Helsingin kuntapolitiikan viikko 6/2021

Kaupunginhallitus varaa tontteja asuntohankkeita varten. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on varhaiskasvatuksen laadun seurantamittareiden raportointi ja lukuisia kiinteistöhankkeita. Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee maanalaista yleiskaavaa.

 

Maanantai 8.2.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 9.2.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Pelastuslautakunta

Tarkastuslautakunta

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Torstai 11.2.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaalilautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Kaupunginhallituksessa käsitellään tonttien varaamista asuntohankkeita varten.  Asia jäi viimeksi pöydälle. Yhteensä tontteja esitetään varattavaksi noin 3.150 asunnon tuotantoa varten. Määrä on alle vuositavoitteen (4 900 as/vuosi). Tämä johtuu pääosin siitä, että rakentamiskelpoisia tai lähivuosina rakentamiskelpoiseksi tulevia tontteja on niukasti. Säännellyn asuntotuotannon osuus esityksessä on noin 41 %, sääntelemättömän 59 %. Sääntelemättömän tuotannon korkeampi prosenttiosuus johtuu siitä, että suuri määrä tontteja esitetään varattavaksi myöhemmin järjestettävillä kilpailuilla tai tonttihauilla.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan esityslistalla on varhaiskasvatuksen laadun seurantamittareiden raportointi.

Palvelun laatua kuvaavia mittareita ovat päiväkotimatkojen pituus julkisella liikenteellä, varhaiskasvatuksen osallistumisaste sekä huoltajien kokonaistyytyväisyys varhaiskasvatukseen:

Kaupungin suomenkielisissä päiväkodeissa olevien lasten matka-aika oli keskimäärin noin 11 minuuttia lokakuussa 2020. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa matka-ajan keskiarvo oli noin 15 minuuttia lokakuussa 2020. Matka-ajat ovat pysyneet samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen.

Vuonna 2019 1–6-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli 79 prosenttia. Osallistumisaste on noussut kaksi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2018.

Vuonna 2019 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa huoltajien kokonaistyytyväisyys oli 6,3, asteikolla 1-7 (1=eri mieltä, 7=samaa mieltä). Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa luku oli 6,1.

Laadun ja henkilöstön hyvinvoinnin seuraamisen mittareita ovat ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien osuus, työssä jaksamista ja työn koettua palkitsevuutta kuvaavat mittarit.

Ei-kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien osuus oli 12 prosenttia lokakuussa 2020. Lokakuussa 2019 luku oli 21 prosenttia. Ei-kelpoisten opettajien osuus on laskenut vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä.

Vuonna 2020 suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työn palkitsevuutta kuvaava mittari oli 2,9 (1=hyvin vähän, 5=hyvin paljon). Luku on noussut 0,2-yksikköä vuodesta 2018. Vuonna 2020 ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa työn palkitsevuutta kuvaava mittari oli 2,8 (1=hyvin vähän, 5=hyvin paljon). Luku on noussut 0,2-yksikköä vuodesta 2018.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työstressiä kokevien osuus oli 28 prosenttia vuonna 2020. Työstressiä kokevien osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2018. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa työstressiä kokevien osuus oli 22 prosenttia vuonna 2020. Työstressiä kokevien osuus on laskenut kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2018.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteumista kuvaavia mittareita ovat varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation tuen määrä euroina, tuen määrä suhteessa 1–6-vuotiaisiin sekä kotimaankielisten ja vieraskielisten 1–6-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste.

Positiivisen diskriminaation tuki suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2019 oli 1 300 000 euroa. Tuen määrä oli sama vuonna 2018. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen positiivisen tuen määrä suhteessa 1–6-vuotiaisiin suomen- ja muunkielisiin oli 35,9 euroa vuonna 2019. Vuonna 2018 luku oli 35,4 euroa.

Positiivisen diskriminaation tuki ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2019 oli 67 500 euroa. Tuen määrä oli sama vuonna 2018. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen positiivisen tuen määrä suhteessa 1–6-vuotiaisiin ruotsinkielisiin oli 24,7 euroa vuonna 2019. Luku oli sama vuonna 2018.

1–6-vuotiaiden vieraskielisten varhaiskasvatuksen osallistumisaste oli 72 prosenttia vuonna 2019. Kotimaankielisten 1–6-vuotiaiden osallistumisaste oli 81 prosenttia vuonna 2019. Sekä vieras- että kotimaankielisten osallistumisaste nousi kaksi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2018.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan 1.8.2021 alkaen. Korkein ja alin asiakasmaksu säilyvät ennalaan, mutta  muita maksuja alennetaan.

Esillä on myös Helsingin luonnontiedelukiolle osoitteeseen Pietari Kalmin katu 5 tulevan vuokrahankkeen hankesuunnitelma. Helsingin luonnontiedelukio toimii nykyään Käpylässä osoitteessa Mäkelänkatu 84 ja tilat palvelevat tällä hetkellä noin 740 opiskelijaa. Nykyiset vuokratilat eivät kaikilta osin tue toiminnallisia tavoitteita. Uudisrakennus mitoitetaan 900 lukio-opiskelijalle. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala luopuu Helsingin luonnontiedelukion tiloista osoitteessa Mäkelänkadun 84 uudishankkeen tilojen valmistuttua. Suunnitellut tilat otetaan käyttöön kalustettuna elokuuhun 2024 mennessä. Kumpulan kampukselle toteutettavat tilat mahdollistavat lukion ja yliopiston yhteistyön lisäämisen. Lukion toiminnassa tullaan hyödyntämään sekä uudishankkeen, että yliopiston olemassa olevia tiloja. Yhteiskäyttöiset tilat vahvistavat lukion ja yliopiston kohtaamisia arjessa ja mahdollistavat yhteisen toimintakulttuurin rakentamisen Kumpulan kampukselle.

Osoitteeseen Pieksupolku 5 (Pukinmäki) on tulossa päiväkoti, jonka hankesuunnitelma on esityslistalla. Päiväkoti Nuotin uudisrakennus mitoitetaan 210 lapselle, mikä tarkoittaa, että alueelle saadaan 48 uutta tilapaikkaa.

Puistolanraitin ala-asteelle on tullut lisätiloja osoitteeseen Puistolan raitti 18. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrän kasvusta johtuen opetustiloja on toteutettu kahdelle toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden luokalle eli TOI-luokalle. Suunnitellut tilat on otettu käyttöön kalustettuna elokuussa 2020 tarveselvityksessä esitetyn aikataulun mukaisesti. Lausunto tulee siis annettavaksi hyvin paljon jälkijunassa, mikä on omituista.

Porolahden peruskoululle on tulossa lisätiloja osoitteeseen Roihuvuorentie 2. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrän kasvusta johtuen tarvitaan opetustiloja kahdelle toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden luokalle eli TOI-luokalle. TOI-luokkien lisätilat on suunniteltu toteutettavaksi Porolahden peruskoulun pihalle. Osoitteeseen Roihuvuorentie 2 toteuttavat lisätilat otetaan käyttöön kalustettuna elokuuhun 2021 mennessä.

Esityslistalla on lisäksi runsaat sata oikaisuvaatimusta Helsinki-lisän rajaamiseen ja Lemmilän koulun lakkauttamista koskeva oikaisuvaatimus.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Helsingin maanalaista yleiskaavaa. Asia on ollut jo muutaman viikon pöydällä. Maanalainen yleiskaava on kaupungin strateginen ja yleispiirteinen pitkän tähtäimen suunnitelma, joka ohjaa maanalaista suunnittelua sekä maanalaisen ja maanpäällisen asemakaavan laadintaa. Maanalainen yleiskaava tukee ja mahdollistaa osaltaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja viihtyisän ympäristön maan päällä. Maanalaisen yleiskaavaluonnoksen teemoina ovat tekninen huolto, liikenne, maanalainen kävely-ympäristö, maalämpö ja turvallisuus. Kaava sisältää vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen suuret tunneli- ja tilavaraukset.

Esityslistalla on myös Kurkimoision asemakaava. Asia jäi viimeksi pöydälle. Alue sijaitsee Vuosaaren pohjoisosassa lähellä Vuosaaren pohjoista ostoskeskusta. Kaavaratkaisu liittyy viherrakentamisen kehityshankkeeseen, jossa toteutetaan uudenlaisia viherkattorakenteita asuinrakennusten kattopinnoille ja parvekkeille. Mielenkiintoista! Asukasmäärän lisäys on noin 350.

 

 

Erinomaista uutta viikkoa!

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää www.piapakarinen.net

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu