Helsingin kuntapolitiikan viikko 50/2020

Kaupunginhallitus käsittelee kaupungin hankintastrategiaa. Aamukouluasioina ovat Euroopan unionin elpymisrahoitus ja Suomen kestävän kasvun ohjelma. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin talousarviosta. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy maapoliittiset linjakset. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa vahvistetaan luokkamuotoisen erityisopetuksen ja joustavan perusopetuksen järjestämispaikat.

 

Maanantai 7.12.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 8.12.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Keskiviikko 9.12.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 10.12.

Kaupunginhallituksen aamukoulu

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallitus päättää kaupungin hankintastrategiasta. Asia jäi viimeksi pöydälle. Hankinnat eli sisäiset ja ulkoiset palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä investoinnit muodostavat yli puolet Helsingin kaupungin menoista. Helsingin vuosittaisten hankintojen euromääräinen volyymi on noin neljä miljardia euroa. Suomen julkisten hankintojen vuosittainen euromääräinen volyymi on noin 35 miljardia euroa, josta kuntien osuus on noin 30 miljardia euroa. Helsinki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Helsingissä hankintojen kilpailutus on keskitetty toimialoille, virastoille ja liikelaitoksille.

Hankintastrategian kolme pääteemaa ovat toimivat markkinat ja innovaatioiden edistäminen, vaikuttavuus ja vastuullisuus sekä hankintojen johtaminen ja hankintataidot. On tärkeää mahdollistaa terve kilpailu ja myös pk-yritysten osallistuminen kilpailuun, jotta varmistetaan monopolien ja oligopolien muodostuminen markkinoille.

Kaupunginhallitus vahvistaa myös ennakkoäänestyspaikat ja äänestyspaikat.

Torstain aamukoulun aiheina ovat Euroopan unionin elpymisrahoitus ja Suomen kestävän kasvun ohjelma.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa käsitellään Helsingin työmarkkinoiden tilannekatsaus sekä työllisyyden kuntakokeilu. Poikkeustilanteen vaikutukset näkyivät jo keväällä hyvin nopeasti. Jo huhtikuussa työttömien työnhakijoiden määrä Helsingissä oli kaksinkertaistunut vuoden takaisesta. Lokakuussa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä    47 760, mikä oli 61 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin työttömyysaste oli 13,8 prosenttia, mikä oli viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Nuorten työttömys on kasvanut jopa 108 prosenttia vuoden takaisesta.

Pääsen esittelemään kokoukseen Helsingin tavoitteet Eurocities-verkoston Economic Development -foorumin puheenjohtajuuskaudelle 2020-2022. Tulin taannoin valituksi puheenjohtajaksi.

Esityslistalla ovat vielä käynnissä olevat ja uudet innovaatiorahastosta rahoitettavat hankkeet.

Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin talousarviosta 2021. Asiaa koskevat keskustelut käytiin viime kokouksessa, nyt ovat vuorossa äänestykset.

Stadin ammatti- ja aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelma on edennyt kaupunginvaltuustoon. Rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutusta annetaan tällä hetkellä kolmessa eri toimipisteessä. Nykyiset tilat ovat huonokuntoiset eivätkä ne täytä koulutuksen asettamia toiminnallisia vaatimuksia. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniementien, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteet. Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikka-alojen koulutus keskitetään kokonaisuudessaan tulevaan uudisrakennukseen. Stadin ammatti- ja aikuisopisto yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa muodostavat kampuksen, jolla opiskelijat kouluttautuvat talotekniikan ja rakennusalan ammattilaisiksi yhteistyössä toistensa ja alan yritysten kanssa. Tavoitteena on nostaa rakennusalan tasoa Suomessa.

Esityslistalla on jälleen myös runsaasti valtuutettujen aloitteita.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää perusopetuksen suomenkielisen luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämispaikoista 81 suomenkielisessä peruskoulussa ja kahdeksassa sopimuskoulussa.

Lisäksi jaostolle esitetään päätettäväksi joustavan perusopetuksen järjestämispaikat 1.8.2021 alkaen. Joustavan perusopetuksen paikkoja olisivat Haagan peruskoulu, Käpylän peruskoulu ja Vuoniityn peruskoulu. Joustava perusopetus on tarkoitettu vähintään 14-vuotiaille 7.–9. luokkalaisille, jotka ovat mahdollisesti jäämässä ilman päättötodistusta tai syrjäytymässä jatkokoulutuksesta. Joustavassa perusopetuksessa opiskellaan sekä koulussa että työpaikalla. Luokassa työskentelee eritysluokanopettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja. Jopo-luokat ovat erittäin tärkeä opetusmuoto syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Roihuvuoren rakennetun ympäristön täydentämisen suunnitteluperiaatteita. Täydennysrakentamiselle esitetään kohteita, joiden rakentamisella olisi mahdollista saada kohennettua alueen kaupunkikuvallista ilmettä sekä lisätä Roihuvuoren asuin- ja palvelutarjontaan kaupunkikuvaa elävöittäviä ja rikastuttavia elementtejä.

Lautakunnassa käsitellään myös kaupungin maapoliittisia linjauksia, osa 2. Asia jäi viimeksi pöydälle. Kaupunki lisää maapoliittisten toimintaperiaatteidensa avoimuutta kokoamalla periaatteet ja niiden soveltamisohjeet yhteen. Yhtenäistämällä ja selkeyttämällä asemakaavoitukseen liittyvät sopimusmenettelynsä, kaupunki parantaa niiden taloudellista ennustettavuutta niin yksityisten maanomistajien kuin kaupungilta tontteja vuokraavien kannalta.

Maanhankinnan luonne muuttuu, koska Helsingissä on enää hyvin vähän yksityisomistuksessa olevaa kaavoittamatonta ns. raakamaata. Kaupungin siirtyessä enenevässä määrin kaupunkirakenteen tiivistämiseen maanhankinnan kohteetkin ovat yhä useammin pieniä rakennettuja kiinteistöjä, vuokraoikeuksia, niitä omistavien yhtiöiden osakkeita ja huoneistoja. Strategisella maanhankinnalla pyritään vuosina 2021–35 ensisijaisesti edistämään yleiskaavan 2016 toteuttamisohjelman alkuvuosikymmenen painotusalueiden toteuttamista. Täydennysrakentaminen kaupungin vuokratonteilla on jäänyt vähäiseksi. Kaupunki muuttaa prosessia maankäyttösopimuksen kaltaiseksi lisäten vuokralaisen taloudellisia kannusteita ja toteuttamisen sitovuutta.

Ahdinaltaan asemakaavaa muutetaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa tapahtuma-areenan, hotellin ja majoitustilojen, liikuntatilojen ja kelluvan kylpylän sekä yleisen uimarannan ja näihin liittyvien tukitoimintojen rakentamisen. Lisäksi Melkinlaiturin varteen on sijoitettu uusi vesibussilaituri. Kaavaratkaisu on tehty, koska rakentaminen tällä paikalla toimii puskurialueena Jätkäsaaren asuinalueen ja satama-alueen välillä ja on syytä saada toteutettua alueen muun rakentamisen tahdissa. Asuinkerrostalorakentaminen ei tällä paikalla tule kysymykseen ympäristöhäiriöiden takia. Tavoitteena on luoda Hyväntoivonpuiston päätteenä olevan Ahdinaltaan alueelle seudullisesti merkittävä urheilu-, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen alue.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätetään vuosittain avustuksia järjestöille, joiden toiminta tukee ja täydentää sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Avustuksilla järjestöjä kannustetaan edistämään helsinkiläisten terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Avustuksia kohdennetaan myös toimintaan, jolla pyritään vähentämään helsinkiläisten sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Asia jäi viimeksi pöydälle.

Järjestöavustuksiin on varattu rahaa tälle vuodelle 6,66 miljoonaa euroa, mikä on 72 000 euroa enemmän kuin viime vuonna.

Lautakunta aloittaa toimialan käyttösuunnitelman käsittelyn. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenot ovat 2 295,6 miljoonaa euroa ja kokonaistulot 176,3 miljoonaa euroa. Menot kasvavat vuoden 2020 talousarvioon verrattuna 71,7miljoonalla eurolla ja tulot pienenevät 0,8 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi kaupunginhallituksen käyttövaroista siirretään 10 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluille alkuvuodesta 2021.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää www.piapakarinen.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu