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee elämyksellistä ydinkeskustaa, Esplanadien ja niihin liittyvien katujen kokeilua sekä kesäkatuja Helsingissä.

Tyypilliseen tapaan elävöittämistä lähdetään hakemaan katuja sulkemalla. Helsingin ydinkeskustassa parannetaan tällä valtuustokaudella kävelyn ja oleilun olosuhteita Esplanadien ja niihin liittyvien katujen kokeilulla. Liikennejärjestelyihin tehdään väliaikaisia muutoksia Pohjois- ja Eteläesplanadilla, Erottajankadulla, Kasarmikadulla, Lönnrotinkadulla, Mannerheimintiellä ja Uudenmaankadulla sekä Designmuseon aukion kohdalla Korkeavuorenkadulla.

Kokeilu olisi tarkoitus aloittaa kesäkaudella 2023.

Kaupunginhallitus päätti tammikuussa 2021 periaatteista kävelykeskustan laajentamiseen tähtäävän jatkosuunnittelun pohjaksi. Sen seurauksena on kaupunkiympäristön toimialalla valmisteltu mm. ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka vaikutusten arviointia oli tarkoitus tehdä keväällä 2023.

Valmistelua kuitenkin nopeutettiin elokuussa. Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän HELY-yhteistyöryhmässä syys-lokakuussa esiteltiin ehdotus nopeista käveltävien alueiden toimenpiteistä, joihin kuuluvat mm. Esplanadien ajokaistamäärän vähentäminen kokeiluna sekä Lönnrotinkadun ja Uudenmaankadun ajokaistojen vähentäminen ja pyöräkaistojen lisääminen niin ikään kokeiluna.

Elinkeinoelämän edustajat vastustavat sitä, että esitys vietäisiin eteenpäin irrallaan muusta ydinkeskustan kehittämisestä ja ennen ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumista. Keskustan kehittämistä pitäisi suunnitella yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja yhtenä kokonaisuutena.

Helsingin ydinkeskustan elinvoiman heikkenemisestä on syytä olla huolissaan. Kaupan ja ravintola-alan liikevaihdon kasvu ydinkeskustassa on jäänyt muuta Helsingin seutua hitaammaksi ja jopa alemmalle tasolle kuin ennen koronaa. Esimerkin mainitakseni keskusta-alueen osuus koko Helsingin seudun ravintoloiden liikevaihdosta oli 39 prosenttia vuonna 2021, kun se oli suurimmillaan lähes 50 prosenttia vuonna 2016. Keskustassa toimivien yritysten liikevaihto ja kannattavuus ei ole saavuttanut koronaa edeltävää tasoa, kuten muualla Helsingin seudulla.

Ajankohta tehdä käveltävien alueiden nopeaan laajentamiseen liittyviä kokeiluja on siis täydellisen väärä.

Se on väärä myös sen vuoksi, että samaan aikaan keskustan saavutettavuus erityisesti autoliikenteen näkökulmasta huononee meneillään olevien ja tulevien isojen liikenneinfrahakkeiden seurauksena käytännössä kaikista ilmansuunnista. Esimerkkeinä mainittakoon Kruunusiltojen työmaat vuoden 2027 loppuun asti sekä keväästä 2023 vuoden 2025 loppuun mennessä toteutettavaksi esitetty Mannerheimintien remontti sekä Runeberginkadun liikenteeseen vaikuttava Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Myös Porkkalankadulle on suunnitteilla samaan aikaan merkittävä työmaa, joka vaikeuttaa yhteyksiä lännestä keskustaan.

 

Olisi syytä toteuttaa riippumaton selvitys, jossa tutkitaan keskustan vaikutusalueella toimivien yritysten ja palveluntuottajien näkemykset keskustan kehittämiseen ja käveltävien alueiden laajentamiseen, ja että keskustassa tehtävät muutokset valmisteltaisiin yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa alkuperäisen aikataulun – vuoden 2023 aikana – mukaisesti.

Kaupunki voi jo nyt vaikkapa vain lupapolitiikkaansa höllentämällä ja lisärakentamista sallimalla kaupunki vaikuttaa tehokkaasti keskustan elävöitymiseen. Kaupunginhallituksen alun perin tammikuussa 2021 tekemä päätös sisältää monia kannatettavia keinoja, kuten kadulle avautuvien tilojen ja kortteleiden välisten jalankulkuyhteyksien lisäämisen sekä ravintoloiden ja kahviloiden kiinteiden terassien toteuttamisen helpottamisen. Alueen yritykset ovat varmasti mielellään mukana ideoimassa ja toteuttamassa tällaisia uudistuksia.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää koulujen työ- ja loma-ajoista ensi lukuvuodeksi. Muista lähettää ekaluokkalaisesi koulutielle torstaina 10.8.!

Esillä on myös suomenkielisten lukioiden palveluverkkoselvitys. Helsingissä on 11 suomenkielistä kaupungin lukiota ja yksi kaupungin aikuislukio. Nuorten lukioista viidellä on erityistehtävä ja kuudessa lukiossa on kaupungin myöntämä painotus tai linja. Lisäksi Ressussa on kansainvälinen IB-lukio. Vuoden 2022 väestöennusteen mukaan lukiolaisten määrä kasvaa Helsingissä koko 2020-luvun. Vuonna 2023 aloituspaikkoja tarvitaan noin 2770 ja vuonna 2030 tarve on noin 3260 aloituspaikkaa, jonka jälkeen lukiolaisten määrän ennustetaan lähtevän laskuun. Aloituspaikkojen tarpeen ennakoidaan kasvavan siis noin 490 aloituspaikalla vuoteen 2030 mennessä. Tätä kasvua varten tarvitaan lisätiloja, joita esitetään hankittavaksi usealle lukiolle.

Lisäksi vahvistetaan aloituspaikat eri koulutusasteille.

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Päivätyössä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana. Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu