Helsingin kuntapolitiikan viikko 48/2023
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman sekä kaupungin rakennuksiin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Yliskylänlahden, Östersundomin ja Länsi-Haagan kaavoja.
Maanantai 27.11.
Tiistai 28.11.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto
Torstai 30.11.
Kaupunginympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto
Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman ajalle 2023-2025. Asia jäi viimeksi pöydälle. Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisen alueellisen toteutumisen tavoitteet ja periaatteet Helsingissä ja huomioidaan lähipalveluperiaate ja kielelliset oikeudet. Suunnitelma sisältää kuvauksen koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä ja yhteistyön rakenteista opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi.
Kaupunginhallitus hyväksyy myös kaupungin rakennuksiin ja tiloihin liittyvät omistajapoliittiset linjaukset. Myös tämä asia jäi viimeksi pöydälle. Linjausten tarkoituksena on ollut laatia kriteerit siitä, millä perusteella tilatarpeet toteutetaan omaan omistukseen, millä perusteilla ensisijaisena vaihtoehtona on vuokraus ja miten näissä molemmissa tapauksissa ylläpito, kulunvalvonta, lukitus ja turvallisuus järjestetään. Tilojen vajaakäyttöä vähennetään muun muassa tehostamalla niiden tilojen luopumisprosessia, joita ei ole toimitilastrategiassa linjattu kaupungin omistettaviksi. Vuoden 2022 tilinpäätöksen yhteydessä on kaupungin vuokravastuina raportoitu yhteensä noin 547 milj. euroa.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Yliskylänlahden (Laajasalo) asemakaavan muutosluonnosta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa rakenteilla olevan kaupunkibulevardin jatkamisen Laajasalontien pohjoisimmalle osuudelle sekä kadun varrelle ja nykyisen Tengströminpuiston alueelle meren rannalle tulevan asuinrakentamisen palveluineen. Lisäksi kaavaratkaisu mahdollistaa raitiotien jatkamisen tulevaisuudessa Yliskylästä Herttoniemen suuntaan, raitiotien päätepysäkin sijoittumisen Yliskylänlahden kohdalle lähitulevaisuudessa sekä Killingholman ja Herttoniemenrannan yhdistävän pyöräily- ja jalankulkusillan rakentamisen.
Keski-Viikin kaavarunko jäi pari viikkoa sitten pöydälle. Kaavarungossa esitetään Viikin kehittämisen suuntaviivoja kampusalueen ja raitioliikenteen pysäkkien ympäristössä. Se toimii lähtökohtana alueelle lähivuosina vaiheittain laadittaville asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille. Alueen toteuttamisen arvioidaan kestävän noin 10 – 15 vuotta. Kaavarungon tavoitteena on kehittää Viikin Tiedepuiston ja Latokartanon eteläosan alueita siten, että nykyisin varsin erilliset Viikin osa-alueet kasvavat yhteen tulevaisuuden kestäväksi kampukseksi ja vetovoimaiseksi kaupunginosaksi. Raide-Jokerin ja Viikin-Malmin pikaraitiotien (Viima) vaikutusalueisiin tukeutuvat uudet asuin-, työpaikka- sekä tutkimus-, oppimis- ja innovaatioalueet vahvistavat Viikin elinvoimaisuutta osana raideliikenteen verkostokaupunkia. Toivottavasti alueelle jää myös jonkin verran rosoista teollisuusaluetta.
Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet ovat myös esityslistalla. Östersundomin uudisrakennettavasta osa-alueesta suunnitellaan vetovoimaista, toiminnallisesti monipuolista raideliikenteeseen tukeutuvaa kaupunginosaa. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa alueella tulevaisuudessa monipuolinen asuminen sekä lisätä mm. pientaloasumisen mahdollisuuksia Helsingissä. Alueen joukkoliikennejärjestelmän on tarkoitus perustua pikaraitiotieyhteyteen. Osayleiskaava mahdollista alueella yhteensä noin 35 000–45 000 asukasta.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee myös Länsi-Haagan asemakaavan muutosehdotusta. Kaavamuutos sisältää asuntojen rakentamisen 2 400 haagalaiselle Vihdintien varrelle, millä pyritään tekemään Länsi-Helsingin ratikka kannattavaksi. Samaan aiheeseen liittyen esillä on myös valtuutettu Atte Kalevan aloite Vihdintien-Kaupintien raitiotien tarpeellisuuden ottamisesta uudelleen harkittavaksi. Itsekin kyseenalaistan raitiotien tarpeellisuuden ja suosittelisin ainakin hankkeen lykkäämistä pitkälle tulevaisuuteen, kun kaupunki on jo nykyisellään lukuisien peruskorjausten kohteena. Ratikka rakennettaisiin Etelä-Helsinkiin saakka, eikä se tuo uutta rakentamista muualle kuin Länsi-Helsinkiin. Olisi kiva nähdä hankkeen viimeisimmät kannattavuuslaskelmat, joita ei ole esityslistan liitteenä.
Esityslistalla ovat myös Sörnäistenrannan, Sunnuntaikortteleiden (Malmi) ja Roihuvuorentien kaavat.
Liikenneonnettomuudet Helsingissä 2020-2022 -selvitys on valmistunut. Kaupungin pitkän aikavälin visiona on, ettei kukaan kuolisi liikenteessä. Helsingissä tapahtui vuosina 2020 – 2022 keskimäärin 271 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta vuodessa. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä oli 295 vuonna 2020, 277 vuonna 2021 ja 242 vuonna 2022. Onnettomuuksista yhteensä 19 johti kuolemaan. Onnettomuuksissa kuoli kahdeksan henkilöä vuonna 2020, kuusi vuonna 2021 ja viisi vuonna 2022. Loukkaantuneiden määrät olivat vastaavasti 345, 316 ja 294 henkilöä. Suunta on siis oikea.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston esityslistalla ovat luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikat sekä esiopetuksen oppilaaksiottamisen ja varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteet.
Aurinkoista uutta viikkoa!
Kommentit (0)