Helsingin kuntapolitiikan viikko 9/2020

Kaupunginhallitus käsittelee Finlandia-talon väistötilaa ja sote-erillisselvityksen loppuraporttia. Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti, Hermannin rantatien asemakaava ja valtuutettujen aloitteita. Kaupunkiympäristölautakunnassa on käsittelyssä Pohjois-Pasilan asemakaava, Laajasalon ratikkakortteli, Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet ja Malmin keskustavisio. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pohtii Havis Amandan juhlakuntoa.

Maanantai 24.2.

Kaupunginhallitus

Tiistai 25.2.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 26.2.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 27.2.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

 

Kaupunginhallituksen esityslistalla on asemakaavamuutoksia Pitäjänmäen Hiilloskujalla ja Länsisataman Porkkalankadulla. Ressun peruskoulun ja Ressun lukion lisätilojen vuokraaminen Ruoholahdenkatu 23:sta on myös edennyt kaupunginhallitukseen, kuten myös Gymnasiet Lärkanin ja Hoplaxskolanin perusparannus ja laajennus.

Finlandia-taloon on tulossa iso peruskorjaus, ja kaupunginhallitus päättää väistötilaa, ns. Pikku-Finlandiaa, koskevasta hankesuunnitelmasta. Väistötila on tulossa Finlandia-talon viereen Karamzininrannan katuaukiolle Töölönlahden puolella. Väistötila on käytössä kolme vuotta perusparannuksen toteutuksen ajan ja se on tarkoitus siirtää sen jälkeen muualle Helsingissä käytettäväksi esimerkiksi kouluna, päiväkotina tai muuna kokoontumistilana tarvittavana väistötilana. Väistötilan tapahtumatilojen laajuus on vajaa neljäsosa nykyisistä.Väistötila suunnitellaan tilankäytöltään tehokkaaksi ja muuntojoustavaksi sekä huomioiden tapahtumakäytön toiminnalliset ja tekniset vaatimukset. Väistötilan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan keskeinen sijainti puistoympäristössä ja kaupunkikuvassa. Hintalappu on 9 945 000 euroa.

Haltialanmetsään haetaan luonnonsuojelualuetta Uudenmaan ELY-keskukselta.

Kaupunginhallitus pureutuu myös kaksikielisyystoimikunnan selvitykseen 2017-2019, joka jäi viimeksi pöydälle. Toimikunta katsoo, että kaupungin toimialat ja keskushallinto ottavat palvelutuotannossaan ja toiminnassaan kattavasti huomioon kielilain ja kaupungin omien päätösten mukaisesti kaksikielisyyden vaatimukset.

Kaupunginhallitus antaa myös STM:lle lausunnon Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportista. Ehdotetun lausunnon mukaan loppuraportissa esitetty malli ottaa pääosin riittävässä määrin huomioon alueen erityispiirteet sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämäkin asia jäi viimeksi pöydälle.

 

Kaupunginvaltuustossa on kyselytunti. Valtuusto käy keskustelua 2-3:sta kokousta edeltävänä päivänä selviävästä aiheesta.

Kokouksessa setvitään myös vuoden 2019 toteutumattomia sitovia tavoitteita ja määrärahojen siirtoja vuodelle 2020.

Kaupunginvaltuusto käsittelee myös  Hermannin rantatien asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kalasataman raitiotien yleissuunnitelman mukaisen raitiotieyhteyden rakentamisen Kalasataman ja Pasilan välille. Kaava mahdollistaa Sörnäistentunnelin rakentamisen siten, että tunnelin pohjoinen ajoyhteys sijoittuu Hermannin rantatielle. Asemakaavan muutoksessa on mukana katuun rajautuvia autopaikkojen korttelialueiden tontteja sekä huoltoaseman tontti Vanhan talvitien kulmassa. Raitiotien lisäksi kaava mahdollistaa 2+2 kaistan rakentamisen moottoriajoneuvoliikenteelle ennen Sörnäistentunnelin toteuttamista.

Esityslistalla on myös kasa valtuutettujen aloitteita, jotka jäivät viimeksi pöydälle.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään Pohjois-Pasilan Eteläisen Postipuiston tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta.  Eteläisen Postipuiston alue koostuu asuin- ja työpaikkarakentamista. Kaavaratkaisu mahdollistaa asuntoja noin 3 800 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava-alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka.

Laajasaloon suunnitellaan ratikkakorttelia. Kaavaratkaisu koskee aluetta, joka sijaitsee Laajasalon Yliskylässä Reposalmentien varrella Laajasalon liikuntapuiston ja alueen koulujen kupeessa. Kruunusillat-raitiotien päätepysäkin läheisyyteen Laajasaloon rakennetaan Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridi. Arkkitehtuurikilpailun kautta kokonaisuudelle on listatekstin mukaan löydetty ainutlaatuinen tilaa vievän varikkotoiminnon ja asumisen yhdistävä korkealuokkainen ratkaisu. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että nykyään alueen metsäkumpareella sijaitseva pururata sekä kumpareen vieressä toimivat rantalentopallokentät sekä koirapuisto tullaan osoittamaan uuteen paikkaan lähimaastoon. Leikkipaikka tullaan osoittamaan ratikkakorttelin kansipihalle. Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolella olevaa urheilukenttää ja länsipuolella olevaa Holmanmoisionpolkua siirretään. Urheilukenttä siirretään ja ajanmukaistetaan Holmanmoisionpolun viereen jäävälle VU/Y -alueelle. Laajasalon uimarannan alue ei kuulu kaava-alueeseen ja sen toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena.

Karhusaaren eteläosassa muutetaan pientalotonttien asemakaavaa tarkoituksena edistää täydennysrakentamista. Asukasmäärän laskennallinen lisäys on noin 40. Työpajankadulla puolestaan korvataan olemassa oleva teollisuusrakennus kuusikerroksisella asuinrakennuksella, johon suunnitellaan opiskelija-asuntolaa.

Vallilan toimitila-alueen suunnitteluperiaatteet ovat myös käsiteltävinä. Aluetta kehitetään osana nykyistä kantakaupunkia, tulevaisuuden laajaa keskusta-aluetta, huomioiden alueen rooli suhteessa ympäröiviin alueisiin ja yritysalueiden verkostoon sekä voimakkaasti kehitettävään Teollisuuskadun liike- ja toimitilarakentamisen akseliin. Tavoitteena on vahvistaa alueen roolia sijainniltaan keskeisenä yritysten, työpaikkojen ja kaupunkikulttuurin tihentymänä.

Malmin keskustavisio on myös ensi kertaa esityslistalla. Vision mukaan tulevaisuuden Malmin keskusta on identiteetiltään vahva ja vetovoimainen Koillis-Helsingin keskus, jossa yhdistyvät kaupunkimaisesti sekoitetut toiminnot, monipuoliset palvelut, kaikille avoimet viihtyisät ja vehreät julkiset ulkotilat sekä yhteisöllinen ja elävä kaupunkikulttuuri. Kaupunkirakenteen uudistaminen häivyttää jakoa Ylä- ja Ala-Malmiin ja luo keskustasta toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Uudistaminen on mahdollista tehdä periaatteellisen ekologisesti ja ilmastoviisaasti kaupunkirakenteen tasolta lähtien.

Kulttuurilautakunta pohtii Havis Amandan juhlakuntoa mahdollisten tulevien urheiluvoittojen yhteydessä.

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

pia1

Pia on Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen alan apulaispormestari, kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu (kok.). Aikaisemmilla kausilla hän on toiminut opetuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan puheenjohtajana sekä Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Pia on tällä hetkellä kokopäiväinen poliitikko, mutta aiemmin hän on toiminut mm. johtajana Helsingin seudun kauppakamarissa, Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajana ja 16 vuotta yrittäjänä juridiikkaan ja erityisesti eurooppaoikeuteen erikoistuneessa käännöstoimistossaan. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti. Ks. lisää <a href="http://www.piapakarinen.net" title="www.piapakarinen.net">www.piapakarinen.net</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu