Helsingin kuntapolitiikan viikko 45/2022

Kaupunginhallituksessa käsitellään viimeksi pöydälle jääneitä kaupungin talousarviota 2023 ja Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla ovat edelleen elämyksellinen ydinkeskusta, Esplanadien kokeilu ja kesäkadut Helsingissä, missä toivottavasti otetaan myös alueen yritysten näkemykset huomioon.

 

Maanantai 7.11.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 8.11.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

Keskiviikko 9.11.

Työterveysliikelaitoksen johtokunta

Torstai 10.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

Kaupunginhallituksessa käsitellään kaupungin talousarviota vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025 sekä vuoden 2023 tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määräämistä. Asia jäi viimeksi pöydälle.  Kasvatuksen ja koulutuksen osalta budjetissa on kasvua yhteensä noin 68 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa viiden prosentin korotusta vuoteen 2022 verrattuna ja lähes 600 euron lisäpanostusta per lapsi ja nuori. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla määrärahat kasvavat vuoden 2022 tasosta 8,8 miljoonaa euroa eli 4,4 prosenttia ja kaupunkiympäristön toimialalle osoitetaan 4,3 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, joka painottuu kaupunkiympäristön kunnossapidon ja turvallisuuden sekä perustoiminnan resurssien varmistamiseen.

Vuonna 2023 henkilöstöetuja ja palkitsemista vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla, josta 7 miljoonaa kohdennetaan kuntaHelsingin palkkakehitysohjelman jatkamiseen, kiinnittäen erityistä huomiota matalapalkkaisimpiin työntekijäryhmiin ja aloihin, joissa työvoiman saatavuuden haasteet ovat suurimmat.

Tuloveroprosentiksi vahvistetaan 5,36 %, joka kuulostaa pieneltä, mutta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti (joka on vuonna 2022 Helsingissä 18,00 %) vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0.93, kuten ennenkin.

Esityslistalla on myös Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025. Sen painopisteinä ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet sekä turvallinen ja kaunis kaupunki. Myös tämä asia jäi viimeksi pöydälle.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle on laadittu palvelustrategia, jolla tähdätään siihen, että asukkaat saavat nopeasti, sujuvasti ja yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja. Myös tämä asia jäi viimeksi pöydälle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa: tiedolla johtamista, kustannusten hallintaa, palvelutarpeen kehittymisen ennakointia ja ennaltaehkäisyä, palvelujen riittävyyden, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamista, systemaattisesti suunniteltua tuotantorakennetta, palvelutuotannon ohjausta ja hyödyntämistä sekä valvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.

Esityslistalla on myös runsas määrä valtuutettujen aloitteita.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee elämyksellistä ydinkeskustaa, Esplanadien ja niihin liittyvien katujen kokeilua sekä kesäkatuja Helsingissä. Asia jäi viimeksi pöydälle.

Tyypilliseen tapaan elävöittämistä lähdetään hakemaan kaistoja sulkemalla. Helsingin ydinkeskustassa parannetaan tällä valtuustokaudella kävelyn ja oleilun olosuhteita Esplanadien ja niihin liittyvien katujen kokeilulla. Liikennejärjestelyihin tehdään väliaikaisia muutoksia Pohjois- ja Eteläesplanadilla, Erottajankadulla, Kasarmikadulla, Lönnrotinkadulla, Mannerheimintiellä ja Uudenmaankadulla sekä Designmuseon aukion kohdalla Korkeavuorenkadulla.

Kokeilu olisi tarkoitus aloittaa kesäkaudella 2023.

Kaupunginhallitus päätti tammikuussa 2021 periaatteista kävelykeskustan laajentamiseen tähtäävän jatkosuunnittelun pohjaksi. Sen seurauksena on kaupunkiympäristön toimialalla valmisteltu mm. ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka vaikutusten arviointia oli tarkoitus tehdä keväällä 2023.

Valmistelua kuitenkin nopeutettiin elokuussa. Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän HELY-yhteistyöryhmässä syys-lokakuussa esiteltiin ehdotus nopeista käveltävien alueiden toimenpiteistä, joihin kuuluvat mm. Esplanadien ajokaistamäärän vähentäminen kokeiluna sekä Lönnrotinkadun ja Uudenmaankadun ajokaistojen vähentäminen ja pyöräkaistojen lisääminen niin ikään kokeiluna.

Elinkeinoelämän edustajat vastustavat sitä, että esitys vietäisiin eteenpäin irrallaan muusta ydinkeskustan kehittämisestä ja ennen ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistumista. Keskustan kehittämistä pitäisi suunnitella yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja yhtenä kokonaisuutena.

Helsingin ydinkeskustan elinvoiman heikkenemisestä on syytä olla huolissaan. Kaupan ja ravintola-alan liikevaihdon kasvu ydinkeskustassa on jäänyt muuta Helsingin seutua hitaammaksi ja jopa alemmalle tasolle kuin ennen koronaa. Esimerkin mainitakseni keskusta-alueen osuus koko Helsingin seudun ravintoloiden liikevaihdosta oli 39 prosenttia vuonna 2021, kun se oli suurimmillaan lähes 50 prosenttia vuonna 2016. Keskustassa toimivien yritysten liikevaihto ja kannattavuus ei ole saavuttanut koronaa edeltävää tasoa, kuten muualla Helsingin seudulla.

Ajankohta tehdä käveltävien alueiden nopeaan laajentamiseen liittyviä kokeiluja on siis täydellisen väärä.

Se on väärä myös sen vuoksi, että samaan aikaan keskustan saavutettavuus erityisesti autoliikenteen näkökulmasta huononee meneillään olevien ja tulevien isojen liikenneinfrahakkeiden seurauksena käytännössä kaikista ilmansuunnista. Esimerkkeinä mainittakoon Kruunusiltojen työmaat vuoden 2027 loppuun asti sekä keväästä 2023 vuoden 2025 loppuun mennessä toteutettavaksi esitetty Mannerheimintien remontti sekä Runeberginkadun liikenteeseen vaikuttava Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Myös Porkkalankadulle on suunnitteilla samaan aikaan merkittävä työmaa, joka vaikeuttaa yhteyksiä lännestä keskustaan.

Olisi syytä toteuttaa riippumaton selvitys, jossa tutkitaan keskustan vaikutusalueella toimivien yritysten ja palveluntuottajien näkemykset keskustan kehittämiseen ja käveltävien alueiden laajentamiseen, ja että keskustassa tehtävät muutokset valmisteltaisiin yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa alkuperäisen aikataulun – vuoden 2023 aikana – mukaisesti.

Kaupunki voi jo nyt vaikkapa vain lupapolitiikkaansa höllentämällä ja lisärakentamista sallimalla kaupunki vaikuttaa tehokkaasti keskustan elävöitymiseen. Kaupunginhallituksen alun perin tammikuussa 2021 tekemä päätös sisältää monia kannatettavia keinoja, kuten kadulle avautuvien tilojen ja kortteleiden välisten jalankulkuyhteyksien lisäämisen sekä ravintoloiden ja kahviloiden kiinteiden terassien toteuttamisen helpottamisen. Alueen yritykset ovat varmasti mielellään mukana ideoimassa ja toteuttamassa tällaisia uudistuksia.

Esityslistalla on lisäksi asemakaava-asioita Östersundomissa, Broändassa, Lassilan Hopeatien ympäristössä ja Haagan liikenneympyrässä. Viimeksi mainittu kaavaratkaisu mahdollistaa Vihdintien pikaraitiotien ja Läntisen kaupunkibulevardin uusien katujärjestelyjen rakentamisen Huopalahdentien pohjoisosasta Kaupintielle, sekä Haagan perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen sekä kolmen toimitilakorttelin rakentamisen kahden pikaraitiotien solmukohtaan Haagan ympyrän alueelle. Alueelle syntyy uusi Länsi-Haagan osa-alueen keskus, jossa kahden pikaraitiopysäkin välittömään läheisyyteen syntyy myös palveluja ja liiketiloja rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Tavoitteena on vehreä ja viihtyisä aukioalue (Länsi-Haagan aukio), jolla kävelijän ja pyöräilijän on helppo liikkua ja asioida.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa hyväksytään asioinnin tietojärjestelmähankkeen kehittämis- ja ylläpitotyön jatkohankintoja. Valmista odotetaan jo kovasti. Liian iso osa asioinnista lasten päiväkoti- ja kouluasioissa tapahtuu edelleen papereilla, joita täytetään joka vuosi uudelleen.

 

Erinomaista alkavaa viikkoa!

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Päivätyössä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana. Koulutus: oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu