Helsingin kuntapolitiikan viikko 45/2020

Kaupunginhallituksen esityslistalla on talousarvio sekä tulovero- ja kiinteistöveroprosentit. Sille esitetään myös alueen varaamista Eteläsatamasta laatu- ja konseptikilpailua varten. Esityslistalla on edelleen myös AM-ohjelma 2020 ja pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-25. Kaupunginvaltuusto käsittelee Laajasalon ratikkakorttelia ja aloitteita. Kaupunkiympäristölautakunta määrittelee Elielin- ja Asema-aukion asemakaavamuutoksen suunnitteluperiaatteet.

 

Maanantai 2.11.

Kaupunginhallitus

Tiistai 3.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

Keskiviikko 4.11.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 5.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on kaupungin talousarvio vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2023 sekä vuoden 2021 tulovero- ja kiiinteistöveroprosentit. Nämä asiat jäävät varmasti pöydälle odottamaan ryhmien välisiä neuvotteluja.

Kaupunginhallitus varaa Eteläsatamasta alueen laatu- ja konseptikilpailua varten. Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteena on kehittää Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä siten, että alueesta muodostuu keskustan elinvoimaisuutta tukeva toiminnallinen kokonaisuus. Laatu- ja konseptikilpailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa kaupungin maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia sekä muita tavoitteita toteuttava, laadullisesti ja toiminnallisesti erittäin korkeatasoinen maankäytön kokonaissuunnitelma, joka toimii alueen tulevan kehittämisen, asemakaavoituksen sekä toteutuksen pohjana. Tavoitteena on, että kilpailu viedään läpi vuosien 2021–2022 aikana.

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2020 eli ns. AM-ohjelma jäi viimeksi pöydälle. Esitys on tällä hetkellä sellainen, että Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksen muutoksilla vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 alkaen 1 750 asuntoa vuodessa. Asuntotuotannon korkean tason saavuttamiseksi tulee kaupungin kokonaisprosessia sujuvoittaa. Rakentamiskelpoisten tonttien määrän tulee vastata 1,5 vuoden asuntotuotannon määrää. Asemakaavavarannon on mahdollistettava vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallinta- ja rahoitusmuotojakauman mukaan. Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 700 000 kerrosalaneliömetriä. Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotantoon tontteja vähintään 4 900 asunnon rakentamisen verran. Perheasunnoiksi soveltuvien eli vähintään kahden makuuhuoneen asuntojen riittävä osuus omistusasuntotuotannosta turvataan. Varmistetaan omistustuotannon perheasuntojen määrä ja tuotannon laatu.

Hallinto- ja rahoitusmuototavoite olisi esityksen mukaan seuraava: 25 % pitkäaikaisesti säänneltyjä ARA-vuokra-asuntoja (1 750 asuntoa, joista 300 opiskelija- ja nuorisoasuntoja), 30 % välimuodon asuntoja (2 100 asuntoa, joista pitkäaikaisesti säänneltyjä ARA-asumisoikeusasuntoja 700 asuntoja ja lyhytaikaisesti säänneltyä ARA-vuokra-asuntoja, Hitas- ja hintakontrolloituja omistusasuntoja ja muita asuntoja 1 400 asuntoa) ja 45 % sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntoja (3 150 asuntoa). Itse kyseenalaistan vahvasti Hitas-kannan lisäämisen.

Helsingin pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025 jäi myös pöydälle viime kokouksessa. Kehittämisohjelman ylätavoitteena on, että Helsinki on kaiken ikäisille sopiva ympärivuotinen pyöräilykaupunki, ja pyöräliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 20 % vuoteen 2035 mennessä. Alatavoitteina ovat seuraavat: 1) Pyöräliikenteelle on suorat ja sujuvat reitit, joilla on selkeät risteysjärjestelyt ja jalankulun ja pyöräliikenteen laadukas erottelu, 2) Pyöräväylien ja pysäköinnin ylläpito on laadukasta ympärivuotisesti, 3) Pyöräliikenne on otettu huomioon työmaan aikaisissa järjestelyissä, 4) Pyöräpysäköintipaikkojen ja -palvelujen määrä vastaa kysyntää ja ne ovat laadukkaita sekä 5) Markkinointi ja viestintä edistävät positiivista mielikuvaa pyöräliikenteestä.

Esityslistalla on edelleen myös tapahtumapaikkojen päättymislinjausten priorisointimalli. Asia jäi viimeksi pöydälle. Priorisointi vaikuttaa tapahtuma-alueiden meluaikoja koskevien hakemusten käsittelyyn. Tässä tarkoitettuja tapahtuma-alueita ovat vuonna 2021 Töölönlahden puisto ja Kansalaistori, Suvilahti, Olympiastadion, Kaisaniemi ja Malmin entinen lentokenttä. Olympiastadionin kohdalla tilannetta tarkistetaan avajaisvuoden jälkeen. Kaupunkiympäristön toimialan ympäristönseuranta ja -valvontayksikkö on muun muassa linjannut, että tapahtumalla voi olla enintään kaksi kello 22.00 jälkeen päättyvää tapahtumapäivää.

Esityslistalla on niin ikään melkoinen määrä valtutettujen aloitteita ja toivomusponsia.

Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti. Oletettavasti keskustellaan ainakin koronasta.

Vuosia odotetun Käpylän peruskoulun Untamo-rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma on edennyt valtuustovaiheeseen. Perusparannuksen hintalappu on 16,3 miljoonaa euroa. Käpylän peruskoulu toimii kolmessa rakennuksessa, joista Hykkylä on perusparannettu vuosina 2010−2011. Untamo-rakennus ja Väinölä-rakennus ovat laajan perusparannuksen tarpeessa. Väinölä-rakennuksen hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.12.2019. Nyt päätettävänä oleva hankesuunnitelma koskee vuonna 1950 valmistunutta Untamo-rakennusta. Sen talotekninen varustus on käyttöikänsä päässä.

Laajasalon ratikkakorttelin asemakaavaa muutetaan, ja aiheesta keskustellaan varmasti vilkkaasti alueelta tulleen runsaan asukaspalautteen vuoksi. Kaavaratkaisu koskee aluetta, joka sijaitsee Laajasalon Yliskylässä Reposalmentien varrella Laajasalon liikuntapuiston kupeessa. Kruunusillat-raitiotien päätepysäkin läheisyyteen Laajasaloon on suunniteltu rakennettavaksi Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridi. Arkkitehtuurikilpailun kautta kokonaisuudelle esitetään tilaa vievän varikkotoiminnon ja asumisen yhdistävää ratkaisua. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen.

Valtuutettujen aloitepinoa käsitellään jo kolmatta kertaa, ja nyt on tarkoitus käsitellä kasa loppuun, vaikka menisi aamuun saakka.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto määrittää suomenkielisen esi- ja perusopetuksen sekä lukio-opetuksen työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2021-2022. Esityksen mukaan esi-, perus- ja lukio-opetuksen työaika alkaa syksyllä 11.8.2021 (ke) ja päättyy 22.12.2021 (ke). Syysloma on viikolla 42 eli 18.10.2021 (ma) – 22.10.2021 (pe). Joululoma on 23.12.2021 (to) – 7.1.2022 (pe). Työaika alkaa keväällä 10.1.2022 (ma) ja päättyy 4.6.2022 (la).

Jaosto vahvistaa myös esiopetuksen järjestämispaikat sekä painotetun opetuksen, ekaluokkien ja 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät ensi lukuvuodelle.

Aleksis Kiven peruskoulun, Kalasataman peruskoulun ja Vallilan ala-asteen koulun oppilaaksiottoalueita täsmennetään ensi lukuvuodesta alkaen. Alueen asukkailta on tullut aloite oppilaaksiottoalueen muutoksesta. Kalasataman pohjoisosaan on valmistunut uusia asuintaloja ja rakentaminen etenee Hermanninrannan alueelle. Tällä alueella ei aiemmin ole ollut asuinrakennuksia. Alueen asukkaiden näkökulmasta koulumatka Kalastaman peruskouluun on turvallisempi ja lyhyempi kuin matka Vallilan ala-asteen kouluun.

Suomenkieliselle jaostolle esitetään, että Kruunuvuorenrantaan perustettavan uuden koulun nimeksi tulee Kruunuvuorenrannan peruskoulu ja koulu aloittaa toimintansa vuosiluokilla 7-9. Maatullin ala-asteen esitetään laajenevan yhtenäiseksi peruskouluksi ja koulun nimeksi esitetään 1.8.2021 alkaen Maatullin peruskoulu.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Elielin- ja Asema-aukion asemakaavamuutoksen suunnitteluperiaatteita. Suunnittelualue käsittää Elielinaukion, Asema-aukion, Postikadun sekä Postitalon, Sokoksen ja Vltavan rakennukset. Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR-Yhtymä Oy, SOK sekä Evata ovat hakeneet suunnitteluvarausta Elielinaukion alueelle ideasuunnitelman laatimista ja jatkokehitystä varten.

Suunnittelun tavoitteena on täydentää aluetta rakentamisella, eheyttää ja elävöittää kaupunkirakennetta vastaamaan kaupunkilaisten ja vierailijoiden, kehittyvän keskustan sekä kiinteistöjen tulevaisuuden tarpeita, alueen arvokas ympäristö huomioiden. Lisäksi alueen jalankulkuvirtojen sujuvuutta parantavia toimenpiteitä sekä pyöräpysäköinnin lisäämistä alueella tutkitaan.

Mellunmäessä muutetaan asemakaavaa osoitteissa Ounasvaarantie 2 ja Pallaksentie 1. Kaavaratkaisu mahdollistaa merkittävästi lisää uutta asuntokerrosalaa Mellunmäen keskustaan metroaseman viereen sekä suunnitellun pikaraitotielinjauksen (Raide-Jokeri II) varrelle. Asia jäi viimeksi pöydälle. Asukasmäärän lisäys on noin 1 750.

Kotihoidon pysäköintitunnus on ollut pitkään esillä. Lautakunta on nyt esittämässä kaupunginhallitukselle pysäköintitunnuksen myöntämisehtojen hyväksymistä.

Lautakunta saa käsiteltäväkseen myytäväksi esitettävät rakennukset ja tontit. Myyntilistalla on esim. Nordsjön kartano, ravintola Kaisaniemi ja Tervasaaren aitta.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu