Helsingin kuntapolitiikan viikko 47/2021

Kaupunginhallituksessa käsitellään lausuntoa kaavoitus- ja rakentamislain luonnoksesta. Kaupunginvaltuustossa vietettäneen pitkä ilta Helsingin kaupungin talousarvion ja Sörnäistentunnelin hankesuunnitelman parissa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on esitys lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmästä ja osallisuuden edistämisestä Helsingissä. Käsiteltävänä on lisäksi leikkipuisto Sepän uudisrakennuksen tarveselvitys sekä Munkkiniemen ala-asteen ja Munkkivuoren ala-asteen lisätilojen hankesuunnitelma.

 

Maanantai 22.11.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 23.11.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Pelastuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto

Keskiviikko 24.11.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 25.11.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Perjantai 26.11.

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on kaksi tärkeää lausuntoa: lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaista ja lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2022–2025.

Helsingin kaupunki on tuonut useaan otteeseen esille näkemyksensä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Keskeisenä viestinä on ollut, että nykyiseen järjestelmään tulisi esittää vain hyvin perusteltuja muutoksia. Lakiluonnoksen hyvät tavoitteet ja siihen sisältyvät muutamat onnistuneet osiot voitaisiin saavuttaa myös nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia päivittämällä. Olemassa oleva oikeus- ja sopimuskäytäntö perustuu nykyiseen järjestelmään ja tehtävillä muutoksilla tulisi olemaan merkittäviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä oikeuskäytännön muodostumisessa sekä hallinto- ja sopimuskäytännön uudistamisessa menisi hyvin pitkä aika. – Parasta olisi, että uudistus jäisi tekemättä.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta lausuntoehdotuksessa todetaan, että Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoituksen määrä on vähäinen suhteessa korjausvelkaan ja investointien tarpeisiin. Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja MAL-sopimuksessa 2020–2031 esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä.

Kaupunginvaltuustossa vietetään varmasti pitkää iltaa, sillä käsiteltävänä on ensinnäkin talousarvio vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2022–2024. Talousarviosta löytyy lisää tietoa täältä. Henkilöstöpulan kestävä ratkaiseminen on talousarviotekstin(kin) mukaan avainasemassa laadukkaan muun muassa varhaiskasvatuksen toteutumisen näkökulmasta. Helsinki laatii toimenpiteet henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ja alkaa toteuttaa niitä valtuustokauden aikana. Varmistetaan, että pätevän henkilöstön osuus nousee varhaiskasvatuksessa ja parannetaan työoloja ja sijaisjärjestelyjä.

Esityslistalla on myös Sörnäistentunnelin hankesuunnitelma. Kalasataman metroaseman lähiympäristöön suunnitellut liikenneratkaisut ovat perustuneet Sörnäistentunnelin rakentamiseen Kalasataman osayleiskaavavaiheesta lähtien. Kalasatamassa asuu tällä hetkellä noin 8 000 asukasta. Kalasataman valmistuttua arviolta 2030-luvun lopulla alueella arvioidaan olevan noin 30 000 asukasta ja yli 10 000 työpaikkaa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Sörnäistentunnelin pohjoinen betonitunneliosuus sekä siihen liittyvien ajoramppien maanalaiset rakenteet Kalasatamasta Pasilaan raitiotien ja Hermannin rantatien peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2022-2024. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa elokuun 2021 kustannustasossa. Toisessa vaiheessa rakennettavan Sörnäistentunnelin loppuosan suunnittelua ja toteutuksen valmistelua jatketaan ja osuutta koskeva kustannusarvio tuodaan erikseen päätettäväksi.

Käsiteltävänä on lisäksi iso pino valtuutettujen aloitteita, joista riittää varmasti käsiteltävää vielä seuraavaankin kokoukseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään vuoden 2021 talousarvion kolmatta toteutumisennustetta. Ennusteen perusteella on tarkoitus esittää kaupunginvaltuustolle 28,1 miljoonan + 1,4 miljoonan euron ylitysoikeutta.  Esityksen perusteena ovat kaupungin saamat valtionavustukset ja muu ulkopuolinen rahoitus sekä oppivelvollisuuden laajenemisesta aiheutuvat talousarvioon sisältymättömät menot.

Lisäksi esityslistalla on esitys lasten ja nuorten vaikuttamisjärjestelmästä ja osallisuuden edistämisestä Helsingissä. Lautakunnalle esitetään lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän perustamista sekä kaupunkitasoisten tavoitteiden ja mittareiden asettamista jokaisen lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistamiseksi. Konkreettiset toimenpiteet asetetaan ja niitä seurataan lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmässä. Erillisestä Ruuti-brändistä luovutaan. Helsingissä käytössä olevia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja monipuolistetaan ja kehitetään edelleen tavoitelähtöisesti, yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksen kehittymistä seurataan kaupunkitasoisesti ja alueellisesti kouluterveyskyselyn osallisuusindikaattoria hyödyntäen.

Käsiteltävänä on myös leikkipuisto Sepän uudisrakennuksen tarveselvitys. Kuntoarvion mukaan leikkipuisto Seppä on huonokuntoinen, joten tilojen korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellista. Uudishanke korvaa nykyiset purettavat leikkipuisto- ja varastotilat. Uudisrakennus otetaan käyttöön kalustettuna tammikuussa 2023 mennessä. Toteutuvissa tiloissa voidaan joustavasti järjestää pienten lasten leikkitoimintaa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Avoimen toiminnan lisäksi puistossa järjestetään lapsiperheille ja koululaisille ohjattua toimintaa. Koulujen loma-aikoina leikkipuistossa järjestään monipuolista toimintaa koululaisille. Leikkipuistotiloja vuokrataan kuntalaisille toiminta-aikojen ulkopuolella.

Munkkiniemen ala-asteelle ja Munkkivuoren ala-asteelle hankitaan lisätiloja, joiden hankesuunnitelma on lautakunnan käsiteltävänä. Kohde sijaitsee osoitteessa Laajalahdentie 23 (IBM). Koulujen nykyiset tilat osoitteissa Tietotie1 ja Raumantie 2 ovat riittämättömät kasvaville oppilasmäärille eivätkä ne siten tue kaikilta osin toiminnallisia tavoitteita. Lisätilat on mitoitettu 140 oppilaalle.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen asemakaava. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu koskee katualueita osoitteessa Kampinkuja 1 / Salomonkatu 8a, ja se mahdollistaa keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamisen nykyisen Kampin metroaseman sisäänkäynnin paikalle. Kaavaratkaisu on tehty parantamaan Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointipalveluverkoston kattavuutta. Tavoitteena on sovittaa uudisrakentaminen ympäröivään arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkitilaan. Alueelle on suunniteltu kahdeksankerroksinen terveys- ja hyvinvointikeskus Kampin metroaseman yhteyteen sekä julkista ulkotilaa Salomonkadulle.

Myös Merisataman saarten (Eira, Ullanlinna ja Kaivopuisto) asemakaavaa tarkistetaan. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu koskee Eteläistä ja Pohjoista Uunisaarta, Liuskasaarta, Liuskaluotoa ja Sirpalesaarta ja niiden ympärillä olevaa vesialuetta. Tavoitteena on mahdollistaa saarten kehittäminen merkittävänä purjehdus- ja virkistyskeskuksena. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan Uunisaarten, Liuskasaaren, Liuskaluodon ja Sirpalesaaren toimintoja, virkistystä, veneilyä ja kilpapurjehdusta palvelevien uusien rakennusten, aallonmurtajien ja laitureiden tarpeet.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Aloitan päivätyöni Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana tammikuussa 2022. Koulutukseltani on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu