Helsingin kuntapolitiikan viikko 9/2022

Kaupunginhallituksessa käsitellään hallintosäännön muuttamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteellisen uudistamisen sekä valtuutetun aloitteen käsittelyn osalta. Esityslistalla ovat myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä kävelyn edistämisohjelma ja liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma. Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti ja puhutaan Stansvikinkallion asemakaavasta. Kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään yleiskaavan toteuttamisohjelmaa, kiinteistöjen myynti- ja kehittämissuunnitelmaa ja saunapaikkojen sijoittamista.

Maanantai 28.2.

Kaupunginhallitus

Tiistai 1.3.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Tarkastuslautakunta

Keskiviikko 2.3.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 3.3.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Rakentamispalveluliikelaitoksen (STARA) johtokunta

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunnan iltakoulu

 

Kaupunginhallituksessa käsitellään hallintosäännön muuttamista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteellisen uudistamisen osalta. Kaupunkiin perustetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 1.1.2023 alkaen sote-lakikokonaisuuden talouden eriyttämisvaatimusten toteuttamiseksi ja sote-lainsäädännöstä seuraavan tehtäväkokonaisuuden johtamisen selkeyttämiseksi. Toimialalle asetetaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ja sen pelastusjaosto sekä yksilöasioiden jaosto. Pelastustoimi siirtyy kaupunkiympäristön toimialalta uudeksi palvelukokokokonaisuudeksi uudelle toimialalle.

Esityslistalla on myös hallintosäännön muuttaminen valtuutetun aloitteen käsittelyn osalta. Esityksen mukaan aloitejärjestelmää muutettaisiin siten, että aloitevastauksen antaisi kaupunginhallituksen sijasta se lautakunta tai johtokunta, jonka toimivaltaan, tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetyt toimenpiteet kuuluisivat. Kaupunginhallitus vastaisi edelleen aloitteisiin, joissa esitetyt toimenpiteet kuuluisivat sen omaan tai sen alaisuuteen suoraan kuuluvien viranomaisten toimivaltaan taikka kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Kaupunginvaltuustossa käsiteltäisiin vastaukset aloitteisiin, joissa esitetyt toimenpiteet kuuluvat kaupunginvaltuuston toimivaltaan tai ovat muutoin periaatteellisesti merkittäviä. Erinomainen muutos, sillä tuntuu siltä, että valtuuston kokouksissa keskitytään nykyisin vain aloitteisiin, ja isot ja merkitykselliset asiat jäävät vähemmälle.

Kaupunginhallituksessa käsitellään myös kaupungin henkilöstön ja palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Ne jäivät viimeksi pöydälle. Henkilöstön osalta tavoitteina on inklusiivisen, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen, nuorten, maahan muuttaneiden, vammaisten ja osatyökykyisten työllistäminen, kielitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden edistäminen laadukkaiden palveluiden turvaamiseksi, tasa-arvoisen palkkauksen ja työurien edistäminen, monimuotoisen rekrytoinnin kehittäminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittäminen

Palvelujen osalta suunnitelmaan on kirjattu yhteensä 56 kehittämiskohdetta ja 93 niihin liittyvää toimenpidettä, jotka kytkeytyvät neljään ohjaavaan periaatteeseen, jotka ovat intersektionaalisuus, normitietoisuus, osallisuus ja saavutettavuus. Toimenpiteissä on pyritty huomiomaan erityisesti niitä asioita, jotka nousivat yleisimmin esille nykytilan kartoituksessa, kuten henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen vahvistaminen koulutuksilla, monikielinen ja selkokielinen viestintä, palveluiden saavutettavuus digiosaamisesta riippumatta sekä häirintään ja syrjintään puuttuminen kaupungin palveluissa ja julkisissa tiloissa.

Esityslistalla ovat myös Helsingin kävelyn edistämisohjelma ja Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma. Kävelyn kulkutapaosuus on Helsingissä kansainvälisesti verrattuna korkea. Vuonna 2019 helsinkiläiset tekivät 39 % kaikista kaupungin sisäisistä matkoista kävellen. Joukkoliikenteellä tehtiin 29 %, henkilöautolla 22 % ja polkupyörällä 9 % kaikista vuorokauden matkoista. Kävely kulkumuotona korostuu erityisesti kantakaupungissa asuvien keskuudessa, he tekivät 45 % kaikista matkoistaan kävellen vuonna 2019 ja 60 % vuonna 2020.

Määrällisiksi tavoitteiksi vuodelle 2020 Helsingin liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmassa asetettiin, että tieliikenteessä kuolleiden määrä Helsingissä on enintään 4 henkeä vuodessa ja loukkaantuneiden määrä enintään 490 henkeä vuodessa. Määrällinen alentumistavoite on saavutettu loukkaantumisten osalta 2014 ja lukumäärä on pysynyt sen jälkeen selkeästi tavoitteen alapuolella. Liikenteessä kuolleiden osalta vähenemistavoite on saavutettu vuosina 2016, 2018 ja 2019.

Kaupunginvaltuustossa pidetään kyselytunti. Käsiteltäväksi otetaan valtuuston puheenjohtajiston valitsemat 1-3 kysymystä, joita valtuutetut voivat maanantaihin mennessä ehdottaa.

Illan mittaan käsitellään myös aloitteita Stansvikinkallion asemakaavan muuttamisesta. Syksyllä 2021 on kaupunkistrategiassa 2021-2024 linjattu, että Stansvikinkallion asemakaava uudelleenarvioidaan metsäluonnon arvojen näkökulmasta samassa yhteydessä Kruunuvuoren asemakaavan kumottujen osien kanssa. Kaupunkistrategian linjaus kuvastaa muutosta virkistys- ja metsäalueiden arvostuksessa suhteessa asuntotuotantoon. Kaupunkiympäristön toimiala käynnistää asemakaavan uudelleen arvioinnin strategian mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunnassa on hyväksyttävänä yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022. Tämä asia on jäänyt jo pariin kertaan pöydälle. Kaupunkistrategian mukaista tasapainoista kaupunkikehitystä tuetaan ohjaamalla maankäytön muutosten painopistettä kaupunkiuudistusalueille Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki. Lisäksi täydennysrakennetaan erityisesti seuraavia alueita: Vuosaari, Herttoniemi, Myllypuro, Jakomäki, Puistola, Suutarila, Pukinmäki ja Pohjois-Haaga. Kuten esittelytekstissä todetaan, Helsingin keskusta-alue on Suomen suurin työpaikkojen, palveluiden, viihtymisen ja kulttuurin keskittymä, jolla on ainutlaatuinen rooli koko maan taloudessa. Keskusta on voimavara, johon Helsinki tulee investoimaan määrätietoisesti. Vahva kilpailukykyinen kantakaupunki ja sen kehittäminen on yleiskaavassa 2016 määritelty tavoite.

Kaupungin kiinteistöjen myynti herättää aina keskustelua. Myyntiin esitettävien yhdeksään kohteeseen (esim. Pauligin huvila) on tulossa merkittäviä perusparannuksia tai niissä on jo välittömiä toimia vaativia remonttitarpeita. Kaupungin ei ole tarkoituksen mukaista nykyisen tilastrategian mukaisesti investoida kohteisiin muuta kuin välttämättömät ylläpitoa vaativat korjaukset. Kyseisten kohteiden laskennallinen korjausvelka on noin 5,5 miljoonaa euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jolla kohde saadaan remontoitua kohtuulliseen käyttökuntoon.

Saunapaikkahausta erityisesti Seurasaaren saunahanke on herättänyt aktiivista palautetta. Esityksen mukaan varaus hyväksyttäisiin. Eiköhän Seurasaareen saunakin mahdu!

Käsittelyssä on myös asemakaavamuutoksia Haagan Steniuksenkentän alueella (asukasmäärän lisäys 350), Uutelan Hallkullanniemessä ja Nuottasaaressa (virkistysalueen laajentaminen), Haapaniemenkatu 4:ssä (toimitilan, asumisen ja liiketilojen hybridirakennus) ja Pasilan konepajan lasipalatsissa (rakennuksen muuttaminen ravintola- ja toimistokäyttöön).

 

Erinomaista uutta viikkoa!

 

0
pia1
Kokoomus Helsinki

Pia on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen varajäsen, elinkeino- ja konsernijaostojen jäsen sekä Vantaan Energia Oy:n ja Helsingin Kaupunkitilat Oy:n hallitusten varapuheenjohtaja. Aloitan päivätyöni Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtajana tammikuussa 2022. Koulutukseltani on oikeustieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Kahden nuoren aikuisen äiti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu